Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Olen ollut pitkään kiinnostunut resilienssistä ja kyvystämme selvitä haastavissa olosuhteissa. Onko resilienssi synnynnäistä vai voiko sitä helposti kehittää? Korona on koetellut kykyjämme pärjätä olosuhteissa, joita emme voi hallita ja kukin meistä on selviytynyt eri tavoin. Olenkin miettinyt miksi tämä tilanne koskettaa meitä henkisesti niin eri lailla. Ne meistä, jotka sietävät epävarmuutta ja pystyvät luomaan omat olosuhteensa itselle toimiviksi, pärjäävät hyvin tässäkin kaaoksessa.

Resilienssikyvykkyyttä on mahdollista kehittää ja siihen on olemassa monia erilaisia tapoja. Tätä henkistä lihasta kannattaa kasvattaa, sillä se tekee elämästämme astetta helpompaa.

Resilienssi ei ole sitä, että menee vaikka läpi harmaan kiven hampaita kiristellen. Se on ennemminkin joustokykyä, kykyä palautua, säilyttää voimavarat ja mukautua olosuhteissa, jotka ovat meille epäsuotuisat tai epämiellyttävät.

Me ihmiset koemme lähtökohtaisesti kahdenlaista ahdistuneisuutta tai huolta: joko tapa-ahdistuneisuutta ja -huolestuneisuutta tai tilannekohtaista ahdistuneisuutta. Voimme parantaa resilienssikykyämme siedättämällä itseämme siten, että stressaantumiskynnyksemme nousee tilannekohtaisesti korkeammalle. Näin myös tapamme ajatella saattaa muuttua, mikä vaikuttaa tapa-ahdistukseemme.

Tässä muutama harjoitus, jonka avulla voit tietoisesti kasvattaa resilienssikykyäsi.

1. Harjoittele ei-vastauksen sietämistä

Tämä vahvistaa tilannekohtaisen stressin sietokykyä. Monet meistä ovat huonoja pyytämään mitään itselleen. Ajatuskin siitä, että meidät mahdollisesti torjutaan, saa meidät luopumaan yrityksestä.

Voit aloittaa helpompien asioiden kysymisellä esimerkiksi pyytämällä koiranvahtia tai lapsenvahtia itsellesi. Seuraavaksi voit vaikkapa kadulla kysyä joltakin ihmiseltä, saisitko lainata hänen kännykkäänsä soittaaksesi puhelun. Harjoittele sen ajatuksen sietämistä, että saat mahdollisesti ei-vastauksen.

Sisäinen puhe on tärkeää ja voit rohkaista itseäsi esimerkiksi toteamalla itsellesi, ettei kysyminen maksa mitään. Hyvä ystäväni on opettanut minulle että ”tyhjää saa pyytämättäkin”. Tätä lausetta olen käyttänyt mantrana monessa tilanteessa.

Hiljalleen voit alkaa kysyä isompia ja myös itsellesi merkityksellisiä kysymyksiä ja kestää sen, että saat mahdollisesti ei-vastauksen – ainakin ensimmäisellä kerralla.

2. Opettele jotakin uutta ja outoa

Kokeile uusia asioita, joita et ennestään osaa ja joita tehdessä et tiedä, onnistutko. Ota riski. Opettele epäonnistumaan. Kaikki ei ole niin vakavaa. Tähän liittyy sekä motivaatio että kompetenssi ja kyky nauraa itselle, mikä on erinomainen taito ja helpottaa kummallisissa tilanteissa olemista

3. Kohtaa epämukavia tilanteita

Poistu mukavuusalueeltasi ja harrasta vaikkapa jotain sellaista, jossa et ole ekspertti. Haasta itsesi tekemään asioita, jotka eivät syystä tai toisesta tunnu alkuun mukavilta. Opettele kestämään stressiä, joka syntyy, kun päätät kohdata itsesi epämukavuusalueella ja tehdä siitä huolimatta.

Tällainen asia voi olla esimerkiksi ihmissuhteeseen liittyvä, kun päätät tukea toista ihmistä hänen surussaan, vaikka ajattelet ettet osaa. Menemällä rohkeasti tilanteeseen voi kasvattaa omaa toleranssia osallistua asioihin, jotka eivät ole itselle pelkästään mukavia.

4. Ole tietoinen energiatasostasi

Opi tunnustelemaan omaa kehoasi ja mieltäsi ja kuulostelemaan, miltä sinusta tuntuu kulloisellakin hetkellä. Useimmat meistä ovat pirteimmillään aamupäivällä. Hankalien ja vaikeilta tuntuvien asioiden tekeminen, kuten esimerkiksi vaativien neuvottelujen käyminen, kannattaa ajoittaa siihen vuorokauden aikaan, jolloin olet energisin.

5. Harjoita tietoista positiivista ajattelua

On inhimillistä ajatella negatiivisia ajatuksia epämukavassa tai stressaavassa tilanteessa. Voimme kuitenkin aina pysähtyä ja tarkastella ajatustamme itsemme ulkopuolelta. Tarvitseeko meidän ajatella ei-rakentavia ajatuksia tietyssä tilanteessa? Oma sisäinen puheemme määrittelee todella paljon käyttäytymistämme ja kehomme tilaa. Voimme esimerkiksi sanoa itsellemme että ”tämä on lyhytaikaista ja menee ohi”. Kaikki menee ohi ja muuttuu joka tapauksessa. Tai että ”mikään ei ole pysyvää” tai ”tästäkin selvitään”.

Kannattaa yrittää pitää asiat perspektiivissä ja keskittyä isossa, vaikeassa tilanteessa, kuten korona-ajassa, pelkästään omaan itseen. Sinun ei tarvitse murehtia koko maailman tai ympäristön tilaa, vaan mieti, mitä voit tehdä oman itsesi hyväksy juuri nyt.

Mieti, mitä jokin vaikea tilanne voi sinulle opettaa. Voisiko synkimmässäkin pilvessä olla hopeareunus? Ylipäätään mustavalkoisen ajattelun hautaaminen on suotavaa, sillä meidän on helpompi olla ja elää, kun emme tuomitse tilanteita ja ihmisiä epäreiluiksi-reiluiksi, oikeiksi-vääriksi tai kauheiksi-ihaniksi.

Oman resilienssin kasvattaminen on mahdollista, mutta se on elämänmittainen polku.  Mitä paremmin pystymme tiedostamaan tilanteet, joissa sitä kysytään, ja tavat, joilla siihen voi vaikuttaa, sitä aktiivisemmin voimme luoda henkistä – ja fyysistäkin – tilaa, jossa selviydymme entistä paremmin.

Erja Järvelä on hyvinvointivalmentaja, luonto- ja ympäristöneuvoja sekä metsämieliohjaaja ja -kouluttaja, joka rakastaa luontoa. Lisätietoja Järvelästä löydät osoitteesta https://mixingnuts.fi/.

Lue myös Järvelän aikaisemmat kolumnit Löydä oman elämäsi peruspilarit, Kohti omannäköistä elämää, ja Millaisiin energioihin haluat keskittyä?.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.