AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT JULIA ALAKULJU ISTOCK | 7.1.2021 | KOLLEGA.FI
Tunteet kuuluvat työhön ja elämään

Tunteet ohjaavat toimintaamme enemmän kuin huomaammekaan. Tunteet vaikuttavat niin ihmissuhteisiimme, terveyteemme kuin työntekoomme. Tunteiden luontainen ilmaiseminen onkin meille tärkeää, mutta moni tukahduttaa tunteitaan, koska ei osaa ilmaista niitä.

Tunteet ovat energiaa, jonka tulisi olla liikkeessä. Jos tunteita ei vastusta, ne tulevat ja menevät yleensä nopeasti ohi. Tunteiden tukahduttaminen ja piilottaminen sen sijaan aiheuttavat energian liikkumisen näkökulmasta tukoksen, joka voi johtaa stressiin, ärsyyntymiseen ja pahimmillaan sairastumiseen.

– Pieni lapsi ilmaisee tunteitaan vapaasti, mutta oppii jo varhain vanhempiensa mallista, millaisia tunteita ei saa ilmaista avoimesti. Ihminen haluaa kokea turvallisuuden tunnetta sekä rakkautta, ja jos jotain tunnetta ei ole turvallista ilmaista, hän pyrkii välttämään sitä. Myös koulussa lapsi voi kokea, että tunteiden näyttäminen on heikkouden merkki, koska koulussa panostetaan enemmän rationaaliseen ajatteluun, Harri Virolainen sanoo.

Tohtori Harri Virolainen on kirjoittanut yhdessä veljensä, tohtori Ilkka Virolaisen kanssa Vapaudu tukahdutetuista tunteista -kirjan, jossa he perehtyvät kokonaisvaltaisesti tunteiden vaikutukseen elämään niin tieteellisten tutkimusten kuin oman työkokemuksensa näkökulmasta.

– Myös töissä nousee pintaan erilaisia tunteita, kuten pelkoa, harmistusta, vihaa ja virheiden häpeää, joita ei osata käsitellä. Monet esimiehet ovat sitä mieltä, että tunteet eivät kuulu työpaikalle, jolloin työntekijät alkavat tukahduttaa tunteitaan, Ilkka Virolainen sanoo.

Tunteiden ilmaiseminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että höyryjä päästellään huutamalla tai räyhäämällä toisille. Pettymyksen tai turhautumisenkin tunteita voi ilmaista terveesti ja asiallisesti kertomalla omista tunteistaan avoimesti.

Tunteet vievät mennessään

Kokemiemme tunteiden skaala on laaja ja tunteet vaikuttavat meihin voimakkaasti. Vanha totuus on, että se, mihin kiinnittää huomiota, kasvaa. Jos aina vain mietitään, miten huonosti asiat ovat, se ruokkii kyynisyyttä ja pelkoa.

– Sen sijaan voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, miten pitkälle esimerkiksi projektissa on jo päästy. Joillakin työpaikoilla johtaja tulee paikalle ainoastaan silloin, kun jokin asia on mennyt pieleen ja vain moittiakseen henkilöstöä. Jos johtaja sen sijaan tulee paikalle huomioidakseen onnistumisia ja antaakseen myönteistä palautetta, tulee työntekijöille aivan erilainen fiilis, joka innostaa kehittämään ja panostamaan työhön, Ilkka Virolainen kertoo.

– Tunteilla on vaikutusta etenkin huippusuorituksiin. Jos tuntee innostusta ja intohimoa työtään kohtaan ja nauttii siitä, voi päästä flow-tilaan. Silloin tehokkuus, läsnäolo, fokus ja tuottavuus voivat jopa moninkertaistua, Harri Virolainen sanoo.

Jos fiiliksemme on huono, mielemme on sulkeutunut. On tutkittua näyttöä siitä, että tunnetilat ja organisaation ilmapiiri vaikuttavat meihin jopa enemmän kuin elintavat. Huono ilmapiiri ja pelolla johtaminen latistavat tunnetilaa ja jopa ruokkivat huonoja elintapoja, joista haetaan helpotusta huonoon fiilikseen.

– Siitä syntyy noidankehä ja kaikki tämä liittyy tunteisiin. Kun ihminen ei saa ilmaista itseään tai vaikuttaa työhönsä, eikä esimies kuuntele, nousee riittämättömyyden ja turhautumisen tunteita, jotka kutistavat, Harri Virolainen sanoo.

Kiitollisuuden voima

Kiitollisuus on yksi voimakkaimmista keinoista vaikuttaa omaan tunnetilaansa. Kiitollisuus vaikuttaa asenteeseen sekä siihen, kuinka suhtaudumme asioihin. Se heijastuu myös vuorovaikutukseen sekä tekemisiimme.

