Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

On jälleen se aika vuodesta, kun pimeys alkaa kurkotella lonkeroitaan kohti arkea ja saattaa tuntua siltä, että valon pilkahdukset häviävät kokonaan elämästä auringonvalon hiipumisen myötä. Hyvät neuvot ovat monelle kalliit tässä kohtaa vuotta, sillä elämä voi alkaa tuntua puurtamiselta ja väsyttävältä.

Resilienssikyky tarkoittaa henkisiä voimavaroja, joiden avulla kykenemme selviämään ja sopeutumaan haastavissa tilanteissa, sekä toipumiskykyjä meitä kohdanneen vaikeuden jälkeen. Monelle meistä tietyntyyppiset resilienssikyvyt näin syksyn loppumetreillä ovat tarpeen, varsinkin täällä etelän pimeydessä.

On tärkeää ja tarpeellista ottaa aktiivinen ote omaan elämään. Mielen taidot ovat suuri osa resilienssikyvykkyyttä ja ne kannattaa valjastaa palvelemaan meitä. Näitä taitoja voimme harjoittaa koko elämämme. Mutta jo pienen pienenkin oivalluksen saaminen voi olla suuri asia tai ensimmäinen askel kohti haluamaansa ja toivomaansa suuntaa.

Mielen taitojen ja itsensä kanssa tasapainossa pysymisen harjoittelua voi tehdä erilaisissa konteksteissa ja erilaisin tavoin. Olen jo aiemmin kirjoittanut miten resilienssiä voi kasvattaa. Olen myös kirjoittanut sisäisen puheen merkityksestä hyvinvointiimme. Edellisen kolumnini kirjoitin palautumisen ja oikeantyyppisen vireen säilyttämisen tärkeydestä elämässämme. Olen itselle sopivien ja itseä eteenpäin vievien ajatusmallien ja uskomusten löytämisen vankkumaton kannattaja, koska uskon, että elämämme on antoisampaa itselle ja muille, kun pystymme säilyttämään elämänilomme ja tasapainomme muuttuvista olosuhteista huolimatta.

Muuta ajatuksiasi

Voimme helposti alkaa ajatella, että emme voi tälle mitään ja tuntea masennusta. Emme toki säälle mitään mahdakaan, mutta sille voimme, mitä ajattelemme säästä. Voimme miettiä haluammeko antaa tämän fyysisen todellisuuden pilata päivämme. Voimme pohtia, millaisia aktiivisia ajatuksia meillä on tästä hetkestä ja ovatko ne sellaisia, jotka tukevat hyvinvointiamme. Voimme myös pohtia, olisiko parempia tapoja ajatella asioista kuin ne, jotka aiheuttavat meille huonoa mieltä. Hyvä kysymys on: ”Millä muulla tavoin voisin tässä tilanteessa ajatella? Jos ajattelisin niin, muuttaisiko se sitä, mitä tunnen tällä hetkellä?”

Itselleni toimivia ajatuksia ovat muun muassa seuraavat, joita aktiivisesti ajattelen:

• Voin hyvillä mielin istahtaa sohvannurkkaan ja ottaa kirjan käteen. Minulle on kertynyt iso pino kirjoja, joita en ole ehtinyt lukea, nyt viimeinkin ehdin – ihanaa!
• Suunnittelen aktiivisia, mukavia asioita ystävieni kanssa loppuvuodelle sekä ensi vuodelle ja pidän niistä kiinni, säästä tai muista asioista riippumatta.
• Käyn ulkona säästä huolimatta. Aloitan avantouinnin nyt, niin uskallan mennä sitten, kun on kova pakkanen.
• Soittelen ihmisille, jos en jaksa lähteä ulos ketään tapaamaan.
• Kaivan esiin kirkasvalolamppuni ja extravitamiinit. Kyllä tästä selvitään!
• Vaikka en ulkoile lainkaan yhtä paljon kuin kesällä tai alkusyksystä, voin antaa keholleni palautumis- ja hengähdyshetkiä virtuaalisen luonnon avulla. Luen juuri kahta upeaa matkailukirjaa, Alpeilta ja Alaskasta, ja seikkailen niissä maisemissa. On tieteellisesti todistettu, että virtuaalinen luonto vaikuttaa kehoon samoin kuin oikea luonto. Parempi virtuaalinen kuin ei mitään!

Metsän taikaa

Marraskuussakin kannattaa mennä ulos, sillä syksyinen metsä voi yllättää. Voi käydä vaikka niin, että harmaus muuttuu vihreän eri sävyiksi, metaforiksi pysähtymällä tarkastelemaan luonnon kiertoa tai vain raikkaaseen ilmaan, josta saa happea keuhkojen täydeltä kelistä ja pimeyden asteesta riippumatta.

Ohessa yksi marrasmetsä-harjoite, joka vaatii pientä seikkailumieltä, mutta joka on erittäin helposti toteutettavissa ja saattaa muuttaa olotilaa nopeasti.

Valokeilassa-harjoitus

1. Lähde marraskuiseen luontoon lähiretkelle maastoon, jonka tunnet ennestään. Pukeudu sään mukaisesti, ota lämmintä juomaa mukaan termospulloon ja varaa mukaasi otsalamppu.
2. Anna itsellesi lupa katsella ja kuunnella luontoa uteliaasti. Miltä marraskuu näyttää ja kuulostaa metsässä?
3. Pysähtele välillä ja tarkkaile metsän olemusta otsalampun valossa; miltä sammaleet näyttävät, entä puut, oksat ja juurakot?
4. Pysähdy tasaiselle paikalle. Sammuta otsalamppusi ja odota hetki rauhassa hengitellen. Silmäsi tottuvat hämärään ja näet ympärillesi enemmän kuin uskoitkaan. Kuulostele pimeää ja tunnista, millaisia tunnelmia se sinussa tuottaa.
5. Jatka matkaa. Kun palaat kotiisi, tunnista metsäkävelysi tuottamat tunnelmat ja energiat.

Lähde: ©Metsämieli

Olemme metsämielikouluttajien kanssa järjestäneet marrasmetsä-teemaisen kuukauden tarkoituksenamme houkutella ihmisiä metsään ja ulos, säästä ja pimeydestä riippumatta. Haluamme auttaa ihmisiä näkemään syksyisen metsän eri silmin.

Voit seurata marrasmetsä-julkaisuja Metsämieli-menetelmän sivuilla facebookissa ja Instagramissa. Vinkit ovat täysin ilmaisia.
https://www.facebook.com/Metsamielimenetelma
https://www.instagram.com/metsamielimenetelma/

Jos haluat opiskella lisää Metsämielitaitoja oman hyvinvointisi tueksi, tutustu Erja Järvelän kehittämään, edulliseen ©Metsämieli-webbiperuskurssiin. Lisätietoja kurssista löydät osoitteesta: https://secure.mixingnuts.net/MMperuskurssimyyntisivu

Erja Järvelä on hyvinvointivalmentaja, luonto- ja ympäristöneuvoja sekä metsämieliohjaaja ja -kouluttaja, joka rakastaa luontoa. Lisätietoja Järvelästä löydät osoitteesta https://mixingnuts.fi/.

Lue myös Järvelän aikaisemmat kolumnit Suorituskyvystä ja vireystilasta, Työura katkolla, Lomasuunnitelmista ja latautumisesta ja Sisäinen puhe voimavarojen lähteenä.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.