Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Asenteemme vaikuttaa monin tavoin elämäämme. Asenne koostuu muun muassa tunteista, ajatuksista ja uskomuksista eli asioista, jotka olemme oppineet. Vaikka asenne istuu meissä lujassa, on opittuja asioita aina mahdollista muuttaa ja oppia uudenlainen asenne.

Se, mitä käsitämme asenteella, ei aina ole ihan itsestäänselvää. Arkisessa käytössä asennetta voisi kuvata suhtautumistapana eri asioihin. Suhtautumisemme voi olla myönteistä tai kielteistä, sallivaa tai torjuvaa, hyväksyvää tai hylkäävää sekä kaikkea mahdollista siltä väliltä.

– Asenne koostuu kaikesta siitä, mitä olemme tähän mennessä kokeneet ja eläneet. Siihen vaikuttavat niin kokemamme tuhannet vuorovaikutustilanteet toisten ihmisten kanssa kuin yleinen mielipide ja media, Eija Hinkkala sanoo.

Hinkkala on asennevalmentaja, puhuja ja tietokirjailija, joka on tutkinut asennetta ja kirjoittanut aiheesta kirjan Muuta asenteesi, muuta elämäsi.

– Asenne on tapa olla oma itsemme, sillä se ohjaa vahvasti kaikkea toimintaamme ja näkyy reaktioissamme sekä tekemisessämme usein sitä tiedostamattamme. On kuitenkin hyvä muistaa, että tapa olla minä ei ole sama asia kuin olla oma aito itsensä. Tapa on opittu, aitous ei, Hinkkala lisää.

Saattaa olla vaikea hyväksyä ajatusta, että asenne on valinta. Voimme aina valita asenteemme, mutta valintoihin liittyy myös vastuu, jota harva haluaa ottaa kannettavakseen. Vääristä valinnoista on helpompi syyttää ulkopuolisia kuin katsoa peiliin.

– Valitsemme aina, sillä valitsemattomuuskin on valinta. Se on valinta ilman vastuuta, uhrin valinta. Voimme aina ruokkia ja olla ruokkimatta asenteemme eri aineksia. Kaikki se, mitä ravitsemme, vahvistuu ja muu kuihtuu pois.

Asenteen anatomia

Asenne koostuu muun muassa ajatuksista, uskomuksista, arvoista ja tunteista. Ajatuksella on ratkaiseva merkitys asenteeseemme, sillä kaikki lähtee ajatuksesta. Tästä huolimatta kannattaa muistaa, että ajatuksemme eivät aina ole tosia. Ne ovat vain omia tulkintojamme niin asioista ja ihmisistä kuin elämästä ja maailmasta.

– Vaikka ajatuksemme eivät ole tosia, ne ovat silti olennainen osa asennettamme vaikuttaen uskomuksiimme, tunteisiimme, arvoihimme ja toimintaamme. Ne luovat oman todellisuutemme, joka on erilainen kuin jonkun toisen todellisuus.

Koska ajatukset ovat tulkintoja, meillä on aina mahdollisuus tulkita toisin. Voimme tulkita kielteisiksi kokemamme asiat myönteisiksi ja samalla muuttaa asennettamme tähän asiaan.

– Tätä kannattaa treenata, sillä se on mielenkiintoista, opettavaista ja jopa hauskaa, Hinkkala sanoo.

Uskomukset liittyvät oleellisesti asenteeseen. Ne ovat näkemyksiä, ajatuksia ja uskomuksia, jotka olemme imeneet itseemme ja joita toistamme osin tietoisesti, mutta suurimmalta osalta tiedostamamattamme.

– Uskomuksiin voi olla vaikea päästä käsiksi. Olisi kuitenkin tärkeää tunnistaa sellaiset uskomuksensa, jotka vaikeuttavat ja estävät omia muutospyrkimyksiä. Niitä voi tunnistaa esimerkiksi siinä, että tekee toistuvasti päätöksiä, jotka jarruttavat omien unelmien ja omannäköisen elämän toteutumista.

Asenteeseen liittyvät oleellisesti arvot, jotka määrittelevät sen, miten suhtaudumme tiettyihin asioihin. Arvot ovat parhaimmillaan käytännönläheisiä ja näyttävät suuntaa sekä auttavat meitä valinnoissa, joita teemme kaiken aikaa.

– Aidot arvomme näkyvät teoissamme. Kun arvomme ja tekomme ovat keskenään linjassa, haluamamme asiat edistyvät ja viihdymme omissa nahoissamme. Jos taas elämme kuten kuvittelemme toisten meiltä odottavan, hylkäämme omat arvomme.

