Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Tee mitä rakastat. Kuuntele sydäntäsi. Helppo sanoa, mutta vaikeampi toteuttaa. Minulla on ollut haave; muuttaa perheen kanssa muutamaksi vuodeksi asumaan ulkomaille ja mielellään jonnekin lämpimään. Saisin heti herättyäni nauttia auringon noususta ja lähteä aamulenkille hiekkarannalle. Olisin sitten töissä tai kotona, arki olisi erilaista siellä jossain, missä ei olisi näin kylmää ja pimeää. Muutto ulkomaille merkitsisi vapautta ja elämän pieniin asioihin keskittymistä. Ei olisi mihinkään kiire.

Viime aikoina arki onkin ollut erilainen. Ystävien kanssa on jaettu ajatuksia, miten korona-arki lasten kanssa oli aluksi kaaos, mutta nyt siihen on jo alkanut tottua ja asiat sujuvat lähes omalla painollaan. Asiat ovat järjestyneet ja mieli on rauhoittunut. Nyt on myös aikaa miettiä omia arvoja ja merkityksellisiä asioita elämässä. Kun arki on pienentynyt, on ollut aikaa keskittyä olennaiseen. Enää ei ole kiire mihinkään. Tärkeimmät asiat korostuvat, oma ja läheisten terveys sekä hyvinvointi. Se, että kaikki on hyvin.

Kaikilla asiat eivät kuitenkaan ole niin hyvin. Yksi on joutunut lomautetuksi, toinen menettänyt työnsä ja monella on huoli toimeentulosta. Erityisesti mietin yksinasuvien arkea. Ennen tätä aikaa heidän elämänsä keskipiste ei ollut kaupungin keskustan 25 neliöinen yksiö vaan kahvilat, ravintolat, ystävät ja harrastukset. Kotona käytiin vain suihkussa ja nukkumassa. Puhumattakaan vähäosaisista perheistä, joissa vanhempien toimeentulo on kärsinyt, alkoholiongelmat kenties pahentuneet eivätkä lapset saa turvaa kotoa. Aika on kärjistänyt eriarvoisuutta. Näitä miettiessä tunnen jopa häpeää onnesta.

Tärkeät asiat ovat lähellä

Ulkomaille muuttaminen ei enää houkuttele minua. Kaipaamani asiat ovat tässä lähellä ilman, että täytyy lähteä minnekään. Olen tyytyväinen paljon vähempään kuin osasin aavistaakaan. Kiireiltäni en vain ollut pysähtynyt ja huomannut sitä. Onnellisuus onkin iloa omasta ja läheisten terveydestä sekä hyvinvoinnista ja keskittymistä olennaiseen. On ihanaa vain olla perheen kanssa turvassa kotona ja kotimaassa.

Näinä poikkeuksellisina aikoina on myös enemmän aikaa miettiä, mikä elämässä on tärkeää. Tämäkin aika on väliaikainen ja menee ohi. Mietin, olenko oppinut jotain ja onko jokin yllättänyt minut? Tapahtuu myös ihmeitä, joita vaikea selittää. Hämmästyksekseni voin todeta, että en tarvinnutkaan muuttoa ulkomaille enkä edes ulkomaanmatkaa vaan pysähtymistä ja läsnäoloa tässä hetkessä.

Onnellisuus koostuu monista pienistä asioista. Onnellisuus on tyytyväisyyttä elämään sekä luottamusta, että meillä on ihmisiä, joista pitää huolta ja jotka pitävät meistä huolta sekä luottamusta yhteiskuntaan ja sen huolenpitoon. Tutkimusten mukaan luonto, vehreys, joet, järvet, puutarhanhoito ja liikunta lisäävät onnellisuuden tunnetta, mutta erityisen merkityksellistä meille jokaiselle on luottamus toisiin ihmisiin.

Arjen pienet hetket

En haikaile menneisyyden perään enkä unelmoi paremmasta tulevaisuudesta. Olen onnellinen juuri tässä hetkessä. Nautin aamulenkeistä luonnossa, kahvitauosta omalla pihalla, lasten auttamisesta koulutehtävissä, etätyörauhasta ja videokahveista kavereiden kanssa. Siitä, ettei ole kiire mihinkään. Parhaat hetket elämässä ovatkin niitä pieniä arjen hetkiä: lapsen opettamista pyöräilemään, valokuvien katselua, trivial pursuit -pelin pelaamista perheen kanssa ja jopa jaettua vastuuta siivousvuoroista ja koiran ulkoiluttamisesta.

Tunnen olevani monesta asiasta kiitollinen. Tämän ajan myötä arvelen myös oppineeni tuntemaan itseäni vähän paremmin. Jotta voi tietää, mikä tekee onnelliseksi, täytyy ensin tuntea itsensä ja omat arvonsa: Kuka minä olen? Mistä minä tulen? Mihin minä olen menossa? Omien arvojen mukaan eläminen tekee meidät onnelliseksi. Mitkä ovat sinun arvosi ja elätkö niiden mukaisesti? Mitä kaipaat kipeästi tässä ajassa ja miksi? Osaatko jo nyt sanoa, millaisen elämän haluat tämän ajan jälkeen?

“Rauhaisa elämä,
että se voi tuntua ällöttävältä.
Rakastunut pari soutuveneessä
lehvärantaisella joella.
Joku tulee ulos talostaan
ja istahtaa portaalle
kuin kissa,
nuolaisee huuliaan
kuin kissa.
Minäpä sanon sinulle
mitä idylli tarvitsee saadakseen merkityksen:
Se tarvitsee tietoisuuden
katastrofin läheisyydestä, eron
väistämättömyydestä, auringon pianaikaisesta
sammumisesta.”
Lars Huldén

Johanna Laitila on sertifioitu Business Coach®, hyvinvointivalmentaja, KM ja HHJ. Hän on opiskellut mm. psykologiaa, kasvatustieteitä ja kauppa- ja hallintotieteitä. Johannan intohimona on olla luomassa entistä parempia työpaikkoja, saada yksilöiden potentiaali hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla ja auttaa ihmisiä onnistumaan. Päivätyönään Laitila työskentelee tällä hetkellä henkilöstöpäällikkönä ja Business HR:nä LähiTapiolassa. Laitilalla on 20 vuoden kokemus HR:n, henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin tehtävistä sekä johtoryhmätyöskentelystä eri organisaatioista.

Lisätietoja Laitilasta:
https://www.linkedin.com/in/johannalaitila/
www.johannalaitila.fi

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.