Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Nykyaika haastaa aivot monella tapaa. Vaikka aivomme pärjäävät ärsykkeitä pursuavassa ja kiireisessä maailmassa, ne toimivat yhä kivikauden aikaisen käyttöjärjestelmän ohjaamana.

Nykymaailman menossa aivot ovat kovilla, sillä ne eivät ole kehittyneet samaa vauhtia ympäröivän maailman kanssa. Tämä aiheuttaa monia haasteita, joita ymmärtämällä aivojensa käyttötaitoja voi parantaa.

– Suurimpia haasteita aivoille ovat informaatiotulva, nykyelämän intensiivisyys, itsensä ja muiden motivoiminen sekä vuorovaikutus psykologi Ville Ojanen sanoo.

Ojanen toimii asiantuntijana
Aivokunto Oy:ssä. Hän on väitellyt aivotutkimuksesta ja kehittänyt aivojen käyttötaitoja jo vuosia.

Tässä jutussa keskitymme informaatiotulvan ja intensiivisyyden haasteisiin sekä taitoihin, joilla niihin voi vaikuttaa.

Informaatiotulvasta intensiivisyyteen

Aivojen keskittymiskykyä koetellaan maailmassamme, jossa tapahtuu koko ajan jotakin kiinnostavaa. Aivot tarttuvat hanakasti kaikkiin mahdollisiin ärsykkeisiin ja informaatioon.

– Meillä on äärettömän tehokas koneisto, joka kerää herkeämättä tietoa ympäristöstä. Tuhansia vuosia sitten tietolähteitä ei ollut yhtä paljon, eikä informaatiota tulvinut joka paikasta.

Ojanen vertaa tietotulvaa virrassa seisomiseen. Siinä missä aikojen alussa oli nopeasti virtaava joki, jossa saattoi seistä polvia myöten pystyssä, on nykymaailman informaation virta kuin koski, joka tempaa mukaansa.

Toinen merkittävä koetinkivi aivoille on nykypäivän intensiivisyys. Painamme töitä taukoamatta viikkotolkulla ilman lepojaksoja, ja työpäivän jälkeen suoritamme vapaa-aikaa.

Aivot ovat kuitenkin kehittyneet spurttimaiseen toimintaan, ja toimivat parhaiten siten, että kuormitusjakso ja lepojakso vuorottelevat. Tätä ei nykyajan elämäntyyli tue.

– Yleinen oletus on, että 16 tunnin intensiivikäytön jälkeen aivot siirtyvät kuin itsestään kahdeksaksi tunniksi lepotilaan.  Se ei kuitenkaan toimi, sillä pitkän kuormituksen jälkeen ihminen ei pysty heti irrottautumaan työasioista ja nukahtamaan.

Irti ajattelupyörteestä

Nykyihminen tempautuu helposti informaatiovirtaan ja sen synnyttämään ajattelupyörteeseen, josta on vaikea päästä irti. Paras lääke aivojen informaatiotulvaan on irtipäästäminen ja läsnäolo.

– Läsnäolo tarkoittaa, että on läsnä omassa kehossaan ja tunteissaan, ja on tietoinen ympärillään tapahtuvista asioista. Jo muutaman minuutin pysähtyminen auttaa.

Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. Toiselle hiljentyminen ärsykkeitä täynnä olevassa tilassa on mahdotonta, jolloin paras keino on hakeutua rauhallisempaan ympäristöön. Toiselle taas keskittyminen passiivisesti istuen voi olla mahdotonta, jolloin esimerkiksi kävely voi olla hyvä tapa hiljentyä ja olla läsnä kehossaan.

– Läsnäolotaitoja kannattaa opetella, sillä systemaattinen aivojen harjoittaminen muuttaa niitä. Kun aivot muuttuvat, koko maailma muuttuu.

Stressi estää unensaannin

Intensiivisen elämän vastapainoksi tarvitaan unta ja lepoa. Nukkuminen on kuitenkin ihmiselle vaikeaa, sillä kivikaudella yksi vaarallisimmista toimista oli nukkuminen.

– Nukkuminen on aivojen näkökulmasta vaarallista, sillä silloin voi joutua petoeläimen syömäksi. Aivomme ei ole tässä suhteessa muuttuneet nykyaikaiseksi. Kun ihminen on stressaantunut, aivot luulevat, että nyt on vaaratilanne eivätkä anna ihmisen nukkua.

Stressi onkin suurin syy, miksi ihmiset nukkuvat huonosti. Kaikkein halvin ja helpoin stressinhallintakeino on liikunta, kuten esimerkiksi kevyt hölkkä ja kävely.

– Vielä parempi, jos voi liikkua yhdessä toisen kanssa, jolloin mukaan tulee sosiaalinen vuorovaikutus. Tämä puolestaan tuottaa hyvää mieltä ja positiivisia kokemuksia.

Liikunta vaikuttaa kehoon ja laskee aktiivisesti stressihormonitasoa sekä vapauttaa endorfiiniä eli mielihyvähormonia.

– Mieleen mahtuu kerrallaan vain pari, kolme ajatusta. Kun stressihormoni vaihtuu endorfiiniin, stressaavat ajatukset poistuvat ja myönteiset ajatukset tulevat tilalle.

Mentaalinen energia haltuun

Aivojen palautumiseen tarvitaan paitsi unta myös mentaalista energiaa. Intensiivisestä työvaiheesta voi palautua tehokkaasti, kun tekee oikeita asioita. Eikä siihen välttämättä mene kuin pari minuuttia.

– Palautumiseen riittää joskus pelkästään se, että pitää pienen tauon ja juttelee mukavan työkaverin kanssa, joka saa hyvälle tuulelle.

Levosta ja unesta huolimatta voi Ojasen mukaan kuluttaa itsensä loppuun, jos ei hallitse mentaalista energiaansa, eikä osaa suoda itselleen iloa tuovia ja miellyttäviä hetkiä, jotka irrottavat hetkeksi työasioista.

Esimerkkinä mentaalisen energian hallinasta Ojanen kertoo esimiehestä, jolla oli vaikeuksia arjen vuorovaikutuksessa voimakkaiden tunteidensa vuoksi.

Mies kehitti itselleen mentaalisen harjoituksen, jota kutsui tulivuoreksi. Mies kuvaili, että suuttuessaan ja tunne-energian hyökyessä hänen päälleen hän ikään kuin näki ulkona vaarallisen, räjähtämässä olevan tulivuoren. Tässä vaiheessa mies siirsi mielessään tulivuoren huoneeseensa, jolloin se pieneni, eivätkä ihmiset olleet enää vaarassa. Seuraavaksi hän siirsi tuolivuoren pöydälle, jolloin se taas pieneni. Viimeisessä vaiheessa mies siirsi sen teekuppiin, jolloin siitä tuli pieni leikkitulivuori, josta ei enää ollut kenellekään vaara. Tunteet olivat yhä olemassa, mutta tällä tavoin mies pystyi käsittelemään niitä.

– Aivot kestävät ja venyvät ällistyttävän paljon. Aivojen käyttötaitoja kannattaa kuitenkin opetella, sillä niiden ansiosta voimme elää onnellisempaa elämää.

Jutun kakkososassa käsittelemme motivoitumisen ja vuorovaikutuksen haasteita ja aivojen käyttötaitoja, joilla niihin voi vaikuttaa.