Asenteeseen liittyvät myös tunteet. Tänä päivänä tiedetään, että tunteet ovat mukana kaikessa, niin ajatuksissa, uskomuksissa kuin arvoissa. Teemme isoja päätöksiä ja valintoja tunteiden perusteella, emme niinkään järjen.

– On yhä vahva uskomus, että tunteet eivät kuulu useimpiin asioihin. Sellaiset sanonnat kuin ”asiat asioina ja tunteet tunteina” sekä ”laitetaan nyt vain tunteet sivuun ja keskitytään asiaan” voisi heittää romukoppaan. Tunteet kuuluvat kaikkeen ja vaikuttavat asenteeseen, Hinkkala toteaa.

Ego, pelko ja häpeä horjuttavat

Vaikka tiedämme, että myönteinen asenne on meille hyväksi, annamme helposti egon, pelon ja häpeän horjuttaa meitä. Kaiken ytimessä on aina jokin häpeä, jota toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän.

– Ego, pelko ja häpeä kietoutuvat kaikki toisiinsa. Jokainen meistä haluaa tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi ja egomme tehtävä on suojella aitoa minäämme haavoitetuksi tulemiselta. Ego tekeytyy häpeän suojelijaksi.

Egon toimintaan liittyvät täydellisyyteen pyrkiminen, miellyttäminen, puolustautuminen, toisten syyttäminen ja valittaminen. Kun ego suojaa häpeäämme, joudumme koko ajan pelkäämään paljastumista.

– Häpeä rakastaa salailua ja meillä kaikilla on asioita, joita häpeämme. Meidän on kuitenkin mahdollista riistää häpeältä valta ja tuoda häpeämämme asia päivänvaloon. Esimerkiksi jos ydinhäpeämme on riittämättömyys, uskaltamalla nostaa se esiin ja myöntämällä itsellemme ja muille, ettemme ole täydellinen vaan haavoittuvainen, emme enää tarvitse egon suojausta eikä meidän tarvitse enää pelätä, Hinkkala sanoo.

Pelko puolestaan on taitava uhkien ja vaarojen maalailussa ja liioittelussa. Pelko kaventaa ajatteluamme ja luovuuttamme sekä kykyämme nähdä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia.

– Pelkoa ei voi pakottaa pois. On aivan inhimillistä ja sallittua pelätä, eikä pelotonta ihmistä ole olemassakaan. Pelolle kuten egollekaan ei vain saa antaa valtaa tehdä valintoja ja päätöksiä puolestamme tai estää meitä tavoittelemasta jotain meille tärkeää.

Pelkoa voi suitsia lempeällä kyseenalaistamisella ja suhteuttamalla. Kannattaa esimerkiksi pohtia, mikä olisi kaikkein kauheinta ja kamalinta, mitä voisi tapahtua, ja mitä siitä seuraisi.

– Lisäksi voi miettiä, onko jotain todisteita, että niin tapahtuu. Ja onko asialla elämässämme enää mitään merkitystä parin vuoden kuluttua? Monesti niiden todisteiden miettimisen kohdalla alkaa jo vähän hymyilyttää ja asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.

Myönteisyyttä vahvistavat voimat

Voimme aina vahvistaa omaa myönteistä asennettamme. Siihen auttavat oman sydämen puheen kuuntelu, kasvun asenteen omaksuminen sekä uteliaisuus ja innostus.

– Sydämen puheella on tärkeä merkitys asenteeseemme, sillä se ammentaa samasta lähteestä kuin asenne eli tiedostamattomasta mielestämme. Sydämen tietoa kutsutaan myös sisäiseksi tiedoksi.

Yksi hyvinvointimme tärkeimmistä peruspilareista on se, että voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme ja päätöksillämme elämäämme ja sen merkityksellisyyteen. Nämä omaehtoiset valinnat ovat sydämen puheen mukaisia valintoja.

– Valitettavasti sydämen puhe kuitenkin sivuutetaan epämääräisenä ja epäluotettavana tietona, koska meidät on opetettu luottamaan vain järkeen, rationaaliseen päättelyyn ja tieteelliseen tutkimukseen. Järkeä kyllä tarvitaan, esimerkiksi toteuttamaan päätöksiämme seuraavia toimia, ja parhaimmillaan sydän ja järki tekevät saumatonta yhteistyötä.

