Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kiire tuntuu vallanneen koko työelämän. Juoksemme aina vaan kovempaa, jotta ehtisimme enemmän. Haemme myös epätoivoisesti keinoja ajanhallintaan, vaikka kyse on paljon laajemmasta ilmiöstä. Onnellinen suhde aikaan ei synny poppakonsteilla vaan se vaatii pysähtymistä, keskittymistä ja tietoisuutta tehdä oikeita asioita.

Ajanhallinnan kurssit ovat olleet jo pitkään suosittuja. Moni meistä ottaisi mieluusti vastaan neuvoja, miten omaa elämää saisi hallittua paremmin, kun aika ei tahdo riittää mihinkään.

– Aikaa ei voi hallita. Mutta kiirettä voi kesyttää työtään ja itseään kehittämällä, tietokirjailija ja Kiireenkesytys-konseptin luoja Anja Kulovesi sanoo. Kulovesi on pohtinut kiireen olemusta 2000-luvun alusta alkaen ja on valmentanut aiheesta niin työyhteisöjä kuin yksityisiä henkilöitä.

Vaikka tiukka tahti ja muutokset eivät työelämästä lopu, kannattaa Kuloveden mukaan kyseenalaistaa suorittamisen pakko.

– On paljon asioita, joille voimme tehdä jotakin. Kannattaa miettiä esimerkiksi omia rajojaan ja sisältäpäin nousevia haasteita. Kiireenkesytystaitoja voi harjoitella.

Kiire ei koskaan johdu vain yhdestä syystä, vaan on yleensä monen tekijän summa. Havainnollistaakseen aiheen monitahoisuutta Kulovesi on visioinut kiireenkesyttäjien talon, jossa on kolme kerrosta ja yhdeksän huonetta.

– Huoneet kuvaavat keinoja kiireen hallitsemiseen ja onnellisen aikasuhteen luomiseen. Tekemällä itselleen oikeita kysymyksiä pääsee omien kehittämiskohteidensa jäljille.

Tarkoitus, suunnittelu ja tärkeysjärjestys

Kaiken lähtökohtana ovat arvot. Niitä käsitellään kiireenkesyttäjien talon ensimmäisessä kerroksessa, joka on syttymisen ja sitoutumisen kerros. On tärkeää pohtia, miksi on tekemässä juuri tiettyä asiaa.

– Työpaikalla ajaudumme usein tilanteeseen, jossa vaan juostaan kovempaa, vaikka kukaan ei muista minkä takia. Pitää olla selkeä ja tietoinen siitä, kuka on, mitä ja kenelle tekee ja minkä takia.

Kulovesi kertoo tämän tarkoittavan työpaikalla yksinkertaisimmillaan sitä, että ihmiset palauttavat mieleen työyhteisön perustehtävän, eli sen, missä pitäisi onnistua.

– Siinä tarvitaan selkeitä tavoitteita. Sen lisäksi niitä pitää aika ajoin kirkastaa, sillä muuten tavoitteet unohtuvat matkan varrella.

Kun päämäärä ja roolit ovat selvät, tehdään suunnitelma, miten tavoitteisiin päästään. Nykyajan hektisessä maailmassa aikaa ei kuitenkaan juuri käytetä suunnitteluun.

– Suunnitteluun on vain otettava aikaa. Muuten teemme kaiken samalla tavalla kuin ennenkin, vaikka maailma ja työn luonne muuttavat jatkuvasti muotoaan, Kulovesi sanoo.

Voidaksemme tehdä asiat fiksummin, meidän tulee miettiä niiden tärkeysjärjestystä eli mikä on aidosti tärkeää ja tarpeellista.

– On priorisoitava ja luovuttava jostain, sillä kaikkea ei ehdi tehdä. Jotta tärkeille perustehtäville jää tarpeeksi aikaa, kannattaa kaikki ylimääräinen laittaa not to do -listalle sen sijaan, että tekee aina vain lisää to do -listoja.

Keskittyminen, mielen hallinta ja läsnäolo

Kiireenkesytyksen talon toisen kerroksen teemana on keskittyminen, joka on nykyajan informaatiota tulvivassa maailmassa entistä vaikeampaa. Mielemme harhailee niin tekemättömien töiden, facebook-päivitysten kuin menneiden ja tulevien asioiden kimpussa.

