Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kriisi koettelee meitä monin eri tavoin. Siinä missä yksi pelkää ja ylireagoi, toinen kokee luovuutensa heränneen ja uusien ovien avautuneen. Ketteryys onkin yksi tämän ajan selviytymiskeinoista. Kuinka joustavasti muunnamme omaa toimintamme vallitseviin olosuhteisiin sopivaksi sen sijaan, että jarrutamme ja syytämme olosuhteita.

Tämä näkyy myös yritystoiminnassa. Kevään aikana on syntynyt uusia yrityksiä ja moni pitkään toiminut yritys on vaihtanut lennossa tuotantoaan vastaamaan uudenlaista kysyntää, mutta on myös paljon yrityksiä, jotka ovat suurissa vaikeuksissa. Muutokseen suhtautuminen selittääkin osaksi sen, miksi toiset menestyvät ja toiset eivät.

Mistä muutosvastarinta sitten syntyy? Useimmiten pelosta. Haluamme kontrolloida tapahtumia ja silloin uudet asiat voivat tuntua ylivoimaisilta, koska emme tiedä, mitä ne tuovat mukanaan. Uskottelemme itsellemme, että entinen tapa oli parempi ja odotamme että vanhat, hyvät ajat palaavat. Näyttää kuitenkin siltä, että tässä uudessa normaalissa ketterät yritykset onnistuvat ja kaavoihin kangistuneet jäävät jalkoihin. Sama pätee myös johtamiseen. Uudistuvat, innovatiiviset johtajat ja esimiehet sopeuttavat toiminnan muuttuviin olosuhteisiin ja ovat ketterästi valmiita tekemään nopeita, isojakin liikkeitä.

Miksi kriisi on yhdelle lamaannuttava tapahtuma, kun se taas toiselle on uusi, upea mahdollisuus? Ilmiötä voi tarkastella Tasapainon avaimet -menetelmän asenteiden kautta. Asenteet ovat näkyvä ja kuuluva filtteri, jonka kautta suodatamme viestejä ja teemme valintoja. Eri asenteen edustajat suhtautuvat muutoksen eri tavoin.

Miten asenteet suodattavat viestejä

Asenteita on seitsemän: skeptikko, idealisti, tyyni, henkinen, kyynikko, realisti ja käytännöllinen.

Jokainen näistä tulkitsee viestejä oman asenteensa kautta ja siksi sama tapahtuma voi saada seitsemän erilaista tulkintaa. Tämä selittää osaltaan myös sitä, miksi esimerkiksi palavereiden jälkeen on niin monenlaisia käsityksiä siitä, mistä keskusteltiin ja mitä sovittiin.

Esimerkkinä elävästä elämästä muutostilanne, jossa asiantuntijatehtävissä toimivat esimiehet ja tiimiläiset on laitettu etätöihin. Asenteet näyttäytyvät muutostilanteessa seuraavasti:

• Skeptikko epäilee ja kysyy miksi. Kevyet argumentit eivät riitä hänelle ja muuttuneessa tilanteessa skeptikko sopeutuu hitaasti. Hän vaatii faktoja eikä sittenkään vakuutu helposti uudesta toimintamallista. Kun saat skeptikon asian taakse, muutkin voivat rentoutua.
• Idealisti innostuu helposti ja kokee muutoksen mahdollisuutena oppia uutta. Alun ihmetys voi kuitenkin vaihtua tylsistymiseksi, jos uusille kehitysideoille ei ole tilaa. Idealisti saattaa kuvitella, että asiat sujuvat leikiten, vaikka näin ei aina tapahdu.
• Tyyni suhtautuu hyvin rauhallisesti muutokseen. Hän ottaa asiat asioina ja antaa muiden sählätä ja kommentoida. Tyyni on elementissään kriisitilanteissa ja sopeutuu helposti uusiin rutiineihin.
• Henkinen visioi tulevaa ja näkee muutoksissa paljon hyviä puolia. Hän saattaa kuitenkin kuormittua, mikäli uuden sisäänajossa on liikaa teknisiä yksityiskohtia haltuun otettavana. Kokonaiskuva ja kehittäminen innostaa henkistä. Hän pohtii, mitä hyvää uusi aika tuo mukanaan.
• Kyynikko vähät välittää muiden miellyttämisestä. Hän saattaa värittää uhkakuvia ja toimia jarruna uudelle. Vastakkainen näkemys on hänen tavaramerkkinsä.
• Realisti haluaa kokeilla vaihtoehtoja. Hänelle on mieluisaa arvioida mikä toimintamalli tai ohjelma olisi uudessa tilanteessa paras vaihtoehto ja sen vuoksi hän suhtautuu uteliaasti uuteen.
• Käytännöllinen haluaisi peilata uutta tilannetta aiempaan kokemukseen, mutta jos sitä ei ole, hän suodattaa tiedon niin tehokkaasti kuin pystyy. Hyötynä hän kokee sen, että ainakin aikaa ja vaivaa säästyy, kun tekee etätöitä kotoa käsin.

Suomalaisten yleisin asennelaji näistä seitsemästä on käytännöllisyys, peräti 2/3 toimii tämän asenteen kautta. Siksi myös etäpalavereissa peräänkuulutetaan tehokkaita työtapoja, vähemmän kevyttä jutustelua tai syvällistä pohdintaa.

Yleensä käytämme useaa asennetta päivittäin. Muutama asenteista voi kuitenkin aiheuttaa epäselviä tilanteita, sillä koemme usein saman asian hyvin eri tavoin.

Vinkkejä sopeutumiseen:

• Päätä antaa uusille, toimiville tavoille mahdollisuus.
• Muista rytmittää päiväsi niin, että myös palautumiselle on tilaa.
• Älä suhtaudu asioihin turhan vakavasti. Ne ovat vain asioita.
• Iloitse pienistäkin onnistumisista.
• Sitkeys palkitaan ja kaikesta seuraa aina jotain hyvääkin.

Mitä uusia tapoja otat mukaasi? Mitä voisit vielä kokeilla? Mistä olet valmis luopumaan? Nämä kysymykset ohjaavat miten jatkossa toimit. Pidä yllä toimivia, uusia käytäntöjä ja luovu toimimattomista. Juuri nyt on oikea aika muutokselle ja kehittymiselle.

”Ravitse mielesi hyvillä ajatuksilla, sillä et voi päästä korkeammalle kuin ajatuksesi sallivat.”
Benjamin Disraeli

Lisätietoa asenteista löydät aiemmin julkaistusta jutusta Asenteella on väliä -jutusta.

Testaa myös omat asenteesi!

Lisätietoa Tasapainon Avaimista löydät osoitteesta www.keys2balance tai carita.nyberg@tasapainonavaimet.fi.

Lue myös Nybergin aiemmat kolumnit Virustorjuntaa toipilaana ja Energiasyöpöt työpaikalla.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.