Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Näinä aikoina ei ole helppoa olla tasapainossa. Ympäröivässä maailmassa tapahtuu jatkuvasti kaikenlaista, mikä saa meidät huolestuneeksi. Hyviä uutisia ei oikein kuulu mistään, mutta huonoja sitäkin enemmän. Silloin on helppo vajota synkkiin ajatuksiin.

Miten sitten pitää itsensä myönteisyyden puolella? Itse tunnustan olevani varsinainen huolestuja ja vähän turhankin usein pohdin ikäviä skenaarioita. Se ei kuitenkaan auta mitään, sillä monille asioille emme vaan voi mitään. Tutkainta vastan on turha potkia. Sen sijaan ajatukset kannattaa kääntää omaan sisimpään ja löytää sieltä tasapaino. Kuten tähän numeroon kirjoittanut ja minua aiheen pohdintaan innostanut Kaija Solana sanoo kolumnissaan: ”Rauhan tilaan pääseminen lähtee hyväksymisestä. Vaikka maailmassa tapahtuu asioita, joihin emme voi vaikuttaa, on vallassamme päätös hyväksyä tilanne juuri sellaisenaan. Hyväksyntä on sydänlähtöinen teko. Mitä nopeammin hyväksymme sen, mitä on, sitä nopeammin saamme rauhan ja pystymme siitä käsin toimimaan.” Viisaus alkaa tosiasioiden hyväksymisestä. Ja kun ajattelee sydänlähtöisesti, keskittyy helpommin hyviin asioihin, mikä tuo mielenrauhaa.

Henkilökuvassa esittelemme valmentaja Laura Sundellin, joka rakastaa uuden oppimista ja ihmisten oivalluttamista. Alun perin diplomi-insinööriksi opiskellut Sundell toimi liikennealalla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä, kunnes huomasi, että työelämän kehittäminen alkoi vetää häntä puoleensa. Sundell suoritti aluksi ammatillisen opettajan opinnot ja kouluttautui myöhemmin coachiksi, ja tajusi löytäneensä kutsumuksensa. Vuonna 2021 Sundell jätti palkkatyön ja siirtyi kokopäivätoimiseksi yrittäjäksi ja coachiksi. Viime vuoden puolella hän liittyi valmennusalan yrittäjäyhteisö Novetokseen, jossa työskentelee yhdessä 13 muun valmentajan kanssa. Sundell nauttii niin työyhteisöjen kuin yksilöidenkin valmentamisesta ja iloitsee siitä, että on viimein löytänyt oman alansa.

Coaching-blogissa Katja Kokko pohtii, mikä saa meidät kääntämään katseemme poispäin. Katseen kääntäminen tarkoittaa yksin jättämistä ja hylkäämistä. Sen sijaan katsoessamme toista, syntyy kohtaaminen. Ja kun joku huomaa, syntyy kokemus huomaamisesta, Kokko sanoo kolumnissaan.

Johtajuuden ytimessä -blogissa Mirja Tilus käsittelee rutiineja. Rutiineilla on tärkeä merkitys. Kun tietyt tehtävät ja toiminnot toistuvat säännöllisesti, ne auttavat luomaan perustan ennakoivalle toiminnalle. Lisäksi ne auttavat keskittymään olennaiseen ja luovat vakautta tekemiseen, Tilus toteaa kolumnissaan.

Elämä järjestykseen -blogissa Mikko Pahkasalo tarkastelee tietoisuuden merkitystä elämään. Kun olemme tietoisia siitä, kuka olemme ihmisenä, millaisessa ympäristössä toimimme, mitä teemme ja minkä vuoksi teemme, emme ole toisten ihmisten ja ympäristön ohjailtavissa. Silloin meillä on myös edellytykset onnelliseen elämään, Pahkasalo sanoo kirjoituksessaan.

Työelämän psykologiaa -blogissa Kristiina Lampela keskittyy työn voimavaratekijöihin. Kun tunnistamme ja hyödynnämme työpaikan voimavaratekijöitä, voimme vahvistaa työhyvinvointia ja työn sujuvuutta. Vastaavasti on hyödyllistä tunnistaa myös kuormitusta ja jaksamista nakertavat tekijät, jotta voimme vaikuttaa niihin, Lampela toteaa kolumnissaan.

Hyvinvointi-blogissa Kaija Solana antaa toivoa kaaoksesta selviämiseen. Maailmassa tapahtuu paljon negatiivisia asioita, joita emme voi mielellä ymmärtää tai ratkaista. Jotta voimme saada kaaoksen tasapainoon, meidän on ensin luotava rauha omaan sisimpäämme. Ja tuohon tilaan pääseminen lähtee hyväksymisestä, joka on sydänlähtöinen teko, Solana kertoo kolumnissaan.

Vierailija-blogissa Riian Kruut antaa vinkkejä tekoälyn käyttöön asiantuntijaviestinnässä.  Tekoäly auttaa luomaan selkeitä ja vaikuttavia viestejä, jotka resonoivat oikeiden yleisöjen kanssa. Sen valjastaminen osaksi viestinnän suunnittelua voi parhaimmillaan parantaa asiantuntijan vuorovaikutusta ja tehostaa myös asiantuntijabrändin rakentumista, Kruut sanoo kirjoituksessaan.

Seuraavat jutut julkaisemme kolmen viikon kuluttua keskiviikkona 15. toukokuuta.

Antoisaa työpäivää!

Marja Kasanen
päätoimittaja