– Asiat sujuvat paremmin, kun pystyy keskittämään täyden huomion tekemisiinsä. Keskittyminen myös säästää aikaa, sillä tilanteen ollessa päällä siihen uppoutuu täydellä teholla. Ihmisten kohtaamisessa se auttaa ymmärtämään toista aidosti ja kuulemaan myös sen, mitä sanotaan rivien välissä.

Keskittymisen lisäksi mielen hallinnalla on suuri vaikutus onnellisen aikasuhteen luomiseen. Mieli ja keho ovat toisiinsa linkittyneitä ja vaikuttavat välittömästi toisiinsa. Mielen hallinta on myös kehon hallintaa.

– Rauhallinen mieli aikaansaa levollisen kehon ja kiireinen olo taas näkyy kropan jännittyneisyytenä. Kehomme on fiksu ja kertoo, milloin emme ole tässä ainoassa todellisuudessa, joka tapahtuu juuri nyt.

Läsnäolo on etenkin suorituskeskeisille ihmisille vaikeaa. Vaikka meillä on vain haalistuva muisto historiasta sekä toiveita ja visioita tulevasta, emme useinkaan pysähdy läsnäolevaan hetkeen.

– Moni porhaltaa elämänsä ohi. Pysäyttävä kokemus, kuten omaisen kuolema, saa meidät tajuamaan elämän rajallisuuden. Sen sijaan, että täytämme muiden asettamia tai historiaan perustuvia odotuksia, kannattaa olla läsnä omassa elämässään.

Rajat, pysähtyminen ja tulevaisuuden tekeminen

Itsensä arvostaminen on kiireenkesyttäjien talon ylimmän kerroksen teemana. Siihen liittyy olennaisesti huolenpito omista terveistä rajoistaan. Tunnollisille ja uhrautuvaisille ihmisille tämä on tavallista vaikeampaa.

– Hyvän elämän tasapainoon kuuluu kehon ja mielen kuunteleminen. Se on nykyajan ammattitaitovaatimus, ei esimiehen tai työterveyshuollon tehtävä.

Pysähtyminen ja aikalisän ottaminen ovat hyviä keinoja katkaista kiire ja loputon työputki. Pienikin pysähtyminen voi olla merkittävä.

– Moni juoksee tehtävästä toiseen tauotta. Töiden välillä kannattaa ottaa pieni aikalisä ja hengähtää hetken verran ennen seuraavaan asiaan tai kohtaamiseen siirtymistä.

Joskus elämän risteyskohdassa eteen voi tulla isompikin pysähdys, jossa joutuu pohtimaan syvällisesti, kuka oikein on uudessa tarinassa.

– Työpaikan menettämisen tai eläkkeelle siirtymisen jälkeen oma rooli voi olla hukassa, jos ei tunne itseään. Viimeistään siinä vaiheessa omat arvot ja tulevaisuuden suunnitelmat nousevat esille.

Tulevaisuuden tekeminen on tärkeää niin työyhteisölle kuin yksilölle. Jos työyhteisöllä ei ole tavoitteita tai suuntaa, voi käydä niin, että työpaikalla vain touhutaan päättömästi. Jos taasen yksilöllä ei ole visiota tulevaisuudestaan tai hän odottaa vain eläkkeelle pääsyä, voi käydä niin, että ihminen luovuttaa auktoriteetin omasta elämästään ulkopuolelle.

– Elämässä on mielettömästi mahdollisuuksia, mutta niihin pitää uskaltaa heittäytyä. Se, mitä tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän, on ihmettelytaito.

Kasvun paikka

Kiire on Kuloveden mielestä lahja, joka näyttää meille, mitkä asiat eivät enää toimi ja mitkä ovat kasvun paikkoja.

– On välillä hyvä pysähtyä ja miettiä omia arvojaan sekä sitä, kenen lauluja haluaa laulaa. Turhat asiat kannattaa karsia elämästään.

Kiire yhdistetään yleensä vauhtiin, mutta nopeus ei aina ole valttia. Todellinen tehokkuus syntyy siitä, että ihmisellä on selkeät tavoitteet, hän on laittanut asiat tärkeysjärjestykseen ja on tekemisissään läsnä.

– Tehokkuus ei ole sitä, että juoksee lujempaa vaan sitä, että tekee tietoisesti oikeita asioita.

Kaiken kiireen keskellä Kulovesi kehottaakin ihmisiä pysähtymään itsensä äärelle ja miettimään omaa suhdettaan aikaan.

– Aika on meidän ainoa todellinen pääomamme. Tehdään ihmeitä niillä korteilla, jotka meille on annettu, eikä itketä niiden perään, joita meillä ei ole.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.