Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Katja Pasasen on moneen taipuva osaaja ja innokas opiskelija. Niin sairaanhoitajana kuin myyntitykkinä työskennellyt Pasanen on ehtinyt suorittaa hoitoalan, merkonomin ja johtamisen ammattitutkinnon sekä lukuisia psykologian, valmennuksen ja urheilupsykologian kursseja. Pasasen elämän punaisena lankana on kuitenkin koko ajan ollut urheilu ja valmentaminen, jotka ovat hänelle sydämen asia.

Urheilu on täyttänyt Katja Pasasen elämän jo pienestä pitäen. Nuorena Pasanen harrasti yleisurheilua ja hänen vahvoina lajeinaan oli 1 500 metrin ja 3 000 metrin juoksumatkat. Myöhemmin Pasanen siirtyi jääkiekon ja kaukalopallon pariin ja alkoi oman pelaamisensa ohessa valmentaa päävalmentajana poikia jääkiekossa.

– Päästessäni ylioppilaaksi vuonna 1995, en tiennyt mitä ryhtyisin tekemään. Ajoin taksikortin Helsingissä ja tienasin sillä rahaa. Sitten näin ilmoituksen sairaanhoitajakoulusta ja hain sinne, Katja Pasanen kertoo.

Pasanen huomauttaa, ettei hän jääkiekkoa pelaavana taksikuskina ollut ihan tyypillinen sisar hento valkoinen. Se ei opiskelua haitannut ja Pasanen oli tyytyväinen saadessaan hyödyllisen ammatin.

– Sain esikoistyttäreni joulukuussa 1998 vähän ennen valmistumistani. Pidinkin vain kuukauden äitiysloman, sillä halusin saada opiskelut loppuun ja valmistua keväällä sairaanhoitajaksi. Paperit saatuani menin saman tien kesätöihin Malmin päivystykseen.

Päivystystyön lisäksi Pasanen valmensi, kävi kursseja ja pelasi itse jääkiekkoa. Pasanen sanookin, että leimallista hänen arjelleen on aina ollut monen asian tekeminen samaan aikaan.

– Joka kerta päätän, etten enää opiskele lisää, mutta aina vaan haluan laajentaa osaamistani.

Myyntitykistä valmentajan mentoriksi

Pasanen työskenteli valmentajana ja valmennuspäällikkönä jääkiekon, ringeten ja taitoluistelun parissa ja teki sairaanhoitajan töitä, kunnes vuonna 2008 aloitti vakuutusyritys Ifin erikoismyyntiyksikössä.

– Valmennettuani pitkään, halusin tehdä välillä muitakin töitä. Uudessa työssäni seurasin parhaimpia myyjiä ja kuuntelin heidän juttujaan oppiakseni heiltä. Työn ohessa suoritin merkonomin tutkinnon ja johtamisen eritysammattitutkinnon.

Pasanen eteni työssään ja sai myyntijohtajan paikan. Mennessään Ifille töihin, hän oli ajatellut pitää taukoa valmentamisesta, mutta toisin kävi.

– Eräänä päivänä silmiini osui ilmoitus valmentajan ammattitutkinnosta, joka oli mahdollista tehdä työn ohessa. Sovin asiasta työnantajani kanssa ja aloitin opiskelut vuonna 2013.

Opiskellessaan Pasanen halusi kehittää omia valmennustaitojaan ja keksi pyytää lupaa päästä seuraamaan, mitä pelaajat tekevät Mestis-jääkiekkosarjan vaihtopenkillä. Omassa valmennustyössään Pasanen oli jo tehnyt paljon pelaajatarkkailua, eli tarkkaillut pelaajien liikkumista ja toimimista kentällä.

– Menin tekemään sitä samaa, mutta valmentajan taakse mestispeleissä. Annoin päävalmentajalle palautetta heti pelin jälkeen ja aamulla kirjallisen palautteen. Sen jälkeen vielä keskustelin puhelimessa valmentajan kanssa. Päävalmentaja innostui metodista ja äkkiä moni muukin valmentaja alkoi kysellä, pääsisikö mukaan. Siitä aukesi kokoaan uusi ura.

Kotikentiltä maailmanvalloitukseen

Usean kauden ajan Pasanen tutki valmentajan ja pelaajien toimintaa mukanaan yliopiston tutkija. Pasanen alkoi määrätietoisesti kehittää palvelua, joka käsitti muun muassa valmentajan toiminnan vaikutuksen mittaamista, pelaajien motivointia, sisäisten motivaatiotekijöiden ja voittavan pelin elementtien rakentamista.

– Jäin vuonna 2014 opintovapaalle Ifistä ja perustin start upin Pro CoachK:n uuden palvelun rakentamista varten. Samalla toimin valmentajien mentorina miesten jääkiekossa muun muassa TPS:ssä, Mestis-joukkue Peliitoissa ja Kärppien B-joukkueessa, jonka kanssa voitettiin SM-kulta, sekä SalibandySeura Vikingsissä ja koripalloliiga Seagullseissa.

