Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Työuupumuksesta näyttää tulleen viime aikoina hyväksyttävä syy jopa puoluejohtajan sairaslomalle. Tai ainakin oletan, että kyse on kohtalaisen tuoreesta käsitteestä, joka ei kuulunut pelloilla ja tehtaissa ahertaneiden isovanhempiemme sanavarastoon. Mielestäni onkin mielenkiintoista, että työuupumuksen määrä näyttää olevan nousussa samalla, kun itse työn fyysinen kuormitus on laskussa. Tämä sai minut pohtimaan, missä määrin työmme luonteella, eli sillä mitä teemme työksemme, on vaikutusta kokemaamme uupumukseen?

Kysymystä voi lähestyä myös toisesta näkökulmasta: Miten on mahdollista, että kahdesta, vaatimustasoltaan täysin samanlaista työtä tekevästä ihmisestä toinen on burnoutin partaalla, kun toinen hehkuu intoa ja energiaa?

Yleensä tätä eroa pyritään selittämään fysiologisilla seikoilla. Toisinaan taas viitataan enemmän sisäisiin, asenteellisiin eroihin, eli energiaa ja intoa puhkuvan henkilön ajatellaan osaavan suhtautua työhönsä optimistisemmin ja positiivisemmin kuin hänen uupunut kollegansa.

Mutta olen aivan varma, että ne ihmiset, jotka ovat täynnä intoa ja energiaa, eivät omaa mitään erityistä ominaisuutta tai salaisuutta, eivätkä itse välttämättä edes osaa selittää sitä, mistä heidän innokas ja energinen asenteensa kumpuaa. Se on heille täysin luontaista ja vaistonvaraista. He eivät yksinkertaisesti koe tekevänsä uuvuttavaa työtä.

Tämä on tärkeä huomio. Ehdotankin, että subjektiivisen kokemuksen tasolla esimerkkihenkilömme eivät tee samaa työtä. Nimittäin, jos pääsisimme hetkeksi vierailemaan kummankin pään sisään, huomaisimme selvän eron siinä, miltä ulkoisesti samanlainen työ heistä näyttää ja tuntuu.

Mieli on projektori, ei kamera

Oikeastaan uupumus on luontainen reaktio siihen, että ihminen kokee tekevänsä työtä, joka näyttää hänestä vaativalta ja raskaalta. Voikin sanoa, että työpaikalla on niin monta erilaista maailmaa, kuin on työntekijöitä. Jokainen työntekijä suhtautuu työhönsä täysin loogisesti ja johdonmukaisesti, kun huomioimme sen, miltä työtehtävät hänen subjektiivisessa todellisuudessaan näyttävät ja tuntuvat.

Miksi tämän ymmärtäminen on tärkeää? Siksi, että jos emme näe havainnoivamme ja kokevamme ensisijaisesti ajatuksen luomaa maailmaa, olemme vaikeuksissa. Jos ulkoinen maailma olisi syypää kokemukseemme, jokaisen ihmisen pitäisi kokea täsmälleen samoin samassa tilanteessa. Mutta koska näin ei ole, kokemuksen lähteen täytyy olla jotain muuta kuin ulkomaailma ja sen sisältämät asiat, olosuhteet ja tapahtumat. Kuitenkin aina, kun ulkoistamme uupumuksen syyn johtuvan työtehtävistämme, koemme auttamatta olevamme emotionaalisesti niiden armoilla. Mutta oikeastaan me itse tuomme uupumuksen tai minkä tahansa muun tunteen osaksi työtämme, ei toisinpäin.

Koska ajatus on vastuussa kokemuksestamme, se tarkoittaa, että kokemuksemme ulkoisista olosuhteista, kuten työtehtävistä, muuttuvat jatkuvasti. Yhtenä hetkenä jokin tehtävä voi näyttää vaativalta, jopa ylitsepääsemättömältä, ja silloin saatamme kokea toivottomuutta ja epäillä kykyämme selvitä siitä. Mutta sitten ryhdymme toimeen ja hetken päästä huomaammekin, ettei tehtävä ollutkaan niin mahdoton. Työtehtävä on kuitenkin edelleen sama. Mikä siis on muuttunut? Ajattelumme – ja sen myötä myös ulkoinen maailma objekteineen, mikä on viime kädessä mielemme rakentama hetkellinen kangastus.

Tarkastele kokemustasi

Kokemuksemme todellisuudesta ei synny siinä mielessä ulkopuolelta, kuin arkikielessä oletamme. Emme kuitenkaan pysty luomaan omaa kokemustamme tietoisesti siten, että kykenisimme tahdonvoimalla muuttamaan havainnoimaamme todellisuutta. Jos näin olisi, niin jokainen meistä eläisi omanlaisessaan paratiisisissa koko ajan, sillä kukapa tahtoisi itselleen muunlaisia kokemuksia.

Vaikka emme voi suoranaisesti muuttaa kokemustamme, voimme miettiä, mistä se meille kertoo. Jos ulkoinen maailma on mielen heijastus, niin se, millaisena se eteemme milläkin hetkellä avautuu, paljastaa meille asioita itsestämme ja siitä, mitä mentaalisesti koemme juuri nyt.

Seuraavien kysymysten avulla voit hakea uutta suuntaa kokemukseesi riippumatta siitä, millaisia tehtäviä sinulla on nyt työpöydälläsi tai miltä sinusta juuri nyt tuntuu.

• Mitä uupumuksen tai väsymyksen tunne yrittää kertoa minulle?
• Olenko todella väsynyt juuri nyt vai ajattelenko vain olevani?
• Miltä tekemäni tehtävä tuntuisi toisessa mielentilassa?
• Jos itse luon ajatuksillani fiiliksen työhöni, miten voisin tuoda enemmän intoa ja energiaa tekeillä olevaan työtehtävään?

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, tietokirjailija ja keynote-puhuja. Hän on ensimmäisiä suomalaisia, joka on opiskellut kolmen prinsiipin ymmärrystä ihmismielen toiminnasta ja mentaalisesta suorituskyvystä. Niko on kirjoittanut yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa kirjan Itseluottamus – kestomenestys mielessä, Viisas Elämä 2017.

Lue myös Niko Leppäsen aiemmat kolumnit Miten tulla sinuksi mokaamisen ja häpeän kanssa ja Miten tehostaa omaa työpanosta. Lisätietoja Niko ja Makke Leppäsestä löydät https://www.itseluottamus.com/-sivustosta ja facebook-sivulta https://www.facebook.com/itseluottamuscom/?fref=ts ja Nikosta osoitteesta niko@itseluottamus.com.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.