– Kiitollisuudella on suorastaan mullistavia vaikutuksia. Kun olen kouluttanut esimiehiä olemaan kiitollisia alaisistaan, on henkilöstön ja esimiehen välinen vuorovaikutus parantunut huomattavasti. Työntekijöiden sitoutuminen on lisääntynyt ja työsuorituksen parantuneet, koska ihmiset kokevat saavansa arvostusta. Tämä ei tarkoita yltiöpositiivisuutta eikä sitä, etteikö annettaisi myös rakentavaa kritiikkiä tai puututtaisi epäkohtiin, Harri Virolainen sanoo.

Veljekset Ilkka ja Harri Virolainen ovat laajasti perehtyneet mm. tunnetyöskentelyyn, mielenvoimaan, ja oppimiseen, ja ovat kirjoittaneet yhdessä aiheista lukuisia kirjoja.

Joissain organisaatioissa on koettu hyväksi käytänteeksi aloittaa palaverit kiitollisuuden tunteella. Se voi tarkoittaa esimerkiksi onnistumisten läpikäymistä ja jakamista. Kiitollisuus avartaa ajattelua ja luo positiivisen ilmapiirin, jossa kinaamiset ja puolustelut jäävät vähemmälle.

– Kun olemme myönteisessä kiitollisuuden tunnetilassa, havaitsemme paremmin esimerkiksi ympärillä olevia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Löydämme myös luovempia ratkaisuja arjen ongelmatilanteisiin. Kiitollisuus energisoi, jolloin meillä on ihan erilainen draivi työssä, Ilkka Virolainen toteaa.

Tunteet myös siirtyvät helposti. Sen vuoksi ei ole samantekevää, millaisessa tunnetilassa on työpaikalla. Ei tarvita kuin yksi negatiivinen tyyppi, niin koko työyhteisön energiataso laskee. Dominoiva henkilö saa helposti ympärillään olevat omaan tunnetilaansa.

– Eräässä suunnittelupalaverissa yksi kaveri alkoi heti palaverin alussa valittaa, kuinka huonosti asiat olivat. Näin mielessäni, mihin palaveri oli johtamassa ja kuinka kaikki olisivat kohta syyttelemässä toisiaan. Käänsin tilanteen energian kysymällä tältä henkilöltä, miten hän haluaisi asioiden olevan. Kun puhuu tavoitteista ratkaisukeskeisesti, tunne-energia alkaa nousta. Lopulta palaveri sujui hyvin ja saimme tehtyä toimivia suunnitelmia, Ilkka Virolainen kertoo.

Tunteitaan voi työstää

Jokainen voi oppia käsittelemään tunteitaan ja keinoja siihen on monia. Oleellista on tunnistaa, mikä toimii itsellä. Tunteita voi työstää erilaisten harjoitusten avulla yksin tai ammattihenkilön ohjaamana.

Keinoja tunteiden käsittelyyn

  • Tunteista puhuminen ystävälle tai terapeutille.
  • Kiireetön luonnossa liikkuminen.
  • Itselle mieluisan liikunnan harrastaminen.
  • Meditointi
  • Kirjoittaminen
  • Hengitysharjoitukset
  • Tanssi- ja liiketerapia
  • Piirtäminen ja maalaaminen
  • Musiikin kuuntelu
  • TRE (Trauma relasing excercises) -menetelmä, jossa tehdään stressinpurkua edistäviä fyysisiä kehon liikkeitä.
  • EFT (Emotional freedom techinques) -menetelmä, joka on kehon meridiaanipisteiden naputtelua sormilla.

Lähde: Ilkka ja Harri Virolainen, Vapaudu tukahdutetuista tunteista

– Ihan ensimmäiseksi voi istua alas ja kysyä itseltään, miltä minusta tuntuu juuri nyt? Silloin voi huomata, että pinnalla olevan tunteen alta voi tulla toinen tunne esille. Tärkeää on se, että itsellä on hyväksyvä asenne ja sallii tunteen tulla esille – silloin siitä myös vapautuu, Harri Virolainen sanoo.

– On hyvä tunnistaa, millaisia tarinoita kertoo itsestään. Moni on kiinni uhritarinassa, jolloin ei päästä tunteen ytimeen. Kun höllentää tarinaa, jättää uhriajatuksen sivuun ja pyrkii menemään tunteen ytimeen, tunne purkautuu nopeammin, Ilkka Virolainen lisää.

Tunteiden kanssa voi joutua jumiin ilman, että sitä huomaakaan. Tunteen noustessa pintaan saatamme pyrkiä peittämään sitä syömisellä, päihteillä, television katsomisella tai tekemisellä. Pakenemme, ettemme joudu kohtaamaan tunteitamme.

