Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Ammatillinen palo voi näkyä työntekijän identiteetissä motivaation valovoimaisuutena tai jopa leimahtelevana liekkinä. Tulta pitää kunnioittaa ja arvostaa, jotta sen äärellä on turvallista olla.

Myös tiimeissä on turvallinen ilmapiiri silloin, kun työntekijöiden osaaminen ja innostuneisuus koetaan kollektiivisena arvona. Tällöin yksilötason arvokokemukselle on paljon tilaa. Eri koulutustaustoista kertyvä substanssi voi parhaimmillaan olla ehtymätön voimavara, jota ylläpitää vahva yhteisöllisyyden sydän. Moniammatillisen tiimin katsotaan usein olevan ammatillista kasvua ja työskentelyn yhteistä päämäärää tukeva tekijä. Milloin tiimin sisällä voidaan kokea arvokkuutta?

Työn imu luo merkityksellisyyden tunnetta omaan työhön. On luontaista toivoa myös kokemusta siitä, että on työntekijänä tiimilleen arvokas ja kykenevä luomaan jotakin ainutlaatuista, ammatillista itseisarvoa. Sellaista, jota ei voida pitää kliseisenä itsestäänselvyytenä. Tällainen substanssipääoma voi olla jotakin riittävän omaa, mutta samalla koko tiimille yhteisesti jaettavaa.

Yhteistä jakamista ja reflektointia tapahtuu niin tietoisesti kuin myös alitajuisesti. Kokemus oman mielipiteen arvostamisesta syntyy etenkin silloin, kun se on eriävä, mutta silti merkityksellinen. Yksilöllinen arvostus on tiimin yhteisen arvokkuuden elementti, mikä parhaimmillaan näkyy jo kollegoiden katseista. Tällöin myös työstä tulee yhteinen ja arvokas tehtävä.

Yhteinen työ syventää tiimin työskentelyä

Jokaisen työntekijän kannattaa arvostaa niin omaa kuin kollegansakin tekemää työtä. Työskentelytapojen ei tarvitse olla keskenään identtisiä ollakseen toimivia ja arvokkaita. Yksilökohtaisten työtehtävien näkeminen yhteisinä työskentelyn osa-alueina syventää ja ylläpitää tiimin tavoitteellista työskentelyä.

Vuorovaikutustilanteet ovat yhteistyön korkein arvo ja eettisten arvojen mittari niin yksilö- kuin tiimitasolla. Sen kautta muodostuu arvostus myös yhteisöohjautuvaa työskentelyotetta kohtaan. Ammattietiikka ja korkea työn tekemisen moraali liittyvät olennaisesti arvostuksen, mutta myös arvokkuuden terminologiaan. Entä miten toimia, jos työ ei ole jaettavissa, vaan siihen syntyy yksilötason omistajuutta?

Työtehtävien muodostuessa joko yksittäisen työntekijän tai koko tiimin omaksi reviiriksi, ollaan vaarassa kadottaa sallivuuden mentaliteetti. Reviirit ylipäätään ovat haitallisia, sillä ne asettavat tiimin jäsenten ympärille näkymättömiä rajoja, joiden ylittämiseen vaaditaan erillinen lupa.

Onkin merkittävää, että työpaikka nähdään yhteisenä ammatillisena kasvualustana. Paikkana, jossa jokaisella on yhtäläinen lupa kehittyä, työskennellä ja innostua. Salliva yksilötason arvostus johtaa yhteisötason arvokkuuteen.

Liekin loisteessa

Arvokkaassa tiimissä työntekijöillä on tunne siitä, ettei kysymistä koeta kyseenalaistamisena, vaan se ymmärretään ammatillisena intressinä ja reflektoinnin kipinänä. Tästä syntyy yhteisten ideoiden liekki, mikä puhtaimmillaan ylläpitää ammatillista paloa.

Niin kuin liekki tarvitsee happea tulen ylläpitämiseen, myös yksittäinen työntekijä tarvitsee omaa tilaa ja happea yhteisöllisyyden ylläpitämiseen. Rauhallisesti palavan liekin loisteessa ei kukaan kilpaile keskenään ja arvokkuuden kipinöitä riittää jokaiselle.

Hannaleena Immonen työskentelee sosiaaliohjaajana ja kriisityöntekijänä Keski-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksessä ja on kirjoittanut alansa aiheista artikkeleita ja kolumneja eri lehtiin. Immonen on myös suorittanut työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot ja opiskelee sosiaalityön aineopintoja työnsä ohella.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.