Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Sisäinen puhe on yksi tärkeimmistä hyvinvointiamme määrittävistä tekijöistä, joka tukee jaksamistamme ja ylläpitää toimintakykyämme. Jokaisella meillä on kymmeniätuhansia ajatuksia päivässä, mutta emme ole yhtä kuin ajatuksemme. Ajatukset tulevat ja menevät eivätkä ne määritä meitä eivätkä identiteettiämme. Osa näistä ajatuksista saattaa kuitenkin jäädä mieleemme pyörimään ja voimme jumiutua tietynlaisiin totuuksiin omassa päässämme, kun toistelemme niitä itsellemme mantran lailla.

Sisäinen puheemme on monesti opittua. Se juontaa juurensa niin lapsuudesta, perhesuhteista, onnistumisista tai epäonnistumisista kuin olosuhteista, joissa olemme eläneet ja kasvaneet tai yhteiskunnasta omaksumistamme totuuksista. Mitä tietoisempia olemme siitä, mitä itsellemme kerromme, sitä helpommin voimme vaikuttaa siihen, onko sisäinen puheemme eteenpäin vievää vai jarruttavaa. Joskus voimme jopa kysyä itseltämme, että kuka nyt puhuu. Olenko se todella minä vai joku läheinen menneisyydestä? Vai onko se jokin opittu tapa ajatella tai jonkun vanhan, ulkopuolelta tulleen arvostelun kantaminen ajatuksissa?

Yksi hyvän resilienssin eli muutoksessa elämisen, vaikeissa olosuhteissa pärjäämisen ja toipumisen mahdollistavista kyvyistä on juuri sisäisen puheen tunnistaminen ja muokkaaminen sellaiseksi, että se tukee tavoitettamme eikä ole sen esteenä. Voimme olla itsemme pahimpia kriitikoita. Voimme toimimattomalla sisäisellä puheella sabotoida mahdollisuutemme ja terveytemmekin.

Onko aina pakko?

Miltä sinusta tuntuu kehossa, jos sanot itsellesi jatkuvasti, että sinun täytyy, sinun on pakko? Miltä tuntuu, jos sanot itsellesi, että et uskalla. Entäpä jos sinun kuuluu olla tietynlainen, käyttäytyä tietyllä tavalla. Mitä jos kerrot itsellesi koko ajan, että sinulla on aivan liikaa töitä ja olet täysin stressaantunut? Uhriutuminen liittyy vahvasti myös sisäiseen puheeseen. Jos haluamme sälyttää oman hyvinvointimme vastuun toiselle tai ulkopuolisille tekijöille, uhrina oleminen on mitä mainioin keino siihen.

Mitäpä jos edellisiä esimerkkejä käyttääkseni sanommekin itsellemme esimerkiksi, että minun ei ole pakko tehdä mitään, mutta tässä tilanteessa valitsen tehdä näin. Entäpä jos sanon itselleni, että pelottaa, mutta otan pienen askeleen suuntaan, johon haluan mennä. Entäpä jos päätän haluta tehdä jotakin ja teen sen, en sen mitä kuuluu tehdä. Mitäpä jos töissä teen yhden asian kerrallaan enkä hoe kiirettä itselleni. Mitä voisin tehdä itseni hyväksi tilanteissa, jotka tuntuvat kaatuvan päälle tai jossa helposti syyttäisin olosuhteita?

Sisäinen puhe heijastuu tunteina, toimintana ja energiatasoina sekä luottamuksena tai epäluottamuksena elämään. Pystymmekö ylläpitämään toivoa vaikeina hetkinä vai annammeko periksi? Uskommeko hyvään vaikeassa tilanteessa vai haluammeko luovuttaa?

Sisäinen puhe voi tuottaa reaktiivisuutta tai proaktiivisuutta elämänotteeseemme. Reaktiivisuus näkyy siinä, että koemme omien vaikutusmahdollisuuksiemme kaventuneen ja ulkoisten olosuhteiden määrittelevän kaiken, mikä aiheuttaa passiivisuutta, syyttelyä ja toimimattomuutta. Tähän liittyvät sellaiset tunteet kuin pelko, suru, epäluottamus, jopa viha. Proaktiivisuus taas näkyy toimintana ja aktiivisuutena, oman vaikutuspiirin laajentumisena ja vaikuttamismahdollisuuksien näkemisenä, jolloin siihen liittyy energiaa vapauttavia tunteita kuten iloa, rauhaa ja yhteenkuuluvuutta.

Luottamus kaiken perustana

Yksi suuri tämän ajan kysymys on luottamus työpaikoilla. Mitä enemmän pystymme elämään positiivisen, luottavaisen sisäisen puheen kanssa, sitä enemmän voimme luottaa myös toisiin ihmisiin. Voimme aina valita, miten suhtaudumme asioihin ja ihmisiin.

Etätyö on nostanut luottamuksen tärkeäksi tekijäksi työyhteisössä. Myös ideointi, uuden tuottaminen ja innostus vaativat luottamusta. Einstein on sanonut, että yksi tärkeimmistä päätöksistä, jonka voimme tehdä on se, koemmeko maailman vihamielisenä vai meitä tukevana. Maailma voi olla kaikesta huolimatta positiivinen paikka ja on meistä itsestämme kiinni, miten sen haluamme nähdä ja kokea. Omalla sisäisellä puheella vahvistamme sitä suuntaan tai toiseen.

On hyvä välillä pysähtyä kuuntelemaan itseä ja tunnustella, miten ajatukset vaikuttavat omaan kehoon ja energioihin. Millaisia ajatuksia sinä toistat totuuksina arjessa – ja kannattaisiko joistakin niistä jo päästää irti?

Erja Järvelä on hyvinvointivalmentaja, luonto- ja ympäristöneuvoja sekä metsämieliohjaaja ja -kouluttaja, joka rakastaa luontoa. Lisätietoja Järvelästä löydät osoitteesta https://mixingnuts.fi/.

Lue myös Järvelän aikaisemmat kolumnit Kasvata resilienssiäsi, Löydä oman elämäsi peruspilarit, Kohti omannäköistä elämää, ja Millaisiin energioihin haluat keskittyä?.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.