COACHING

Mainos
TEKSTI NIKO LEPPÄNEN KUVA ANITA GRØSLAND | 26.9.2018 | KOLLEGA.FI
Miten tulla sinuiksi mokaamisen ja häpeän kanssa

Virheiden tekeminen, eli kansankielellä mokaaminen, on varmasti yksi niistä asioista, jotka pelottavat meitä suomalaisia eniten, etenkin työelämässä. Se heijastuu käytökseemme työympäristössä monella tapaa. Esimerkkeinä voisi mainita epävarmuuden työtehtäviä tehtäessä, jännittämisen ja hermoilun ennen palautteen saamista ja haluttomuuden tarttua sellaisiin tehtäviin, joissa mokaaminen tuntuu mahdolliselta. Myös se, että pysymme mieluummin hiljaa kehityspalaverissa, koska pelkäämme, että esimies tai kollega tyrmää ideamme, johtuu samasta ongelmasta.

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, joka on pohtinut paljon itseluottamusta ja kirjoittanut aiheesta kirjan yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa.

Kun puhumme mokaamisen pelosta ja sitä seuraavasta henkisestä lamaantumisesta, puhumme oikeastaan tietyn tunnetilan pelosta. Kyseinen tunnekokemus tunnetaan yleiskielessä häpeänä. Tässä artikkelissa käytän häpeää hieman normaalia laajemmassa merkityksessä kuvaamaan sellaista tunnetilaa, jossa koemme henkistä haavoittuneisuutta.

Ongelmana tunnekokemus

Jos mietimme asiaa tarkemmin, huomaamme, että itse mokaaminen ole ongelma juuri kenellekään. Ongelma on se häpeäksi kutsuttu tunnekokemus, jonka uskomme seuraavan siitä, että esimiehemme tai kollegamme huomauttavat mokastamme tai että möhlimme julkisesti muiden edessä. Emme siis oikeastaan pelkää virheiden tekoa, vaan yritämme välttyä tietyltä tunnekokemukselta. Jos jokainen virheiden ja mokaamisen pelosta kärsivä todella pysähtyisi hetkeksi pohtimaan asiaa, hän huomaisi, että nimenomaan epämiellyttävä tunnekokemus on se asia, jota hän pelkää ja välttelee.

Jos epäonnistumisen ja mokan hetkestä riisutaan epämiellyttävät tunnekokemukset, niin mitä ihmeen jännitettävää missään suoritustilanteessa on? Mitä ihmeellistä oman mielipiteen ääneen sanomisessa muiden ihmisten edessä olisi siinä tapauksessa, että tietäisimme olevamme edelleen täysin okei, vaikka ideamme tyrmättäisiin? Tai mitä pelättävää mokaamisessa yleisön edessä olisi, jos tietäisimme, että voisimme itsevarmasti myöntää mokamme ja nauraa ensimmäisenä itsellemme?

Selätä häpeä

Miten sitten voimme selättää häpeän? Kysymystä voi tarkastella sekä lyhyen että pitkän tähtäimen näkökulmasta.

Lyhyen tähtäimen ratkaisu on tulla täysin sinuiksi häpeän tunteen kanssa. Oikeastaan mikään tunnekokemus ei ole ongelma, niin kauan kuin emme vastustele tai välttele sitä.  Kun olemme valmiit kokemaan kaikenlaisia tunteita emmekä luo omassa päässämme suuria tarinoita tunteen alkuperästä ja merkityksestä, huomaamme yhtäkkiä jokaisen tunteen olevan vain sisäistä huolenpitoa, sillä häpeä ei ole vihollisemme, vaan ystävämme.

Se, mitä kutsumme häpeäksi on vain tapa, jolla mielemme pyrkii suojelemaan meitä havaitsemassaan vaaratilanteessa. Valitettavasti mielemme ei osaa erottaa oikeaa, henkeämme uhkaavaa vaaratilannetta sellaisesta tilanteesta, jossa vaarana on lähinnä epämiellyttävä henkinen kokemus. Häpeä on kuin ikioma turvamiehemme, joka pyrkii suojelemaan meitä luomalla meille halun paeta. Tämä pakenemishalu on kuitenkin vain evoluution luoma selviytymiskeino, joka usein kytkeytyy päälle tällaisessa tilanteessa, vaikka henkemme ei olisi uhattuna.

Pohjimmiltaan häpeän tunteen luo omat ajatuksemme, sillä ei voi olla häpeää ilman häpeäviä tulkintoja tilanteesta. Häpeän ajatukset taas ovat seurausta siitä, että teemme asioita aina minä-keskeisesti. Toisin sanoen, kaikki asiat tapahtuvat aina minulle: ”Nyt minulle nauretaan. Nyt minä mokasin pahasti. Nyt nuo pitävät minua ihan luuserina”. Jos näkisimme, että ”minä” on myös ajatus siinä missä omat sisäiset tulkinnat tapahtumista ja muiden reaktioista, meidän olisi paljon helpompi heittäytyä täysillä leikkiin missä tahansa tilanteessa. Tällöin voisimme antaa potkut häpeälle, sillä mihin tarvitsemme turvamiestä, jos ei ole ketään tai mitään, jota suojella?

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, tietokirjailija ja keynote-puhuja. Hän on ensimmäisiä suomalaisia, joka on opiskellut kolmen prinsiipin ymmärrystä ihmismielen toiminnasta ja mentaalisesta suorituskyvystä. Niko on kirjoittanut yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa kirjan Itseluottamus – kestomenestys mielessä, Viisas Elämä 2017.

Lue myös Niko Leppäsen aiempi kolumni Miten tehostaa omaa työpanosta. Lisätietoja Niko ja Makke Leppäsestä löydät http://www.itseluottamus.com/ -sivustosta ja facebook-sivulta https://www.facebook.com/itseluottamuscom/?fref=ts ja Nikosta osoitteesta niko@itseluottamus.com.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Mainosta tekstillä tässä mainospaikassa!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun haluat erottua joukosta, saavuttaa uutta yleisöä ja saada asiasi helposti perille. Kokeile nyt ja kysy tarjoustamme!

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)