Kasvun asenne on meille tärkeää, sillä sen avulla on mahdollista oppia uusia, mielenkiintoisia asioita ja vahvistaa itseluottamusta. Tämän vastakohtana on muuttumattomuuden asenne, joka on uhrin asenne. Tällöin jäämme vangiksi vanhaan, vääristyneeseen käsitykseen itsestämme, että meillä ei ole tarvittavia ominaisuuksia, emmekä voi kehittyä.

– Kasvun asenteen omaava ihminen voi yltää huippuonnistumisiin, vaikka hänellä olisi keskinkertaiset ominaisuudet, kun hän asennoituu itseensä ja onnistumiseensa myönteisesti ja on valmis tekemään töitä sen eteen. Kasvun asenteeseen kuulu myös se, että ottaa vastuun omasta kehittymisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että ymmärtää olevansa keskeneräinen, mutta haluaa kasvaa ja päästä eteenpäin.

Myönteistä asennetta vahvistavia voimia ovat myös uteliaisuus ja innostus. Uteliaisuus on meille tärkeää, sillä utelias ei luule tietävänsä kaikkea, vaan hänen uteliaisuutensa kohdistuu asioihin, joista hän on kiinnostunut ja joista hän ottaa selvää kaiken mahdollisen.

– Uteliaisuus omista poikkeavia ajatuksia kohtaan on avartavaa. Uteliaisuuteen liittyy myös tietynlainen hyvänlainen sinisilmäisyys, joka rohkaisee meitä katsomaan, mitä kaikkea hyvää asioista voisi tulla. Monta kertaa liika järki ja uhkissa vellominen estävät meitä tekemästä yhtään mitään.

Innostus kulkee käsikädessä uteliaisuuden kanssa. Emme kuitenkaan helposti anna itsemme innostua, koska sitä pidetään hävettävänä ja lapsellisena.

– Jos joskus uskallamme innostua, niin meitä helposti muistutetaan itsensä hillitsemisestä, järjen käytöstä ja realismista. On kuitenkin tutkittu, että innostuneiden ihmisten muodostama tiimi saa keskimäärin 30 prosenttia parempia tuloksia kuin verrokit. Innostus tarttuu ja sitä saisi tartuttaa tässä maassa enemmänkin.

Vahvuudet esiin

Meille kaikille on tyypillistä se, että osaamme luetella heikkouksiamme. Morkkaamme itseämme herkästi ja löydämme itsestämme puutteita. Meissä on kuitenkin paljon hyvää sekä sellaista, josta on hyötyä muille.

– Vahvuuksien löytäminen on ihmisille välillä vaikeaa. Aidoissa vahvuuksissa ei ole kyse siitä, mitkä ovat meriittimme CV:ssä, vaan vahvuudet voivat olla harrastuksissa tai jossain muussa yhteydessä hankittuja. Ne voivat myös olla muita ominaisuuksia, kuten sikeys, pitkäjänteisyys ja auttamishalukkuus tai vaikkapa se, että on hyvä lasten kanssa.

Hinkkala kertoo törmänneensä valmennuksissaan myös ihmisiin, jotka eivät ole virallisesti opiskelleet jotain asiaa, mutta ovat tehneet sitä vuosikausia ja ovat hyviä siinä. Silti nämä ihmiset ajattelevat, että he eivät ole päteviä.

– Tänä päivänä tiedetään, että käytännön kautta tehden voi oppia jopa enemmän ja paremmin kuin koulun penkillä. Työelämässä ei kuitenkaan pääse edes haastatteluun, ellei CV:ssä ole listaa meriiteistä. Olisi hienoa, jos katsottaisiin vähän laajemmasta näkökulmasta ihmisten oikeita taitoja, jotka ovat syntyneet intohimoisen ja innokkaan työssäkehittymisen kautta. Voimme koko ajan kasvaa ja kehittyä, emmekä ole koskaan valmiita.

Myönteisyyttä voi vahvistaa kohdistamalla huomionsa heikkouksien sijaan omiin vahvuuksiin ja niiden runsauteen. Yleisesti tiedetään, että omien vahvuuksien tunnistaminen, edelleen vahvistaminen ja hyödyntäminen mahdollistavat parhaat tulokset kaikessa, mihin ryhdymmekään.

– Kannattaa kääntää ajatukset puutteesta mahdollisuuksiin sekä tehdä jotain asioiden eteen, näin toimii samalla kasvun asenteen näkökulmasta. Elämä on niin lyhyt, että ei kannata pelätä mokaamista ja varmistella, sillä mikään ei ole kuitenkaan varmaa elämässä. Rohkealla asenteella elämästäkin tulee hauskempaa, Hinkkala toteaa.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.