Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Minulla oli kerran hyvinvointimessuilla osasto, jonka ainoa rekvisiitta oli pitkä pyykkinaru, tyhjiä paperilappuja, paksu tussi ja pyykkipoikia. Narulla roikkui valmiina yksi lappu, jossa luki “Vähemmän kiirettä, enemmän….”. Messuvieraiden tehtävänä oli kirjoittaa omaan lappuunsa, miten he jatkaisivat lausetta. Pyykkinarulle alkoi kertyä aikaan liittyviä toiveita. Mitä pidemmäksi toiveiden luettelo kasvoi, sitä vaikeampi pyykkinarua oli sivuuttaa pysähtymättä lisäämään omaa aikahaavettaan. Seuraavan aamun sanomalehdessä oli yksi ainoa kuva messuilta. Siinä näkyi täpötäysi pyykkinaru ja lähikuvassa toive: …enemmän aikaa seksille. Jostain syystä kuvaaja tykästyi siihen eniten.

Olen kollegoitteni kanssa leikkinyt samaa leikkiä monin eri tavoin vuosien varrella. Ideasta kehittyi myös osakepörssi, jossa aikasijoituksia omaan hyvinvointiin voi tehdä hyödyntämällä onnellisuuden pankin valuuttaa. Pörssin suosituimmat valinnat kertovat paitsi yksittäisten ihmisten toiveista, oman työyhteisön tai koko alan haasteista, myös yhteiskunnan arvoihin liittyvistä muutostarpeista.

Koska hyvinvointipörssimme on vieraillut ulkomaillakin, minulla on ollut mahdollisuus nähdä, kuinka ihmisten valinnat kertovat mielenkiintoisista kulttuurieroista. Pietarissa tehdään erilaisia valintoja kuin Suomessa tai Saksassa. Jollain tavalla omat aikaan liittyvät valinnat kuitenkin koskettavat kaikkia. Ne käynnistävät heti ajatuksen siitä, miten omaa toivettaan voisi toteuttaa. Oman elämämme ainoa todellinen valuutta on aika, eikä kukaan muu voi tehdä puolestamme siihen liittyviä valintoja. Ensimmäinen lahja, jonka itselleen voi antaa, on pysähtyä miettimään, mitkä tärkeät asiat ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

Ihmissuhteille kaivataan aikaa

Yllättäen aikapörssissä vierailleiden kestosuosikit ovat hyvin samankaltaisia. Kaipaamme enemmän aikaa lähimmille ihmissuhteillemme: ystäville, perheelle ja parisuhteelle. Mitä kiivaampi tahti omassa työyhteisössä on, sen suositummaksi nousee valinta aikaa olla tekemättä mitään. Sekin kertoo inhimillisestä tarpeesta viljellä suvantohetkiä kiihkeän suorittamisen lomaan.

Myös aikaa elää omaa käsikirjoitustaan on vuosien myötä alkanut tulla entistä suositummaksi. Kertooko se siitä, että työstä on kadonnut ilo ja teemme asioita vain velvollisuuden vuoksi odottaen parempia aikoja, jolloin on mahdollisuus toteuttaa omia toiveita? Ajatus jostain enemmän oman oloisesta ponnahtaa esille heti, kun se saa tilaisuuden.

Mieli ja aika hallintaan

Olen mielenkiinnolla seurannut muutamia ajankäyttöön liittyviä trendejä viime vuosilta. Ensin erilaiset tietoisuusharjoitukset lähtivät leviämään maailmalle tällä kertaa mindfulness-nimisinä. Yhä useammat havahtuivat ymmärrykseen, että ajan hallinta on mielen hallintaa. Sitten aikuisten värityskirjoista tuli tähdenlento, joka valtasi tietokirjamyynnin kärkipaikat Suomessakin. Tämäkin kertoo mielestäni valmiudesta ottaa vastuu oman kiireen lannistamisesta harjoittelemalla hetkeen kiinni tarraamista arjessa käytettävissä olevin keinoin. Epävarmassa ja yhä kummallisemmaksi muuttuneessa maailmassa aikaa olla täysin läsnä valinnasta on tullut yhä haluttavampi. Elämä onkin nyt, ei vasta sitten, kun olen eläkkeellä tai lapset ovat kasvaneet aikuisiksi tai mikä tahansa muu oma viivyttelymme syy onkaan ollut.

Kolmas nopeasti käynnistynyt ilmiö on KonMari, nuoren japanilaisnaisen tavaroiden karsintaan ja hallintaan liittyvä metodi. Minusta bullet journal, oman ajankäytön hallinnan väline, joka yhdistää kalenterin, päiväkirjan ja tarpeelliset suunnittelun työvälineet luovalla tavalla on oikeastaan jatkoa KonMari-villitykselle. Ensin laitetaan tavaramäärä ojennukseen ja sen jälkeen näytetään kalenterille, kuka sitä komentaa. Halutessaan bullet journalinsa voi toteuttaa mehevästi aikuisten värityskirjatyyliin. Niin KonMari-ideat kuin bullet journal -ideatkin leviävät internetin kautta mitä persoonallisimpina toteutuksina innostaen yhä useampia elämänsä hallintaa tavoittelevia.

Aika näyttää kuinka kauan nämä ilmiöt ovat voimissaan. Ne viestivät meille omien tietoisten valintojen merkityksestä ja siitä, että arjen teot voi höystää luovin, itsensä näköisin maustein. Oman elämän käsikirjoitus voi alkaa versoa siinä sivussa, ihan huomaamatta saadessaan tunnolliselta suorittamiselta tilaa etsiä omaa polkuaan.

Anja Kulovesi on tietokirjailija ja Kiirenkesytys-konseptin luoja. Lisätietoja Kulovedestä löydät osoitteesta https://www.facebook.com/kiireenkesytys/.

Lue myös Kuloveden edellinen kolumni  Hyvän elämän edellytykset sekä Kiire syntyy korvien välissä -juttu, jossa Kulovesi antaa vinkkejä kiireen hallintaan.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.