Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Siinä hetkessä, kun ilo tuntuu laimealta, ärtymys kutittelee takaraivossa ja väsymyksen aallot lainehtivat yhä useammin, on hyvä havahtua. Kun asioihin tarttuminen tuntuu haastavalta, huomaa epäilevänsä osaamistaan aiemmin luontevilta tuntuneiden tehtävien äärellä tai aiempaa useammin tuntee tarvetta vetäytyä yksinoloon, on aika pysähtyä.

Havahtua, pysähtyä ja kysyä itseltään: Mitä minulle oikeasti kuuluu? Miten minä voin, juuri nyt, tässä hetkessä? Kuulostella kehoa, kuunnella mieltä, tunnustella sydäntä ja vastata itselleen täysin rehellisesti.

Tämän jälkeen voi jatkaa vuoropuhelua itsensä kanssa ja pohtia rehellisyydestä käsin: Miten voin huolehtia omasta hyvinvoinnistani hieman paremmin? Mitä hyvää voin itselleni antaa?

Uupuminen ei tapahdu hetkessä, vaan rakentuu ajan kanssa sekä koti- että työarjessa. Työuupumukselle altistavat työn tekemiseen ja työolosuhteisiin liittyvät tekijät ja se tapahtuu työn ja ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa. Työuupumus on yhdistelmä kyvyttömyyttä ja haluttomuutta tehdä asioita. Se on kroonista väsymystä, joka johtaa sekä tiedon käsittelyn ja ajattelun että tunteiden hallinnan häiriöihin. Ne puolestaan johtavat jatkuessaan henkiseen vetäytymiseen ja työstä etääntymiseen. Itseään huonolla tavalla ruokkiva kierre on valmis.

Sinnikkyys ja suomalainen sisu ovat ihailtavia piirteitä. Jokaisella vahvuudella on kuitenkin myös varjopuolensa. Tunnistatko itsessäsi merkit siitä, että oletkin ollut liian sisukas ja liian sinnikäs – liian pitkän aikaa. Keho ja mieli ovat pikkuhiljaa tottuneet liikaan, asteittain kasvaneeseen kuormitukseen. Olotilaan, jossa palautumista ei tapahdu riittävästi.

Liian kuormituksen polku on kestämätön. Pidempään jatkuessaan, uupuminen saattaa johtaa romahdukseen kehon ja mielen voimien loppuessa. Juuri nyt on tärkeää suunnata toiselle, hyvää tekevälle polulle ja rakentaa yksilöinä, tiimeinä ja työyhteisöinä tätä tukevaa työkulttuuria.

Tunnista työn kuormitus- ja voimavaratekijät

Työelämän arki on jatkuvaa muutosta, joka toteutuu kompleksisessa ja epävarmassa maailmassa. Toiminta- ja työkyvyn vaaliminen on jokaisen ihmisen, tiimin ja työyhteisön elinehto. On tärkeää pysähtyä miettimään kuormittavuutta eri näkökulmista. Avata yhteinen keskustelu ja kysyä: Miten meillä voidaan – yksilöinä, tiimeinä ja yhteisönä? Miten voimme vähentää kuormitustekijöitä ja voida paremmin? Miten saamme lisää voimavaratekijöitä ja palautumista työarkeen?

Työn vaatimustekijöihin kuuluu sekä haaste- että kuormitustekijöitä. Ne voidaan jakaa fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hallinnollisiin tekijöihin. Sama tekijä voi olla positiivisesti haastava tai kielteisesti kuormittava ihmisen tulkinnasta ja kokonaistilanteesta riippuen.

Työhön liittyy myös voimavaratekijöitä, joiden tunnistaminen, lisääminen ja vahvistaminen on todella tärkeää. Voimavaratekijät liittyvät niin yksilöön, työjärjestelyihin kuin organisaatioon. Voimavaratekijät edistävät positiivisten tunteiden kokemista työssä ja lisäävät työn imua.

Alla olevassa kuvassa on esitetty erilaisia työhön liittyviä vaatimus- ja voimavaratekijöitä (Demerouti, 2001).

Kun vaatimus- ja voimavaratekijät ovat tasapainossa, ihminen säilyttää toiminta- ja työkykynsä. Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä merkityksellisistä ja välttämättömistä arjen toiminnoista. Työkyky tarkastelee sitä, miten ihmisen toimintakyky ja työn vaatimukset suhteutuvat toisiinsa.

Harjoitus: Vaatimus- ja voimavaratekijät

Pysähdy tarkastelemaan ja listaamaan oman työsi ja työyhteisösi vaatimus- sekä voimavaratekijöitä. Voit tarkastella näitä myös yhdessä tiimisi kanssa. Huomioikaa yksilölliset erot ja käykää niistä myös keskustelua.

• Millaisia vaatimustekijöitä tunnistan/tunnistamme?
• Mitkä vaatimustekijät koen positiivisella tavalla haastavina?
• Mitkä vaatimustekijät koen kuormittavina?
• Miten voin/voimme vähentää kuormitusta?
• Mistä saan/saamme voimavaroja?
• Miten voimme lisätä ja vahvistaa voimavaratekijöitä?

Anniina Hukari on intohimoinen työelämän hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteenliittäjä, joka uskoo, että paras tekeminen syntyy siinä pisteessä, missä järki ja sydän kulkevat samaan suuntaan. Koulutukseltaan Hukari on diplomi-insinööri, business coach master ja NLP-master, jolla on myös pedagoginen opettajanpätevyys. Hukari coachaa ja valmentaa yksilöitä, tiimejä ja ryhmiä, auttaa rakentamaan vaikuttavia valmennuksia sekä kouluttaa huippuvalmentajia.

Lisätietoja Hukarista löydät osoitteesta www.taitotraining.fi sekä https://www.linkedin.com/in/anniinahukari/.

Lue myös Hukarin aiemmin julkaistut kolumnit Mille sydämesi sykkii?, Ota kiinni onnesta ja Uskalla näyttää haavoittuvaisuutesi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.