AJANKOHTAISTA

Mainos
TESKSTI JA VIDEO MARJA KASANEN KUVAT ISTOCK | 31.5.2017 | KOLLEGA.FI
Elämäniloa etsimässä

Nauru ja ilo keventävät elämää. Niillä on merkitystä myös työpaikalla, sillä ne vaikuttavat viihtyvyyteen ja työyhteisön ilmapiiriin. Kaiken kiireen keskellä painamme kuitenkin usein vakavana tukka putkella, emmekä edes huomaa arjen pieniä iloja.

Kuva Jacob Wackerhausen/iStock

Nauru ja ilo ovat meissä kaikissa luontaisesti jo ennen kuin opimme puhumaan. Kasvaessamme alamme käsitteellistää asioita ja ymmärtää syy-seuraus-suhteita, ja myöhemmin aikuisena nauru onkin jo voinut kadota elämästämme lähes kokonaan.

– Yksi syy, miksi kadotamme ilon elämästä, on se, että naurulle pitää löytyä syy. Rationaalinen mielemme vaatii sitä. Ajattelemme, että asioiden pitää olla todella hyvin, että voimme kokea tyytyväisyyttä ja innostusta, hyvinvointivalmentaja ja yrittäjä Mari Lämsä sanoo.

Lämsä on perehtynyt nauruun ja elämäniloon omakohtaisen masennuksen ja siitä selviämisen kautta ja kirjoittanut kirjan Naurun hyvää tekevä voima.

– Kasvaessamme aikuiseksi vaadimme itseltämme ja muilta yhä enemmän. Koemme, että asiat eivät ole koskaan riittävän hyvin, jotta voisimme kokea iloa ja nautintoa, sillä hetken päästä asiat voivat jo olla toisin, Lämsä jatkaa.

Alamme helposti maalata pettymyksen tilaa mieleemme jo etukäteen ja estämme itseämme innostumasta ja iloitsemasta tästä hetkestä, jossa kaikki on hyvin.

– Esimerkiksi näin kesäaikaan moni suunnittelee innoissaan lomaa ja odottaa mökille pääsyä. Sitten matkalla autossa aletaankin miettiä, että mitä jos sataa vettä eikä päästäkään rannalle ja kaikki meneekin mönkään.

Myös uskomukset rajoittavat meitä. Voimme kokea, että meidän täytyy olla tietynlaisia ennen kuin voimme iloita itsestämme.

– Siihen voi sekoittua vielä vertailua. Kun kuulemme, että naapurin pariskunta lähtee ulkomaanmatkalle, voimme ajatella, että heillä on asiat paljon paremmin kuin itsellämme.

Tunteiden tukahduttaminen latistaa

Tunteiden – myös myönteisten – näyttäminen julkisesti ja varsinkin työpaikalla ei ole ollut kulttuurissamme kovin suotavaa. Osaammekin varsin taitavasti tukahduttaa tunteemme.

– Pieni lapsi ei arvota tunteitaan. Hänen maailmassaan suru on yhtä hyväksyttävä tunne kuin ilo tai hämmästys. Aikuistuessamme kuitenkin alamme arvottaa tunteitamme. Voi olla, että perheessä ei ole ollut suotavaa ilmaista edes positiivisia tunteita.

Tämän jälkeen ihminen asettuu helposti muottiin ja hänestä voi tulla pokerinaama. Lämsä ei kuitenkaan kannata sitä, että tunteita puretaan toisiin, vaan sitä, että tunteet pitää kohdata.

– Tunteet kuuluvat elämään. Jos vain painamme ne alas, voi käydä niin, että lakkaamme tuntemasta mitään. Toisaalta mikäli tunteitaan ei ole tottunut käsittelemään, saattaa käydä myös niin, ettei iloakaan uskalla tuoda esiin ja silloin kyky nauraa alkaa hiipua, Lämsä toteaa.

Kun tunteet tunnistaa, voi estää sen, etteivät tunteet pääse patoutumaan. Työyhteisössäkin voimme kokea esimerkiksi pettymystä, jota emme pysty tuomaan esille rakentavasti ja silloin tunne lähtee pinnan alla kasvamaan – lopulta räjähdyspisteeseen saakka.

– Tunteiden tukahduttamisen sijaan olisi hyvä oppia hyödyntämään niissä piilevä voima. Oleellista olisi yksinkertaisesti hyväksyä tunteet ja ymmärtää, että negatiivisetkaan tunteet eivät aina ole meille pahasta. Valitsemme itse, millaisia tulkintoja ympäristöstä teemme ja mitä itsessämme vahvistamme.

Työssäkin voi nauraa

Työelämään on aina kuulunut vastuun kantaminen, asioista huolehtiminen ja vakavamielinen työnteko, josta on kaiken kiireen keskellä leikki kaukana. Vaikka muutostakin on tapahtunut, vakavuus on useimmissa työpaikoissa yhä arvostetumpaa kuin leikkimielisyys.

– Naurun ja liiallisen hymyilyn pelätään vaikuttavan jopa henkilön uskottavuuteen ja tehokkuuteen. Nauru on kuitenkin luontainen osa työyhteisön vuorovaikutusta ja antaa voimia raskaaseenkin työhön.

