Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Istuin ystäväni kanssa olohuoneen lattialla picknikillä. Söimme tuoreita kirsikoita ja siemailimme valkoviiniä laseistamme. Keskustelimme syvällisesti, nauroimme, kuuntelimme musiikkia ja olimme vain hetkessä kiireettömästi läsnä. Keskityimme aidosti kuuntelemaan toisiamme ja ihmettelimme, miten eri tavalla voimmekaan nähdä maailman. Tunnelma oli lähes taianomainen, eikä se johtunut viinin vaikutuksesta vaan molempien läsnäolosta. Hetket, jolloin kumpikaan ei puhunut mitään, vaan antoi omien ajatustensa virrata, tuntuivat melkein parhaimmalta. Miten paradoksaalista, että yhteinen hiljaisuus kosketti syvästi – helppoudellaan olla läsnä itselle ja toiselle.

Yksi keskustelumme, joka jäi viipyilemään mieleeni, nousi valinnoista. Miten teemme valintoja ja miten niillä on aina oma hintansa. Saamme tai saavutamme valinnalla jotakin, mutta samalla luovumme jostakin.

Jäin pohtimaan omia tekemiäni valintoja, joiden vaikutukset näkyvät yhä elämässäni. Mikä on niiden takana, miksi toistan vanhoja kaavoja. Sain kiinni lapsuudessani kerrotusta tarinasta, kun olin syntynyt keskosena, ettei minun uskottu selviävän tai ettei minusta uskottu tulevan ainakaan normaalia. Hetken olin ärtynyt itselleni – taasko tämä sama tarina? Johan tämä oli käsitelty moneen kertaan, kunnes tajusin, ettei minun kannata yrittää mitätöidä tuota tarinaa ja tunnetta. Pysähdyin pohtimaan, mitä en ollut kyennyt aiemmin näkemään tarinassani. Mikä viesti tämän kaiken takana oli? Mitä en ollut vielä oppinut itsestäni?

Ja yhtäkkiä vastaus oli edessäni. Se, miten tämä tarina vaikuttaa yhä jokapäiväisiin pieniin ja isoihin valintoihini, miten se hiipii salakavalasti rajoittamaan ajatteluani ja sen myötä tekojani. Pahimmillaan se on vaikuttanut mielen rajoittumiseen, hiljaiseen sabotointiin, jolloin samat virheet toistuvat toistumistaan. Elämässä ei pääse toiselle polulle, jos tienviitoissa lukee aina samat tekstit. Ja kuitenkin ymmärsin, etteivät tienviitat olleet aivan samat, kuin viime vuonna tai pari vuotta aiemmin. Kierränkö vain suurta ympyrää, joka päätyy samaan lähtöpisteeseen? Olisiko nyt viimeinkin aika räjäyttää oman mielen viimeiset rajoitukset?

Vanha tarinani juontuu kätilön kommenttiin selviämisestäni, mikä on elänyt omassa ja läheisteni mielessä aina tähän päivään asti. Aloin pohtia, että ehkä kätilö oli peloissaan puolestani, miten pystyisi pelastamaan minut. Tai hän saattoi olla ymmällään äitini hädästä, että menehtyisin. Yhtäkkiä tajusin, että tarinahan on täynnä rakkautta, välittämistä ja menettämisen pelkoa! Emme voi päästää asioista irti ennen kuin ymmärrämme niiden syvällisemmän opetuksen. Minun oppini oli, että rajoittuneet ajatukset muuttivat koko oman tarinani. Millaisia valintoja ikinä elämässä teenkään, en aio enää rajoittaa itseäni, vaan annan loppuelämälle mahdollisuuden. Olen päättänyt olla rohkeampi!

Ja kaikki lähti liikkeelle siitä, että päätimme ystäväni kanssa viettää leppoisasti aikaa olohuoneen lattialla lekotellen ja antaen keskustelun kulkea ilman minkäänlaista pakkoa mihinkään. Miten pienestä voi syntyä niin suurta? Ymmärsin yhä kirkkaammin, ettei vanha tarina pidä minua enää otteessaan. Aionkin aloittaa uuden tarinan, joka alkaa sanoilla: ”Tässä tarinassa on onnellinen loppu. Tämä on kertomus periksiantamattomuudesta. Tämä on tarina lempeydestä. Tämä tarina on yhtä ainutlaatuinen kuin sinäkin.”

Oman oivallukseni rohkaisemana kannustan sinua pohtimaan omaa tarinaasi syvällisesti. Älä koskaan luovuta! Elämällä on sinulle annettavaa, kun katsot lempeästi ja rohkeasti menneeseen ja päästät irti.
Uusi polku odottaa!

Voidaksesi kirjoittaa uuden luvun elämässäsi ja astua seikkailuun, selvitä, pitääkö jokin sinua kiinni menneessä. Tule tietoiseksi asioista, jotka mahdollisesti rajoittavat tai syövät rohkeuttasi. Tässä muutama asia, jota pohtimalla pääset eteenpäin:

1. Minkä totutun tavan haluat rikkoa?
2. Mikä on asia, joka toistuu elämässäsi?
3. Missä sen alkuperä on? Mihin tarinaan se liittyy?
4. Mitä et ole vielä nähnyt tarinassa?
5. Vaihda näkökulmaa ja katso tarinaa muiden silmin.
6. Mitä voit oppia, mikä aiemmin on ollut piilossa sinulta?
7. Päästä lempeästi irti – anna sen mennä.
8. Kirjoita uusi luku elämässäsi. Aloita alkusanoista ja kirjoita ne itsellesi muistiin. Jatka uuden tarinan kirjoittamista – Sinä olet Mestari!

“Et tarvitse voimaa päästääksesi jostakin irti.
Se, mitä todella tarvitset, on ymmärrys”.
Tuntematon

Tiina Latikka on ammatticoach ja MindCoach, joka auttaa ihmisiä johtamaan itseään kohti todellista intohimoa, unelmia, tavoitteita ja ottamaan käyttöön täyden potentiaalin niin työ- kuin yksityiselämässäkin. Latikka on työskennellyt coachina ja työnohjaajana lähes kymmenen vuoden ajan. Lisätietoja Tiina Latikasta löydät osoitteesta www.sillanrakentaja.fi ja www.sisu.online Facebook ja Instagram @tiina.latikka. Lue myös Latikan edellinen kolumni Viisi asiaa, jota ihmiset katuvat elämässään.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.