Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Ihminen on lähtökohtaisesti hyvin sopeutuvainen olento. Vaikka sopeutuminen sinänsä on tervettä, on moni sopeutunut myös huonoon työkulttuuriin, jossa on runsaasti epäterveitä piirteitä.

Tällainen sopeutuminen voi olla hyvin vahingollista. Silloin voi käydä kuten tarinan sammakolle, joka joutui vettä täynnä olevaan kattilaan. Kun vettä alettiin kuumentaa ja lämpötila nousi pikkuhiljaa, sammakko ei huomannut vaaraa ajoissa ja lopulta sille kävi huonosti.

Samanlainen asetelma on epäterveessä työpaikassa, johon sopeudumme mitään kyseenalaistamatta. Myöhemmässä vaiheessa voi olla vaikeampi pelastautua, kun keho jo piiputtaa tai itsetunto on poljettu maan rakoon.

Huonon johtajuuden tunnusmerkit

Alla 12 tunnusmerkkiä, joiden avulla tunnistat huonon johtajuuden ja epäterveen työpaikan.

1. Suuri vaihtuvuus ja tyytymättömyys toimintaan
Kun hyvät työntekijät jättävät työpaikan, se on varma merkki huonosta johtajuudesta.

2. Palautettasi ei oteta tosissaan
Jos koet, että olet monesti sanoittanut ongelmakohdat ja se sivuutetaan, se on varma merkki epäterveestä työpaikasta.

3. Suunta ja selkeys puuttuvat
Niiden myötä myös tulokset ovat heikot. Jos esimies poukkoilee hetken mielijohteesta ja kumoaa aiemmat suunnitelmat ilman hyviä perusteluja, se on merkki huonosta johtajuudesta.

4. Sinua kritisoidaan julkisesti
Tämä on julmaa käytöstä ja selkeä merkki siitä, ettei sinua tai työpanostasi arvosteta. Tämä hälytysmerkki kannattaa ottaa vakavasti, koska työpaikkakiusaaminen jättää jäljet.

5. Sinut jätetään ulkopuolelle
Sinua ei esimerkiksi kutsuta työsi kannalta oleellisiin kokouksiin. Voi olla, että heikko esimies kokee sinut uhaksi, mutta se ei oikeuta tekoa.

6. Esimies mikromanageeraa
Mikromanageeraus estää luovuuden ja vaikuttaa myös työntekijöiden uskoon omiin kykyihinsä. Heikko esimies johtaa pelolla, eikä luota alaisten kykyyn ratkaista asioita.

7. Työn ja vapaa-ajan raja on epäselvä
Huono johtaja ei salli edes perusteltuja pyyntöjä vapaapäiviin tai lomiin.

8. Esimies lupaa liikoja ja jättää sovittuja asioita tekemättä
Tämä johtaa siihen, että aikataulut ovat epärealistisia ja pahimmillaan esimies peittelee totuutta.

9. Työntekijöiden motivaatio on hukassa ja tulokset heikkoja
Näiden kahden välillä on selkeä syy-yhteys, jota ei voi käskyttämällä korjata.

10. Esimiehen tunneälytaidot ovat puutteellisia
Tämä johtaa siihen, ettei johtaja osaa kuunnella, olla empaattinen eikä käyttää sosiaalisia taitoja. Sopiva nöyryys ja itsensä likoon laittaminen edesauttavat taitojen kehittymistä.

11. Ideat tyrmätään jatkuvasti
Kun johtaja ei luo puitteita luovuudelle, vaan tukahduttaa aloitteet, se johtaa ennen pitkää apaattisuuteen ja alisuorittamiseen.

12. Johtaja ei kanna vastuuta vaan vierittää syyn muille
Tämä on vakava merkki huonosta johtajasta, sillä hänen tehtävänsä on nimenomaan vastuunkanto ja tukeminen, jotta tuloksiin päästään yhdessä.

Jos seuraava työpäivä saa sinut ahdistumaan tai jännität tulevaa työpalaveria, koska tiedät, että se vie sinun voimiasi, merkit viittaavat huonoon työilmapiiriin. Työviihtyvyyden kannalta esimiestyö on keskiössä, sillä huono johtajuus on asian ytimessä.

On hyödyllistä tunnistaa merkkejä, jotka viittaavat huonoon johtajuuteen, koska silloin osaat toimia ajoissa. Tällaisessa tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa: ottaa asia puheeksi ja toivoa, että viestisi otetaan tosissaan ja muutos tapahtuu tai äänestää jaloillasi. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pyydät siirtoa toisiin tehtäviin, jäät opiskeluvapaalle tai vaihdat työpaikkaa. Muista, että vaikka saattaisi tuntua siltä, että olet täysin jumissa eikä sinulla ole muuta vaihtoehtoa kuin jäädä ja kärsiä, niin useimmiten parempi vaihtoehto on etsiä aktiivisesti muutosta tilanteeseen.

Pelkomallit huonon johtajuuden takana

Pelkomalleja on niin työpaikan kulttuurissa kuin henkilökohtaisella tasolla ja ne tarttuvat helposti. Pelkomallit ovat yleensä myös huonon johtajuuden taustalla. Tasapainon Avaimet -menetelmässä pelkomalleja on seitsemän: itsepäisyys, marttyyrius, kärsimättömyys, itsensä aliarviointi, ylimielisyys, sabotointi ja ahneus. Kaikilla näillä on omat tunnistettavat ominaisuutensa ja ne saavat pelot toteutumaan.

Työpaikalla esimies voi tartuttaa työyhteisöön omat pelkomallinsa. Vaarana on, että esimiehen mallia seuraten myös muut huokailevat ja valittavat (jolloin kyseessä on marttyyrius), potevat kiiretautia (kärsimättömyys), kritisoivat koppavasti muita (ylimielisyys) tai vastustavat ihan kaikkea (itsepäisyys). Huono johtajuus voi myös edesauttaa alisuorittamista, jolloin ihmisten itsetunto heikkenee ja he kokevat arvottomuutta (itsensä aliarviointi). Joskus myrkyllisessä työyhteisössä vähät välitetään mistään (sabotointi) tai vaaditaan jatkuvasti lisäetuja (ahneus).

Nämä seitsemän kompastuskiveä tekevät työyhteisöstä epäterveen. On tärkeää tunnistaa oireet ja ottaa käyttöön keinot asioiden muuttamiseksi. Kun johto sitoutuu asioiden työstämiseen, muutos voi onnistua.

Mitä voit tehdä, kun kaipaat muutosta

• Tunnista oma tilanteesi.
• Mieti mitä haluat ja päätä, että ansaitset parempaa.
• Luo suunnitelma, miten muutat tilanteen.
• Luota, että asiat järjestyvät, mutta tiedosta että sinun tulee ottaa askeleita.
• Pidä itsesi liikkeellä kohti parempaa huomista.

” Jos ihmiset puhuvat sinusta pahaa, elä siten, että kukaan ei usko heitä.”
Platon

Voit selvittää omat pelkomallisi tekemällä testin.

Lisätietoa aiheesta e-kirjassa: Onnistumisen esteet https://bookboon.com/fi/onnistumisen-esteet-ebook

Lisätietoa Tasapainon Avaimista osoitteessa www.k2b.fi ja carita.nyberg@k2b.fi.

Lue myös Nybergin aiemmat kolumnit Matkalla uudessa ajassa, Sisäinen matka johtaa itsetuntemukseen ja Autenttinen johtajuus.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.