Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Tunteet ovat mukana kaikessa toiminnassamme, vaikka moni meistä luulee tekevänsä asioita järjen avulla. Omiin tunteisiinsa voi kuitenkin vaikuttaa, mutta se vaatii pysähtymistä, itsensä kuuntelua ja harjoittelua.

Tunteet kuuluvat elämään ja vaikuttavat sekä terveyteemme että elämän-laatuumme. Negatiiviset tunteet, kuten ahdistus ja viha, ovat suorastaan vahingollisia kehollemme ja mielellemme, kun taas myönteiset tunteet muun muassa lisäävät immuniteettia ja pidentävät ikää.

– Tunteet ovat tietoa ja energiaa. Tunteet haluavat aina kertoa meille jonkin viestin ja saada meidät toimimaan, psykologi Jarkko Rantanen Tunneakatemiasta kertoo.

Tunteet ovat kaiken vaikuttamisen taustalla. Ihmiset, jotka ovat onnistuneet vaikuttamaan meihin, ovat herättäneet meissä tunteita – niin positiivisia kuin negatiivisia.

– Vanhan vertauksen mukaan tunteiden ja järjen suhde on kuin ratsastajalla ja elefantilla. Tunteet ovat elefantti ja järkemme kuin ratsastaja, joka yrittää hallita itseään monin kerroin itseään vahvempaa elefanttia.

Rantanen puhuukin elefanttiin kytkeytymisestä. Monesti yritämme ratkaista asioita pelkän järjen avulla, vaikka se pitäisi tehdä tunnetasolla. Kun huomaa asian taustalla vaikuttavat tunteet, aukeaa uudenlaisia näkymiä ja syntyy aitoja kohtaamisia.

– Sekä omia että muiden tunteita voi tietoisesti tarkkailla eri tilanteissa. Tunteiden tunnistaminen on taito, joka auttaa ymmärtämään, mitä tilanteessa oikeasti tapahtuu. Kun ei ole tunteidensa vietävänä, voi katsoa tilannetta ikään kuin sivullisena, Rantanen huomauttaa.

Pelot ja huolet kuluttavat energiaa

Erilaiset pelot ja huolet ovat epämiellyttäviä tunteita, jotka kapeuttavat fokusta ja estävät luovuutta. Mieli pyörii kovilla kierroksilla, mutta energialla ei ole suuntaa. Pelkojen ytimessä on yleensä uskomus siitä, että joutuu tilanteeseen, josta selviytymiseen omat voimat ja taidot eivät riitä.

– Tunnetutkimusten mukaan yksi parhaista keinoista käsitellä pelkojaan on kirkastaa itselleen, mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua, ja hyväksyä se. Sen jälkeen voi alkaa rakentaa itselleen toimintavaihtoehtoja pahimman varalle, Rantanen neuvoo.

Pahimman vaihtoehdon hyväksyminen vapauttaa valtavasti energiaa, sillä hallinnan tunne lisääntyy eikä ihmisellä ei ole enää mitään menetettävää, vaan pelkästään voitettavaa.

Tämä lähestymistapa sotii nykyistä positiivisuutta korostavaa ajan henkeä, joka kehottaa ihmistä vakuuttamaan itselleen olevansa vahva ja pärjäävä. Jos ihminen ei usko itseensä, vakuuttelu voi jopa lisätä ahdistusta.

– Jos yrittää vakuuttaa itselleen jotain, mihin ei usko, tunteet eivät tue sitä. Silloin tilanteesta tulee eräänlainen epäonnistuminen.

Turhautuminen motivoi toimimaan

Jokainen meistä törmää päivittäin turhautumisen tunteeseen. Turhautumista syntyy silloin, kun tahtomme on estetty. Turhautuneena ihminen saattaa manailla, kiukutella, polkea jalkaa tai repiä hiuksiaan.

– Turhautuneena ajattelun taso heikkenee ja energian määrä kasvaa, mutta sillä ei ole suuntaa.

Tilanteessa kannattaakin pysähtyä ja esittää itselleen kysymys ”Mitä minä haluan?”. Sen jälkeen voi yrittää muuttaa ulkoisia olosuhteita, ja esimerkiksi listata kaikki mitä on jo kokeillut ja miettiä, mitä vielä voisi tehdä.

– Turhautuminen motivoi meitä toimimaan. Kun keksii, mitä haluaa ja lähtee toteuttamaan sitä, käyttää turhautumisessa syntynyttä energiaa.

Nopea keino katkaista turhautumisen tunne on pitää tauko. Siihen riittää vaikka käynti kahviautomaatilla. Tauon jälkeen pystyy taas orientoitumaan asiaan uusin voimin.

Toinen hyvä keino turhautumisen torjumiseen on katsoa asiaa laajemmasta perspektiivistä. Voi miettiä, kuinka tärkeästä asiasta oikein on kyse, jos sitä ajattelee vaikkapa 10 kuukauden tai 10 vuoden tähtäimellä.

– Kun on oikein turhautunut, voi kysyä itseltään, onko tämä elämäni kamalin hetki. Yleensä vastaus on kielteinen, mikä palauttaa asiat mittasuhteisiinsa.

Negatiiviset tunteet vievät mennessään

Negatiiviset tunteet ovat voimakkaampia kuin positiiviset. Negatiivisiin tunteisiin liittyy myös fysiologisia reaktioita, jotka tuntuvat kehossa.