– Jotkut tilanteet voivat laukaista vaikkapa ärsytyksen tunteen. Ollessamme tietoisia voimme lähteä tutkimaan tätä tunnetta ja kokea sen, ilman että syytämme siitä toista ihmistä, Harri Virolainen ehdottaa.

– Saatamme muistella jotain ikävää asiaa vuosikausia, jolloin negatiiviset hermoradat vain vahvistuvat. Sen sijaan voisimme alkaa vahvistaa positiivisia hermoratoja kuvittelemalla toiveittemme mukaista tulevaisuutta ja hyviä tunteita, kuten rakkautta, iloa ja onnellisuutta vaikka ilman mitään syytä, Ilkka Virolainen jatkaa.

Vaikka myönteiset tunteet ovat tärkeitä, pitää Virolaisten mukaan muistaa myös aitous. Positiivisuus ei saa olla päälleliimattua, vaan kaikki tunteet ovat sallittuja. Jos on huono päivä töissä tai kotona, on lupa olla huonoissa fiiliksissä.

Kohti parempaa tunneilmapiiriä

Ihminen on tunteva olento myös työpaikalla. Töihin mennessämme emme voi muuttua robotiksi, jonka tunteet on kytketty pois. Organisaatiokulttuurilla ja esimiehellä onkin suuri vaikutus työpaikan ilmapiiriin.

– Esimiehen pitäisi tulla tietoiseksi siitä, miten suuri vastuu hänellä on tunneilmaston luomisessa. Vastuuta on toki myös muillakin työyhteisön jäsenillä, mutta etenkin tunteiden tarttumisen osalta esimiehen rooli on keskeinen, Harri Virolainen toteaa.

Jokainen meistä haluaa kokea olevansa tärkeä ja arvostettu. Esimies pystyy vaikuttamaan työyhteisön tunnetilaan antamalla palautetta, kehumalla ja kannustamalla ja osoittamalla arvostusta.

– Myös rakentavaa kritiikkiä tulee antaa, ja se on merkki siitä, että esimies välittää alaisensa tekemästä työstä. Pahinta on se, että johto on täysin välinpitämätön. Kun ihminen ei saa palautetta, hän miettii, onko hänen työllään merkitystä, Harri Virolainen lisää.

Muutostilanteet herättävät myös paljon epävarmuutta työyhteisössä. Silloin esimiehen olisi hyvä keskustella työntekijöiden kanssa, mikä asiassa pelottaa ja luoda samalla turvallisuuden tunnetta.

– Muutosjohtamisessa aliarvioidaan helposti ihmisten tunteet eikä niitä kuunnella eikä huomioida tarpeeksi. Kun esimies ei perustele muutosta eikä viesti siitä tarpeeksi, se luo turvattomuuden tunnetta. Taustalla on yleensä pelko pärjäämisestä uusissa olosuhteissa, Ilkka Virolainen sanoo.

Googlella on tutkittu, mikä on menestyvän tiimin salaisuus. Yksi syy nousi ylitse muiden: psykologisen turvallisuuden tunne. Kun ihminen saa olla oma itsensä, myös tuottavuus paranee.

– Kun on lupa esittää omia mielipiteitään ja saa kokea hyväksymistä, arvostusta ja turvallisuutta, se luo pohjaa kukoistukselle, Harri Virolainen sanoo.

Työelämässä ei myöskään kannata unohtaa ilon voimaa. Usein työpaikalla kuitenkin toimitaan asiallisissa asiantuntija- ja esimiesrooleissa, joissa innostusta pikemminkin hillitään. Onnistumisista kuitenkin kannattaisi iloita.

– Usein ajatellaan, että töissä ei kuulu olla hauskaa. Ilon tunne ei kuitenkaan ole poissa työn tehokkuudesta. Useiden tutkimusten mukaan onnelliset työntekijät ovat myös hyvin tehokkaita, Ilkka Virolainen toteaa.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Uusi vuosi, uudet tavoitteet: Haluatko kehittyä johtamisessa?

Haluatko kehittyä itsesi tai muiden johtamisessa? Tai oletko tuore esihenkilö, tiiminvetäjä tai projektipäällikkö. Tahdotko vahvistaa valmentavan johtamisen taitojasi?

Ilmoittaudu mukaan esihenkilöille, tiiminvetäjille ja projektipäälliköille tarkoitettuihin coachausryhmiin. Uudet etäryhmät käynnistyvät tammikuussa 2022.

Ryhmässä (jossa max 6 henkilöä)

  • saat coachausta omissa tavoitteissasi
  • pääset sparraamaan muita
  • kehityt valmentavan johtamisen taidoissa.

Omia ryhmiä myös uusille esihenkilöille, tiiminvetäjille ja projektipäälliköille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.laurasundell.fi/

Laura Sundell, sertifoitu business coach, DI

laura@laurasundell.fi  +358 45 657 9608

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)