Huumorin avulla asioita pystyy myös käsittelemään uudesta näkökulmasta, mikä laajentaa ajattelua ja voi synnyttää isojakin oivalluksia.

– Huumorin viljely työssä voi olla todellinen henkireikä. Kun työnteon lomassa nauretaan, myös ajatukset rullaavat tehokkaammin ja luovuus sekä ongelmanratkaisukyky lisääntyvät, Lämsä sanoo.

Joskus työyhteisöjä vaivaa ongelmapuhe, jolloin mokia ei sallita ja syyllisiä etsitään herkästi. Tärkeää ilon luomisessa onkin oma asenne. Ympäristöään voi tulkita monella tapaa ja negatiivisia tulkintoja kannattaa välttää tietoisesti.

– Voimme lisätä iloa ja työyhteisön hyvinvointia hymyilemällä, kysymällä työkaverilta hänen kuulumisiaan ja kuuntelemalla häntä aidosti. Kun tunnemme olomme työyhteisössä turvalliseksi ja hyväksytyksi, on avoin, vapautunut ja ihmisiä yhdistävä nauru mahdollinen.

Työyhteisöissä, joissa huumorille on tilaa, on usein myös sallivampi suhtautuminen mokiin ja epäonnistumisiin. Mokat uskalletaan jakaa ja henki on pikemminkin sen kaltainen, että yhdessä siitäkin selvittiin.

– Huumori tuo asioihin hetkellistä helpotusta. Ihminen ei voi samanaikaisesti laskea leikkiä ja nauraa sekä kokea masennusta ja uupumusta.

Leikkimieltä arkeen

Leikkimistä ja leikkimielisyyden ylläpitämistä kannattaisi Lämsän mukaan harjoittaa, sillä se tekee aikuisillekin hyvää. Leikki tuo niin työelämään kuin arkeen iloa ja kepeyttä, lisää luovuutta ja laajentaa ajattelua.

– Leikkimisen sanotaan olevan sisäsyntyinen mielihyvän lähde, jota meidän olisi hyvä ylläpitää arjessa. Leikki lisää endorfiinien eli aivojen mielihyvän välittäjäaineiden tuotantoa ja hyväntahtoinen nauru sitoo ihmisiä yhteen voimakkaan dopamiiniaktivaation vuoksi.

Kuva Yuri_Arcuss/iStock

Leikillinen tapa suhtautua asioihin syntyy läsnäolosta, hidastamisesta sekä kaikkien aistien avaamisesta ihmettelylle, ihastelulle ja innostumiselle.

– Kun hukkaamme kykymme haltioitua uusista kokemuksista ja asioista, kadotamme yhteyden leikkivään lapseemme. Leikkiminen ihan huvikseen, ilman päämäärää, on jotain, mihin meidän aikuistenkin kannattaisi pyrkiä.

Arjen askareistakin saa irti iloa, kun kiinnittää huomionsa tekemiseensä ja liittää siihen vähän leikkimieltä. Lämsä kertoo esimerkkinä spontaanin tilanteen, kun hän oli parivuotiaan poikansa kanssa purkamassa keittiössä ruokaostoksia kassista.

– Tavallisesti haluan suoriutua tehtävästä niin nopeasti kuin pystyn ja nostelen tavarat vauhdikkaasti kaappeihin ja jääkaappiin mieleni ollessa muissa ajatuksissa. Poikani tuli kuitenkin mukaan touhuun ja hän nosti tavaroita pöydälle suurieleisesti ihmetellen.

Lämsä liittyi leikkiin mukaan ja alkoi purkaa tavaroita lapsenmielisesti ihastellen ja innostuen jokaisesta ruokatarvikkeesta – ja nauruhan siitä syntyi.

– Arkiset asiat voi tehdä monella tavalla ja monen erilaisen ajatuksen ohjaamana. Kun alamme käyttää mieltämme luovasti ja tarkastella jokapäiväisiä asioita uudella tavalla, hauskoja asioita alkaa löytyä ympäriltämme.

 

Tyytyväisyysharjoitus: Kahvipaussi

Pohdi arkeasi ja sitä, milloin olet viimeksi kokenut tyytyväisyyttä. Muistele tällaisia hetkiä ja tilanteita. Pyri seuraavan viikon aikana tietoisesti vahvistamaan tyytyväisyyden tunnettasi siten, että viivyt tilanteissa ja hetkissä, joissa tyytyväisyys vilahtaa.

Tyytyväisyyden kokemuksia arjessa voit lisätä vahvistamalla tietoisen läsnäolon taitoasi. Kun nautit esimerkiksi aamukahviasi, keskity vain kahviin. Tunne kupin paino ja lämpö kädessäsi. Hengitä kahvin tuoksua, ota kahvista pieniä hörppäyksiä ja maistele sen makuvivahteita.

Huomioi myös muita jokapäiväisiä toimintojasi tarkemmin ja tee ne tietoisesti keskittyen automaattisen suorittamisen sijaan. Illalla vuoteeseen mennessäsi käy läpi päivän tapahtumat ja palauta mieleesi ne hetket, joissa olet kokenut tyytyväisyyttä. Anna tyytyväisyyden tunteen nostaa hymy huulillesi tai saada tuntemaan lämpöä rinnassasi.

Lähde: Mari Lämsä, Naurun hyvää tekevä voima, Viisas Elämä 2017

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)