Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Palautekulttuurissamme on paljon kehitettävää. Monella työpaikalla palautteen saaminen on vain muutaman etuoikeus, ja usein ajatellaan, että palautteen antaminen on vain pomon tehtävä. Itse kukin voi antaa palutetta arjen tilanteissa niin esimiehelle, kollegoille kuin alaisille. Hyvin annetun palautteen vastaanottaminen kehittää työilmapiiriä avoimemmaksi ja vähentää jännitteitä.

Korjaava palaute kohdistuu tekemiseen

Palautteet voidaan jakaa myönteisiin ja korjaaviin palautteisiin, joilla on omat selkeät eronsa. Molempia kannattaa käyttää säännöllisesti.

Myönteisen palautteen antaminen saa olla henkilökohtaisempaa kuin korjaavan palautteen. Voit antaa myönteistä palautetta esim. henkilön iloisuudesta, tarkkuudesta tai pukeutumistyylistä. Korjaavan palautteen osalta kannattaa olla tarkkana, henkilökohtaisuuksiin ei pidä mennä, vaan pitäytyä tekemiseen, johon halutaan vaikuttaa. Kun palautetta tarjoilee vilpittömästi, toista kunnioittaen, on palautteen vastaanottaminen helpompaa ja siitä seuraa parhaimmillaan toivottuja muutoksia. Hyökkäävällä tyylillä annettu palaute torjutaan helposti, siitä voi myös seurata vastaväittely tai pahimmillaan vastaanottaja voi kokea tulleensa mitätöidyksi.

Pelisääntöjä palautteille

Korjaavaa palautetta annettaessa on hyvä pitää mielessä muutama perusasia. Tilanteita kannattaa harjoitella etukäteen.

• Valitse hyvä hetki, kuitenkin siten, että tapahtunut tilanne on tuoreessa muistissa.
• Osoita välittäväsi ja ole avoin.
• Anna korjaava palaute kahden kesken (eikä esimerkiksi sähköpostitse).
• Huomioi oma mielentilasi, pysy neutraalina vaikka toinen olisi puolustuskannalla.
• Ota tavoitteeksi, että haluat auttaa toista oppimaan.

Myönteistä palautetta voi antaa arjen tilanteissa, esim. joistain taidoista tai ominaisuuksista. Kiitos hyvästä työstä on jo hyvä alku. Sana kiitos ei kulu käytössä, vaan tuo hyvän mielen sekä antajalle että vastaanottajalle.

Reagointitavat antavat lisäulottuvuutta

Kun huomioit toisen kommunikaatiotyylin, eli miten hän reagoi ja viestii, voit onnistua palautteenannossa vielä paremmin. Ajattelija, tunneihminen ja toiminnallinen arvostavat eri asioita myös palautteen osalta. Ajattelija arvostaa asialinjaa, selkeitä perusteluita ja rauhallista palautteenantoa. Tunneihmiselle on hyvin tärkeää, että palaute annetaan välittäen, kuvaten tilannetta ja myös toista kuunnellen. Toiminnallinen vuorostaan kokee hyvänä palautteena nopeaa, pääkohtiin keskittyvää näkökulmaa, vaikka samalla puuhastellen.

Katso juttu reagointitavoista.

Case: Palvelualan toimija

Erään palvelualan yrityksen yksikkö oli saanut henkilöstötyytyväisyysmittauksessa huonot arvosanat johtamisesta ja palautteenannosta. Esimiehet kokivat eteenkin korjaavan palautteen antamisen vaikeana. Tasapainon Avaimet -koulutuksen avulla tiimille haluttiin käytännöllisiä vinkkejä arjen tilanteisiin niin esimiehille kuin alaisille. Käsittelemällä palautetaitoja kommunikaation avainten, reagointitapojen ja asenteiden kautta esimiehet saivat lisää varmuutta palautteen antamiseen ja puheeksi ottamiseen. Myös alaiset rohkaistuivat tuomaan kehitysideoita aiempaa useammin. Lopputuloksena oli, että työskentelyilmapiiri tuli avoimemmaksi ja myös johtaminen koettiin aiempaa parempana.

Lisätietoa Tasapainon Avaimista : www.tasapainonavaimet.fi tai  carita.nyberg@tasapainonavaimet.fi.