Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Nykypäivän johtamiskeskusteluissa nousevat ilahduttavan usein esille sellaiset tärkeät elementit kuin vuorovaikutus, luottamus ja oppiminen sekä johtajan läsnäolo ja tuki arjessa. Myös siitä puhutaan, että johtajan ainoa tehtävä on tunnelman luominen sekä hyvän fiiliksen ylläpitäminen. Näin onkin, sillä yrityksen yleinen tunnelma välittyy kaikessa kommunikaatiossa niin sisäisesti kuin ulospäin asiakkaille. Sanonta, että työyhteisö on pomonsa näköinen, pitää aikalailla paikkaansa.

Miten sitten huolehtia siitä, että johtaja saisi aikaan hyvää silloinkin, kun määräyksiä täytyy noudattaa, tavoitteita kohti pitää pyrkiä ja pieleen menneitä asioita joudutaan korjaamaan? Tätä pohdittaessa ollaankin jo niin syvällä asioiden ytimessä, että on mahdollista kehittyä loistavaksi johtajaksi. Silloinkin, kun on kyse korjaavasta palautteesta tai asioista, jotka on lain ja määräysten puitteissa tehtävä, on kyse siitä, arvostaako vai arvosteleeko toisia ja tekemisen meininkiä.

Arvostus kantaa pitkälle

Käyttäytymällä toisia kohtaan arvostavasti pystyy tuomaan esille vaikeatkin asiat siten, että jokainen ymmärtää miksi ne tehdään ja miksi ollaan menossa johonkin tiettyyn suuntaan. Palauttamalla ajatukset perustehtävään, siihen, miksi meidät itse kukin on palkattu tehtäviimme, osoittaa arvostusta muita kohtaan konkretisoimalla, miten tärkeää tehtävää kukin on tekemässä. Muistuttamalla mieliin, että meidän jokaisen tehtävänä on tuottaa yritykselle sitä, minkä vuoksi siellä työskentelemme, auttaa itse kutakin ymmärtämään, miten merkittävä oman työn osuus on koko työyhteisölle.

On tärkeää erottaa johtamisessa asiat, jotka on tehtävä ja asiat, joita voidaan yhdessä miettiä ja viedä eteenpäin. Pakollisia asioita ovat yleensä joko viranomaismääräykset, korjattavat virheet tai toimialalla hyväksyttyjen toimintatapojen noudattaminen. Näitä asioita onkin syytä käydä yhdessä aika-ajoin läpi. Sen jälkeen voidaan miettiä koko porukan voimin, miten ne saadaan yhdessä hoidettua, mitä toimenpiteitä siihen tarvitaan ja miten ne toteutetaan.

Virheet kannattaa aina kohdata, myöntää ja korjata välittömästi. Tärkeintä mokan sattuessa on miettiä ainoastaan sitä, miten asia saadaan yhdessä kuntoon ja mitä virheestä opittiin. Täysin toisarvoista on se, kuka mokasi. Kun virheet korjataan yhdessä, johtaja pystyy aidosti ja konkreettisesti osoittamaan arvostusta toisia kohtaan. Niin virheen tehnyt kuin koko työyhteisökin oppivat, ettei samaa mokaa tehdä uudelleen ja asiakaskin on yleensä tyytyväinen, kun virhe korjataan heti.

Merkitys isossa kuvassa

Silloin tällöin on myös hyvä kerrata omien tekemisten tuloksia. Tekemisen keskellä on tärkeä peilata myös numeroita tai laadullisia askelmerkkejä ja tsekata yhdessä, mitä kaikkea tarvitaan päämäärään pääsemiseksi ja miten sinne mahdollisesti päästään. Jokaisen on tärkeä ymmärtää oman tekemisen vaikutukset laajemmassakin kuvassa. Oman arjen tuoksinassa kokonaisuus ja päämäärä saattavat hämärtyä ja onkin johtajan tehtävä tuoda esille, miten tärkeää työtä kukin tekee yrityksen tuloksen ja tavoitteiden näkökulmasta. Loppujen lopuksi jokainen meistä, johtaja mukaan lukien, on palkattu saamaan aikaan niitä asioita, joita varten yritys on perustettu.

Kun ymmärtää, mitä vaikutuksia omalla tekemisellä on kokonaisuuden näkökulmasta, se auttaa hahmottamaan myös jatkuvan oppimisen tarpeen arjessa. Kukaan meistä ei voi pysytellä omassa poterossaan ja toivoa parasta, koska niin elämä kuin työelämäkin kehittyvät jatkuvasti ja uutta tulee joka suunnalta. On etuoikeus saada oppia ja pysyä kehityksen tahdissa mukana. Joskus se vaatii pientä suunnan tarkistusta, perusasioista ja perustehtävästä muistuttamista tai yksinkertaisesti oman työn vaikutusten ymmärtämistä kokonaistulokseen nähden.

Asennetta peliin

Sanotaan, että asenne ratkaisee. Tämä pätee myös johtajaan. Johtajan määrätietoinen, tiukka, hyväksyvä, kannustava ja tarvittaessa tukea antava asenne ratkaisee kaiken. Työpaikalla vallitsee aivan sama tilanne kuin muuallakin, eli on rajoja ja on rakkautta, välittämistä ja huolehtimista. Johtaja onnistuu työssään, kun hän osoittaa selkeästi, mitkä ovat tekemisen tavoitteet, rajat ja mahdollisuudet vaikuttaa. Tällöin kukaan ei joudu kokemaan olevansa tuuliajolla  omien tekemisiensä kanssa eikä putoa kelkasta.

Yhteinen päämäärä on tuottaa hyötyä asiakkaalle, pyrkiä niihin tuloksiin, joita varten on työhön palkattu ja samalla saada itselleen pääomaa ja uutta oppia. Johtaja on se, joka tästä muistuttaa, ohjaa ja auttaa joka päivä eteenpäin. Ja tästä hyötyvät kaikki.

Anna-Maija Kuosmanen on aktiivinen hyvän johtajuuden puolestapuhuja. Kuosmanen työskentelee Urbaanit Kodit Oy:n toimitusjohtajana ja on aiemmin toiminut pitkään pankkialalla lukuisissa tehtävissä muun muassa konttorinjohtajana.

Lue myös Kuosmasen edelliset kolumnit Miten johdan ihmisiä johtamaan ja Nykypäivän johtajana.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.