Pasanen kiersi joukkueiden mukana näiden pelatessa. Ajokilometrejä kertyi 60 000 vuodessa. Pasanen oli vuoden aikana mukana lähes kahdessasadassa pelissä ja joskus samana päivänä saattoi olla kolmekin peliä.

– Samalla toimin myös mentaalivalmentajana. Jo lukion päättymisestä lähtien olen lukenut psykologiaa ja myöhemmin myös liikuntalääketiedettä. Psykologian perusteiden luennot olen ehtinyt käydä jo useita kertoja, mutta vasta nyt olen saamassa kaikki tentit suoritettua. Vuonna 2016 perustin mentaalivalmennusta varten oman startupin.

Tätä nykyä Pasanen toimii yrittäjänä ja työskentelee mentaalivalmentajana sekä kehittää tiiminsä kanssa valmentajien työkalua, joka lanseerattiin Saksassa viime vuonna miesten jääkiekon MM-kisoissa.

– Kaikki se kehitystyö, joka liittyy valmentajien mentorointiin, on nyt rakennettu valmentajien työkaluksi ja se on myynnissä Amazonissa. Työkalu esiteltiin MM-kisoissa ja se sai upean maalimanlaajuisen vastaanoton. Seurasin tilannetta kyyneleet silmissä, sillä tähän pisteeseen oli kuljettu pitkä matka.

Ihannetyössä urheilun parissa

Pasanen tuntee olevansa ihanneammatissa ja nauttii täysin siemauksin työstään joukkueiden, urheilijoiden ja valmentajien kanssa. Mentaalivalmennuksessa hänen asiakkainaan on myös opiskelijoita sekä nuoria ja lapsia. Valmennustyön lisäksi Pasanen käy yrityksissä luennoimassa, mentoroi ja sparraa niin johtajia kuin valmentajia.

– Toimin oman toimen ohessa Jääkiekkoliitossa tyttökiekkokouluttajana. Kierrän sen puitteissa jäähalleja ja vedän leirejä. Jos aikatauluni antaa myöten, käyn sijaistamassa opettajia tutussa koulussa ja olen sitäkin kautta lähellä nuorten arkea.

Palkitsevimmaksi työssään Pasanen kokee asiakkaiden onnistumisen. Häntä ilahduttaa etenkin se, kun asiakkaat laittavat viestejä, joissa jakavat avoimesti tunteensa.

– Periaatteenani on tehdä itseni tarpeettomaksi mahdollisimman pian. Siksi onkin niin ihanaa, kun vielä valmennuksen jälkeen saan asiakkailtani viestejä onnistuneista suorituksista ja kauniita kiitosviestejä.

Pasanen sanookin miettineensä, missä muussa työssä voisi saada niin paljon positiivista palautetta ja kertoo asiakkaiden lähettäneen jopa iloisia kiitosviestejä laskun saatuaan.

– Vaikeinta työssäni on pitää tietty raja. Olen niin mukana ihmisten elämässä. Haluan heidän parastaan ja olla lähellä, mutta toisaalta minun pitää pysyä tietyn välimatkan päässä.

Lempilajina jääkiekko

Harrastuksenaan Pasanen pelaa talvisin jääkiekkoa ja kesällä rullakiekkoa sekä jalkapalloa. Urheilun lisäksi lukeminen on rakas harrastus jo lapsuudesta lähtien. Parhaiten Pasanen kuitenkin sanoo rentoutuvansa jääkiekon parissa.

– Kun vedän kopissa kypärän päähäni, niin kahdenkymmenen vuoden takaiset junnuajat nousevat mieleen. Minulla on joukkueessamme vieläpä samoja vanhoja pelikavereita, joten välillä meidän juttujen tasokin on kuin nuorempana.

Jääkiekosta Pasanen todella pitää ja se näkyy myös pelituloksissa. Siitä todisteena ikämiesten sarjan kansainvälinen pronssimitali viime syksyltä. Pasanen oli pelaamassa Tallinnassa miesten harrastejoukkueessa ystävyysottelua, kun törmäsi siellä 50-vuotiaiden ikämiesten joukkueeseen, jolla oli edessään pronssipeli.

– Heiltä puuttui yksi pelaaja ja he kysyivät, voisinko tulla mukaan pelaamaan. Menin ja voitimme pronssia. Olin ensimmäinen nainen, joka pelasi kansainvälisen jääkiekkoliiton alaisessa ikämiessarjassa ja minusta tehtiin juttukin alan lehteen.

Pasasen perheeseen kuuluu tytär ja poika, jotka ovat jo lähes aikuisia. Tällä haavaa Helsingissä asuva Pasanen on valmis myös lähtemään töiden perään kauemmaksikin. Pari vuotta sitten hänelle tarjottiin naisten NHL:n kakkoscoachin paikkaa, mutta tarjous tuli niin nopealla rytinällä, ettei Pasanen päässyt irrottautumaan velvollisuuksistaan.

– Nyt lapsetkin ovat jo niin isoja, että olen vapaa ja valmis haasteisiin. Pystyn työskentelemään mainiosti englanniksi. Jos sopiva tilaisuus tulee, lähden mielelläni ulkomaille töihin.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.