HYVINVOINTI

Mainos
TEKSTI JA KUVAT ERJA JÄRVELÄ | 22.9.2021 | KOLLEGA.FI
Suoritus­kyvystä ja vireys­tilasta

Olen ärtyneenä seuraillut erilaisten valmentajien tsemppipuheita ja hullunkepeitä iskulauseita siitä, kuinka ”vain epämukavuusalueella tapahtuu kasvua” tai kuinka vain ”huippumotivaation kautta päästään huippusuorituksiin” sekä kaikkea muuta vastaavaa. Minua väsyttää jo pelkästään lukea näitä puheita. Mietinkin jo, että onko minussa jotain vikaa, kun en osaa samaistua tällaiseen puheeseen enää ollenkaan.

Erja Järvelä on hyvinvointivalmentaja, joka rakastaa pannukahveja nuotiolla, kuukkeleiden sekä porojen tarkkailua ja ruskan upeita värejä Lapin maisemissa.

On totta, että joskus kasvu vaatii epämukavuusalueelle menemistä, mutta se ei aina tarkoita suurta venymistä, joka jo sinänsä vaatii tietynlaisen mentaalisen tilan. Henkinen kasvu vaatii usein epämukavuusalueella olemisen sietämistä, koska elämässä ei ole helppoja ratkaisuja tai nopeita reittejä. Se on kuitenkin eri asia kuin itsensä jatkuva epämukavuusalueelle haastaminen, mikä on erittäin stressaavaa ihmisen elimistölle.

Sain äskettäin käsiini Hanna Markukselan Suorituskyvyn salaisuus -kirjan, joka antoi paljon ajateltavaa. Jo kirjan alkupuhe antoi selityksen oudolle ärtymykselleni ja oikeutuksen pohdinnalleni, ettei minun tarvitse koko ajan pyrkiä johonkin tai olla enemmän kuin olen.

Kirjassa käsitellään vireystilan säätelyä ja niitä keinoja, joilla pääsemme tasapainoon ja saamme parasympaattisen hermoston toimimaan silloin, kun siihen on tarve. Markuksela puhuu kirjassaan kuormitustiloista ja siitä, miten ylikuormitus ja alikuormitus rasittavat kehoamme ja aivojamme. Itsemme piiskaaminen, itselle asettamamme kohtuuttomat vaatimukset ja jatkuva henkilökohtaisella epämukavuusalueella oleminen, kuten vaikkapa esiintyminen suurelle joukolle, kova treenaus tai esihenkilönä toimiminen, väsyttävät meitä paljon. Eikä sellainen pitkän päälle johda mihinkään hyvään. Kirjassa puhutaankin optimivireydestä ja siitä, kuinka tekeminen tuo paljon hyvää tullessaan, kun toimimme pääasiassa omalla mukavuusalueellamme.

Mikään ei ole koskaan tarpeeksi

Yrittäjänä olen huomannut sen, että vajavaisuuden ja riittämättömyyden tunteiden kanssa saa tehdä tuttavuutta paljon. Samoin sen, että mikään ei tunnu olevan tarpeeksi. Aina pitäisi venyä, voisi tehdä vielä vähän lisää, markkinoida ja luoda uutta, uudistaa webbisivunsa tai hankkia lisää asiakkaita.

Tällaisessa ajattelumallissa keho ja aivot käyvät koko ajan kovilla kierroksilla ja aistit ovat ylivirittyneet. Jatkuva tekeminen ja ajatteleminen rasittavat hermostoa. Ja vaikka keho jaksaisi, voi haaste olla henkisesti niin raskas, että sen hyötykustannukset on arvioitava uudelleen. Välillä taas mieli jaksaa, vaikka keho ei pysy perässä. Kohtuullisesti nautittuna itsensä ylittäminen tuo elämään merkityksellisyyttä, mutta liiallisena se pelkästään syö voimavarojamme.

Mitä kauemmin olen hyvinvointiasioiden parissa työskennellyt, sitä enemmän olen alkanut uskoa siihen, että kyky palautua ja hyvän vireen ylläpito arjessa ovat suurimpia tekijöitä kehon ja mielen toimintakyvyn sekä oman terveyden ylläpitämisessä. Palautumiseen liittyy moni ”ei-järkevä” asia kuten laiskottelu, laulu, leikki, puuhastelu ja luovuuden vaaliminen.

Toinen suuri hyvinvoinnin kyvykkyystekijä on oman energiakäytön ymmärtäminen. Lepohetketkään eivät riitä, jos on taipumusta viedä itsensä heti sen jälkeen totaaliseen ylivireyteen ja stressitilaan tuhlaamaan nopeasti energiavaransa.

On tärkeää pystyä tuntemaan itsensä rauhalliseksi. Mielen taitojen harjoittaminen on hyödyllistä, jotta stressi ei pääse ottamaan yliotetta kehossa tai mielessä ja jotta stressiä pystyy tietoisesti alentamaan. Läsnä olemisen ja rauhoittumisen taidot ovat tärkeitä vireystilan tasoittajia. Hetkeen pysähtyminen luo rauhaa ja perspektiiviä ja vie ajatukset pois eilisestä ja huomisesta.

Luonto on oiva paikka rauhan tunteen saavuttamiseen ja se vaikuttaa hyvinvointiimme myönteisesti ilman, että teemme siellä mitään erityistä. Jo kymmenen minuutin oleilu luonnossa alentaa verenpainetta sekä sykettä, ja parinkymmenen minuutin oleilu nostaa mielihyvähormonien määrää kehossa.

Pystytkö lähtemään luontoon ilman, että teet siellä mitään? Aina ei tarvitse suorittaa – ei sienestää, marjastaa tai kävellä kilometritolkulla reippaasti. Kokeile mennä vain aistimaan ja nauttimaan luonnon tuoksuista, äänistä ja kuvista. Voit yllättyä vaikutuksista!

Erja Järvelä on hyvinvointivalmentaja, luonto- ja ympäristöneuvoja sekä metsämieliohjaaja ja -kouluttaja, joka rakastaa luontoa. Lisätietoja Järvelästä löydät osoitteesta https://mixingnuts.fi/.

Lue myös Järvelän aikaisemmat kolumnit Työura katkolla, Lomasuunnitelmista ja latautumisesta ja Sisäinen puhe voimavarojen lähteenä.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Kaipaatko tukea itsesi tai muiden johtamiseen, esihenkilö tai projektipäällikkö?

Kaipaatko uusia näkökulmia? Tökkiikö tiimisi toiminta? Tahdotko vahvistaa valmentavan johtamisen taitojasi?

Osallistu esihenkilöille ja projektipäälliköille tarkoitettuihin etäcoachausryhmiin, jossa saat yksilöcoachausta ryhmässä.

Ryhmässä (jossa max 6 henkilöä)

  • saat coachausta omissa tavoitteissasi
  • pääset sparraamaan muita
  • kehityt valmentavan johtamisen taidoissa.

Lähde mukaan innostavalle kehittymismatkalle! Ryhmiä myös uusille esihenkilöille ja projektipäälliköille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.laurasundell.fi/ryhmat/

Laura Sundell, sertifoitu business coach, DI

laura@laurasundell.fi  +358 45 657 9608

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)