UUSILLE URILLE

Mainos
TEKSTI JAANA TOPPARI KUVA STUDIO ONNI | 31.5.2017 | KOLLEGA.FI
Palvelukseen halutaan esimies

Oman esimiehen valinta saattaa kuulostaa työnhakijasta oudolta, eikä kaikilla ole siihen mahdollisuuttakaan. Toisaalta, jos olet niin onnellisessa asemassa, että tarjolla on useampi työpaikka, kannattaa kiinnittää huomiota enemmän tulevaan esimieheen kuin tarjottuihin etuihin ja palkkaan. Palkka korjautuu usein ajallaan, mutta esimies ei. Mitä nuorempi olet, sitä tärkeämpää on, että pääset asiantuntevaan ohjaukseen, ja ylipäätään esimies on avainasemassa työhyvinvoinnin osalta iästä riippumatta.

Jaana Toppari on suorahakukonsultti, joka tuntee työnhaun salat.

Kysy itseltäsi haastattelun jälkeen muutama kysymys: Voitko oppia kunnioittamaan mahdollista tulevaa esimiestäsi? Pätevinkään esimies ei ole hyvä, ellei hän jaa osaamistaan ja ota muita mukaan uusiin haasteisiin ja kehityshankkeisiin. Näitkö, miten hän kohteli aulan vastaanottohenkilöstöä tai assistenttiaan? Antoiko hän sinun odottaa itseään vai arvostiko aikaasi olemalla täsmällinen? Kohteliko hän sinua alentuvan kohteliaasti vai ystävällisen kohteliaasti? Huomaat varmasti eron, kun mietit asiaa. Puhuiko hän lähinnä itsestään vai oliko hän kiinnostunut myös sinusta? Tuntuiko sinusta siltä, että hän hehkui innostusta ja osaamista ja haki itselleen työparia vai työjuhtaa, joka tekee ikävät työt, kun hän keskittyy loistamaan?

Näitä asioita voi vain harvoin tietää varmaksi etukäteen, mutta omaan intuitioon kannattaa luottaa. Hyvä esimies on todennäköisesti saanut koottua itselleen hyvin toimivan tiimin, joten hyöty on kaksinkertainen: hyvä esimies, hyvät kollegat.

Aikoinaan, kun itse siirryin ensimmäiseen esimiestehtävääni, henkilöstöpäällikkö kysyi minulta, haluanko ottaa vastuuta muiden työstä. Vähän alle kolmekymppisenä käsitin kysymyksen ehkä hieman väärin, koska ajattelin vastuun ottamisen olevan sitä, että teen sitten itse, jos ei muilta onnistu. Väärin ajateltu, sillä omat voimat ja aika eivät ole loppumaton luonnonvara. Suhteellisen pian ymmärsin palkata alaisia, jotka osasivat tehdä työt minua paremmin. Minun onneni oli, että sain hyviä alaisia – olisi voinut käydä myös niin, että työnantajani imago ja itse esimiehenä en olisi houkutellut yhtäkään pätevää alaista omaan tiimiini. Silloin olisin ollut pulassa.

Raadollinen totuus on, että henkilö, jonka yritys valitsee esimiestehtävään, määrittelee, millaista osaamista ja millaisia ihmisiä kyseisen esimiehen organisaatioon saadaan jatkossa rekrytoitua. Enää ei riitä, että esimies on oman alansa guru, vaan on omattava aitoa kiinnostusta esimiestyöhön ja taitoa johtaa ihmisiä. Pitää myös ymmärtää elämää, sillä vain harvan työntekijän yksityiselämän sattumukset eivät heijastu työtehoon tai motivaatioon.

Muutama vuosikymmen sitten oli ihan tavallista, että esimiesasema oli palkinto hyvästä asiantuntijaosaamisesta. Ilmankos työpaikan käytävillä tuli vastaan mörököllejä, jotka eivät osanneet edes tervehtiä, silmiin katsomisesta tai ihmisten johtamisesta puhumattakaan. Osa ei löytänyt firman keittiötä, vaan odotti, että sihteeri tuo aamukahvit työhuoneeseen. Esimiehenä olo ja ihmisten kohtaaminen oli heille varmasti stressaavaa, mutta olisi ollut ammatillinen itsemurha kieltäytyä esimiestehtävästä, kun sitä tarjottiin.

Olin kauan sitten muutaman tällaisen johtajan kanssa reilun viikon työmatkalla ulkomailla. Reissusimme kymmenen lentomatkaa ja vajaa kymmenkunta kaupunkia asiakkaita tapaamassa. Matkalla paljastui, että kotimaassa yhtiön käytävillä mykkinä ja sokeina esiintyneet johtajat olivat matkalla aivan loistavan kohteliaita seuramiehiä ilman taka-ajatuksia, mutta kotimaassa käytävillä ei taas tunnettu. Ihme juttu.

Nykyisin pitkä työura ei onneksi yksinään pätevöitä esimieheksi: Esimiesten on toteutettava yrityksen arvoja omassa käytöksessään ja heillä on oltava hyvät kommunikaatiotaidot. Nämä kaksi asiaa nousevat monessa yrityksessä osaamisen lisäksi keskeisimmiksi rekrytointikriteereiksi, olipa yhtiö pieni tai suuri. Hyvät kommunikointitaidot voi olla myös pettävä elementti: on tärkeää, että esimieheksi ei valita yhtiön ilmapiiriä tuhoavia henkilöitä, olivatpa nämä ensitapaamisissa kuinka karismaattisia ja valovoimaisia tahansa. Karismaattinen johtaja onkin sanapari, joka nostaa selkäkarvani välittömästi pystyyn.

Rekrytointipäätöksestä vastaavan henkilön on myös syytä kysyä itseltään: Jos olisin nuorempi ja kokemattomampi, haluaisinko työskennellä tämän hakijan tiimissä? Yllättävän monelle rekrytoijalle tämä näkökulma on täysin uusi. Rekrytointikonsulttina kysyn tämän kysymyksen aina itseltäni, kun tapaan uuden asiakkaan. Joskus on pakko todeta hiljaa itsekseen, että asiakas itse on onnistuneen rekrytoinnin pahin este ja kieltäytyä toimeksiannosta. Mutta onneksi on enemmän niitä, joiden kanssa on ilo työskennellä ja jotka ovat vetovoimaisia yrityksensä edustajia.

Jaana Toppari on taloushallinnon ja kiinteistötoimialaan erikoistunut suorahakukonsultti, joka toimii myös uravalmentajana ja opastaa työnhakijoita onnistumaan uuden työn löytämisessä. Topparin valmennuksista voit lukea lisää osoitteesta http://www.uuteentyohon.fi/ ja suorahausta http://www.topco.fi/.  Lue myös Topparin aiemmin julkaistut jutut Viisikymppisenä uuteen työhön ja Viisi varmaa keinoa sabotoida työnhaku.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)