– Ensi alkuun kannattaa suunnata tietoinen huomio negatiiviseen tunteeseen ja tunnustella, minkä sävyinen tämä tunne oikein on, Rantanen neuvoo.

Uteliaisuutta voi käyttää hyväksi negatiivisten tunteiden kanssa ja tutkia niitä tarkemmin. Itseltään voi kysyä, onko tunne uusi vai tuttu, minkälaisessa tilanteessa sitä on aiemmin kokenut, mitä se vaikuttaa ajatteluun, miltä se tuntuu kropassa ja minkälaiset asiat aiheuttavat sitä.

Vaikka tunteet vaikuttavat meihin syvällisesti, on loppujen lopuksi hyvin vähän tunteita, joita emme kestä. Perspektiivinen lyhentäminen auttaa, jos ahdistus on oikein suuri.

– Tunteen voi ottaa sekunti kerrallaan ja kysyä itseltään, kestääkö vielä yhden sekunnin tätä tunnetta. Ahdistavassa tilanteessa syntyy usein ajatusvääristymä, että ikävä tunne kestää ikuisesti.

Myötätunto helpottaa

Negatiivisten tunteiden vyöryessä päälle ihminen voi tietoisesti tuntea itseään kohtaan myötätuntoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että itseen kohdistuva myötätunto toimii erittäin hyvin esimerkiksi häpeän tunteen kanssa.

– Itseen kohdistuva myötätunto tarkoittaa, että suhtautuu itseensä ymmärtävästi ja hyväntahtoisesti kärsimyksen keskellä. Voi ajatella, että kärsimys on osa jokaisen elämää, mikä yhdistää meitä ihmisinä.

Myötätuntoa itseään kohtaan voi lisätä esimerkiksi harjoituksella, jonka tarkoituksena on miettiä, mitä haluaisi kuulla toisen sanovan itsestään.

– Kirjoita lause ylös ja sano se itsellesi ääneen. Voit sanoa itsellesi esimerkiksi, että ymmärrän itseäni tai olen sinnikäs, kun jaksan.

Positiiviset tunteet jäävät taka-alalle

Niin nurinkuriselta kuin se kuulostaa, positiiviset tunteet ovat usein seurausta negatiivisista tunteista. Kun jokin ikävä negatiivinen tunne päättyy, tuntee helpotusta. Jos esimerkiksi on ollut vaarassa menettää kaiken elämässään, tuntee kiitollisuutta, kun ymmärtää, että kaikki ei ole itsestään selvää.

– Koemme yleensä enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita, mutta emme kiinnitä siihen huomiota. Jos haluaa enemmän iloa elämään, positiivisia tunteita on alettava tarkkailla tietoisemmin, Rantanen kehottaa.

Helpotuksen tunne on helposti havaittava väylä positiivisuuteen. Helpotuksen tunne laskee verenpainetta ja rentouttaa lihakset. Rentoutuneena mieli on auki muillekin myönteisille tunteille.

– Kaikista tunteistaan voi ajatella myönteisesti – myös negatiivisista – ja toivottaa ne tervetulleiksi. Jos on ahdistunut, kannattaa kuunnella, mitä ahdistuksella on kerrottavana.

Tunteet haluavat tulla kuulluksi ja pyrkivät esiin vaikka väkisin. Kun antaa niiden tulla estelemättä ja hyväksyy ne, niitä voi tarkkailla mielenkiinnolla.

Päivän parasta hetkeä etsimässä

Suurin osa huolista ja murheista syntyy siitä, että vatvomme menneisyyttä tai pelkäämme tulevaisuutta. Yksi parhaita ja yksinkertaisimpia keinoja lisätä mielihyvää on elää nykyhetkessä.

– Kaikki tapahtuu tässä ja nyt. Tähän hetkeen pysähtymistä voi harjoitella jatkuvasti.

Sekä nykyhetkeen keskittymistä että positiivisen mielialan kohottamista voi edistää etsimällä päivän parasta hetkeä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että orientoidut päivittäin parhaan hetken etsimiseen. Pointti ei ole siinä, että löytäisit sen, vaan se, että valpastut huomaamaan hyvät hetket.

Tunteet ohjaavat meitä jatkuvasti sen äärelle, mikä on elämässämme tärkeintä. Niitä pitää vain oppia kuuntelemaan.

– Kun oppii kytkeytymään niin omiin kuin toistenkin tunteisiin, elämästä tulee rikkaampaa.

• Kun pelko, huoli tai turhautuminen yllättää, pysähdy ja hengitä syvään 10 kertaa. Rauhallinen hengitys saa aikaan helpotuksen reaktion ja rentouttaa elimistön. Kehon tasaantuessa mielikin rauhoittuu ja tulee tilaa ajatella.
• Jos pinnasi palaa helposti, rauhoita itsesi musiikilla. Lataa puhelimeesi lempikappaleesi ja kuuntele sitä aina, kun turhauttava tilanne syntyy.
• Kehon kautta voi vaikuttaa mieleen. Toiminta auttaa turhautumiseen. Liiku, kävele, piirrä, lue lempiromaaniasi tai tee rentoutusharjoitus.
• Älä yritä työntää ahdistuksen tunnetta pois, vaan ota se vastaan. Hyväksy tunne ja kuuntele, mitä sillä on sanottavaa.
• Muista, että jokainen tunne menee ohi ennemmin tai myöhemmin.

Lisää tietoa tunteista ja niihin vaikuttamisesta löydät Jarkko Rantasen kirjasta Vaikuta tunteisiin, Talentum, 2013.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.