Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Nöyryys kuulostaa alistuneelta ja tottelevaiselta, vaatimattomaltakin. Mutta sitähän se ei suinkaan ole. Jokseenkin oikeaan osuva uudelleenmäärittely, joka osui silmiini, kuuluu seuraavasti: ”Nöyryys tarkoittaa älykästä itsekunnioitusta, jossa henkilö ei ajattele itsestään liikoja eikä myöskään vähättele taitojaan”.

Juuri niin, hyvällä tavalla nöyrä ihminen ei keuli eikä lyttää, ei pidä itseään kaikkitietävänä, mutta osaa kuitenkin arvostaa sitä, minkä taitaa. Nöyrä ei juurikaan tunne kateutta muita kohtaan, vaan osaa ihailla muita. Nöyrä haluaa tietenkin myös oppia uutta, koska tajuaa, miten vähän loppujen lopuksi ymmärtää.

Nöyryys keskustelutaitona

Hyvän keskustelun ytimessä on kunnioitus toista osapuolta kohtaan. Dialogisuutta ei synny kunnioituksen puutteessa ja puutteesta. Dialogin tarkoituksena on tuottaa yhteistä ymmärrystä erilaisistakin näkemyksistä. Toisen kunnioittaminen taas edellyttää nöyryyttä; nöyryyttä sen edessä millainen toinen ihminen on, millainen itse on, miten eri tavalla toinen mahdollisesti maailman näkee, millaisia odotuksia toisella mahdollisesti on ja millaiset keskustelutaidot ja tunteidensäätelykyvyt toisella ylipäätään on.

Keskustelemiseen tarvitaan myös hyviä tarkoitusperiä, tahtoa saavuttaa yhteinen tulos. Se, että vierittää vastuun omista tunteistaan toisen niskaan tai syyttelee toista, ei rakenna keskustelua. Nöyrä keskustelija pyrkii harmoniaan toisten kanssa.

Taidokas keskustelu sisältää kyvyn kuunnella ja kyvyn puhua, itsesäätelemisen ja vastavuoroisuuden. Kun ihminen ei ajattele itsestään liikoja eikä liioin pienennä itseään, keskustelu sujuu ja on rikastavaa kummallekin osapuolelle. Keskustelu vaatii myös aikaa ja tilaa, koska niin sanottu tehokas keskusteleminen on todellisuudessa juuri päinvastaista.

Työyhteisöissä, ystävyyssuhteissa ja perhepiireissä syntyy myös vaativia tilanteita, joissa ei huvittaisi keskustella. Helpoimmalta voi tuntua vaieta tai paeta, katkaista keskustelu siinä kohtaa, kun ollaan vasta pääsemässä alkuun – kipeimmän kohdan lähestyessä kannattaa kuitenkin jatkaa eteenpäin. Juuri siinä pisteessä nimittäin keskustelu alkaa viedä eteenpäin – etenkin, kun muistamme olla nöyränä, läsnä hetkessä ja virittäytyneenä toista varten.

Nöyryys valmentamisessa ja johtamisessa

Valmentaja oppii valmennettavaltaan oikeastaan koko työnsä. Lähtökohta melkeinpä mihin vain hyvään ohjaamiseen, johtamiseen ja valmentamiseen löytyy nöyryydestä. Se on työkalu ajattelu- ja keskustelukumppanuuteen.

Valmentaja, valmentava esihenkilö, mentori, työnohjaaja tai coach sisäistää usein työnsä edetessä syvällisesti ja vääjäämättä nöyryyden voiman ja asettuu sen myötä vahvasti valmennettavansa rinnalle. Missään tapauksessa taitava ja nöyrä valmentaja ei asetu yläpuolelle. Alapuolellakaan ei ole tarpeen olla. Keskustelutaitoaan kehittämällä – ja keskustelemistahan valmentaminen on – kehittää väistämättä myös itseään ja pitää huolta omasta oivaltamisestaan.

Nöyrä johtaja jakaa tunnustusta, on suoraselkäinen, korostaa yhteistyötä, toimii avoimesti, tukee tiiminsä työtä ja on omasta inhimillisyydestään vahvistunut. Nöyrän johtajan auktoriteetti syntyy luontevasti ja perustuu paljolti siihen, että nöyrälle johtajalle työ on myös paikka kehittää ja sivistää itseään.

Nöyrä johtaja johtaa ensisijaisesti ihmisiä, ei asioita. Asiat hoituvat, kun ihminen – kaikessa moniulotteisuudessaan – kohdataan kokonaisvaltaisesti ja annetaan hänen tulla näkyväksi. Nöyrä johtajuus on itseään korostamatonta halua palvella yhteistä hyvää, ihmisläheistä ja ihmisyyttä arvostavaa.

Nöyryyden taitoa on myös se, että antaa elämän olla sellaista kuin se siinä hetkessä on. Antaa asioiden tapahtua, ei itseään vastaan, vaan itseään varten.

Ehkäpä ikiaikaisuuden taidoissa, tietoisuustaidoissa, on kysymys myös siitä, että suostuu vahvistumaan nöyryyden avulla. Nöyryys on tavoiteltava ominaisuus, joka oikein oivallettuna lisää kantajansa karismaa.

Aiheeseen liittyvä kirjavinkki: Ilona Rauhala, Keskustelun voima

Katja Kokko on ura- ja työhyvinvointivalmentaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry), peruskoulutukseltaan KTM. Kokko on työskennellyt IT-alan tukkuriliiketoiminnassa HR-päällikkönä ja -johtajana sekä konsulttina ja yrittäjänä. Tällä hetkellä hän työskentelee Katja Noponen Oy:ssä uravalmentajana ja työnohjaajana. Kokon osaamis- ja kiinnostusalueita ovat työyhteisöjen kehittäminen, työhyvinvointi, uravalmennus, kirjoittaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Lisätietoja Kokosta löydät osoitteista:
https://www.linkedin.com/in/katja-kokko-5698425/ 
katja.kokko@hrwell.fi

Lue myös Kokon aiemmin julkaistut kolumnit Hyvä on meissä syvällä ja Uupuneesta ehyemmäksi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.