VIERAILIJA

Mainos
TEKSTI MARI LÄMSÄ KUVA TOM HÄTINEN | 13.9.2017 | KOLLEGA.FI
Uskallatko uskoa hyvään?

Oletko tullut ajatelleeksi, että omalla suhtautumisellasi – näkökulmalla, josta katsot itseäsi – on suuri vaikutus hyvinvointiisi, terveyteesi, itseluottamukseesi ja menestykseesi? Se vaikuttaa siihen, miten uskallat edetä kohti tavoitteitasi, ottaa haasteita vastaan ja kehittää taitojasi. Se selittää myös sitä, miten selviydyt takaiskuista.

Mari Lämsä toimii valmentajana ja työyhteisökouluttajana omassa Intovaattori-yrityksessään.

Meistä jokainen katselee maailmaa oman värittyneen linssinsä läpi. Toisille on luontaisempaa nähdä itsessä heikkouksia, tulkita asioita pessimistisemmin ja suhtautua kaikkeen varauksellisesti. Toiset taas luottavat omiin taitoihinsa ja vahvuuksiinsa, osaavat etsiä vaikeuksienkin keskellä ne pienet mahdollisuudet ja herätellä toivoa. Kukaan meistä ei kuitenkaan synny pessimistinä tai optimistina eikä kyse ole siten ihmisen pysyvistä ominaisuuksista, vaan pikemminkin opituista psyykkisistä toimintavoista, joiden muuttaminen on mahdollista. Meistä jokainen voi kehittää omaa taitoaan uskoa hyvään.

Rauhoita sisäinen höpöttäjäsi

Myönteisyys syntyy niistä tulkinnoista, joita teemme itsestämme ja ympäristöstämme. Sisäinen höpöttäjämme tarjoilee meille jatkuvasti erilaisia tulkintoja ja oletuksia, esimerkiksi asioiden syistä ja seurauksista.

Kun opimme tunnistamaan, millaisiin tunteisiin ja käyttäytymiseen ajatuksemme johtavat, voimme lähteä vahvistamaan rakentavampia näkökulmia asioihin. Koska raju itsekritiikki ja negatiiviset tunteet sairastuttavat pitkään jatkuessaan, meidän olisi hyvä opetella kyseenalaistamaan kielteisiä ajatuksiamme ja korvata kritiikki myötätuntoisella suhtautumisella. Ja toimia sisäisestä kritisoijasta huolimatta.

Kaikki ihmiset kokevat negatiivisia tunteita ja suurin osa meistä pelkää epäonnistumista. Se, mikä erottaa menestyvän aikaansaajan muista, on toiminta. Aikaansaaja hyväksyy kielteisen ajatusketjunsa ja edistää asioita rohkeasti siitä huolimatta. Näin esimerkiksi pettymyksen ja turhautumisen tunne voi muuttua helpotuksesta tyytyväisyyteen ja jopa itsensä ylittämisen riemuksi asti lujittaen uskoa omiin kykyihin.

Kasvata henkistä vahvuutta

Hyvään on helpompi uskoa silloin, kun olosuhteet ovat optimaaliset. Kun asiat eivät suju toivomallamme tavalla, toiveikkuuden ja myönteisen suhtautumisen ylläpitäminen vaatii enemmän työtä. Ikävistä asioista purnaaminen ilman selkeää muutostoivetta ja halua työskennellä muutoksen eteen, syö energiaa. Jos mieli on maassa päivästä toiseen, on syytä pohtia, mitä toivoo epäkohdan tilalle ja kartoittaa mahdollisuudet työskennellä tilanteen korjaamiseksi.

On hyvä myös pohtia, miten on aiemmin selvinnyt vastaavista tilanteista ja tunnistaa sekä hyödyntää omia voimavarojaan ja tukeutua rohkeasti muihin. Kun kriisi on päällä, tilanteiden uudelleenmäärittely rakentavalla ja optimistisemmalla tavalla voi olla haastavaa. Vaikka emme voi muuttaa ikäviä asioita, voimme kuitenkin kysyä itseltämme, mikä auttaa meitä elämään mahdollisimman hyvää elämää tässä tilanteessa. Voimme aina suunnata ajatuksemme määrätietoisesti kohti tulevaisuutta ja tehdä pieniä, parempaan huomiseen johtavia tekoja.

Kun opimme vahvistamaan omaa pystyvyyden tunnettamme, toiveikkuutta ja realistista optimismia, kasvatamme henkistä vahvuuttamme. Hyvään uskominen auttaakin meitä pitämään itsemme emotionaalisesti tasapainossa olosuhteista huolimatta.

Viivy positiivisissa tunteissa

Keho ja mieli kaipaavat myös lepoa ja virikkeetöntä aikaa. Innostus on energisoiva ja eteenpäin vievä tunne, mutta tarvitsemme työpäivän lomassa myös pysähtymistä ja mahdollisuutta kerätä voimia ja nauttia siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi.

Jos emme missään välissä pysähdy nauttimaan työmme jäljestä ja suorittamisen alle helposti hukkuvasta tyytyväisyyden olotilasta, voimme ajautua oravanpyörään, jossa mikään ei tuota meille positiivisia tunteita eikä mikään riitä. Hyvät asiat menevät ohitsemme. Kun opimme lisäämään päivään virikkeettömiä, hiljaisuuden hetkiä, annamme myös mielellemme tärkeän lepotauon jatkuvasta informaation prosessoinnista. Pienen irtioton jälkeen mieli avautuu helpommin uusille, eteenpäin vieville ajatuksille ja ratkaisuille. Hiljentyminen auttaa myös saamaan yhteyden itseemme ja tunnistamaan omia tarpeitamme paremmin.

Anna lepotauko mielellesi

Jos työpisteeltä ei ole mahdollista lähteä ulos kävelylle, voit kuitenkin nousta venyttelemään, kuunnella lempimusiikkia ja antaa musiikin viedä sinut hyviin muistoihin. Pelkkä myönteisten asioiden muistelu vapauttaa serotoniinia ja nostaa mielialaa.

Voit myös sulkea silmäsi ja keskittyä hetkeksi hengitykseesi. Jo 30 sekunnin keskittyminen syvään palleahengitykseen aktivoi parasympaattista hermostoa, mikä rentouttaa kehoa ja rauhoittaa mieltä. Syvä, tietoinen hengitys myös hiljentää sisäisen höpöttäjäsi ja neutralisoi negatiivisten tunteiden ja stressin vaikutuksia kehossasi nopeasti avaten väylän nähdä hyviä asioita ympärilläsi.

Kuvittele, miltä työpaikallasi kuulostaisi, näyttäisi ja tuntuisi, jos uskaltaisit uskoa hyvään entistä vahvemmin…

Mari Lämsä on valmentaja, kouluttaja, kirjailija ja yrittäjä, joka luotsaa yksilöitä ja työyhteisöjä kehittämään ajattelu- ja toimintatapojaan kohti omaa potentiaaliaan ja yhteistä hyvää. Lisätietoa Lämsästä löydät osoitteesta www.intovaattori.fi .

Lue myös aiemmin julkaistut Elämäniloa etsimässä -artikkeli, johon Mari Lämsää on haastateltu sekä Lämsän kirjoittaman Naurun hyvää tekevä voima -kirjan arvio.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)