Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Juuri nyt elämme ajassa, joka on täynnä epävarmuutta ja epätietoisuutta. Emme tiedä, mitä tapahtuu kuukauden tai puolen vuoden kuluessa. Meillä kaikilla on kuitenkin taitoja, joiden avulla pystymme sopeutumaan, ratkaisemaan ongelmia ja selviämään näistäkin vaikeista ajoista.

Ihminen on selvinnyt kriiseistä kautta aikojen taitojaan käyttämällä. Vallitsevassa maailmantilanteessa tarvitsemme luovuutta ratkaisemaan isoja ongelmia ja improvisointitaitoa sopeutumiseen. Myös asenne, jolla suhtaudumme tulevaan, korostuu näinä aikoina erityisen paljon.

– Nyt on kysyntää etenkin sopeutumiskyvyllä ja ongelmanratkaisutaidoilla. Sopeutumiskyvyllä tarkoitan sitä, että olisimme mahdollisimman monipuolisia ja pystyisimme luovimaan muuttuvien tilanteiden mukaan. Menneet opit ja se, mitä olemme aiemmin saavuttaneet tai mikä on tittelimme eivät auta tässä maailmantilanteessa, vaan tapa, jolla katsomme eteenpäin, futuristi, puhuja, kirjailija Perttu Pölönen sanoo.

Euroopan 35 lupaavimman nuoren innovaattorin joukkoon valittu Pölönen on äskettäin julkaissut kirjan Tulevaisuuden lukujärjestys, jossa hän käsittelee tulevaisuudessa tarvittavia taitoja. Näitä taitoja ovat muun muassa uteliaisuus, kokeilu, pitkäjänteisyys, kärsivällisyys, hyvinvointi, ongelmanratkaisutaidot ja sopeutumiskyky.

– Ongelmanratkaisun näen kykynä lähestyä ongelmaa eri näkökulmista. Olipa kyseessä mikä ala tahansa, ongelma ratkaistaan harvoin kuplan sisällä. Eri ammattiryhmät näkevät ratkaisut hyvin eri tavoin.

Vielä tänäkin päivänä niin johtoryhmissä, asiantuntijayhteisöissä kuin politiikassa henkilöitä usein yhdistää samanlaiset taustat, jolloin ongelmien ymmärtäminen on rajoittunutta, koska asiat nähdään vain tietyn koulutuksen tai näkökulman kautta.

– Voidaksemme ratkaista monimutkaisia ongelmia tarvitaan yhteisen pöydän ääreen eri ikäisiä, erilaista taustoista olevia, eri maailmankatsomuksen omaavia ja eri sukupuolta olevia ihmisiä, jolloin ongelmien eri osa-alueet nähdään paremmin. Jos emme tarkastele ongelmia monipuolisesti, pystymme ratkaisemaan vain pieniä osia niistä, emmekä koko ongelmaa, Pölönen sanoo.

Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys haussa

Vallitsevissa poikkeusoloissa, joissa koko arkemme on pistetty täysin uusiksi, tarvitsemme pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä tavallistakin enemmän. Olemme kuitenkin oppineet, että kaikki tapahtuu nopeasti.

– Meiltä vaaditaan nyt pidempää pinnaa ja sinnikkyyttä. Menetämme helposti malttimme, jos internet pätkii, sivuston lataaminen kestää pitkään tai bussi on aikataulusta myöhässä. Uskon, että tämä tilanne kasvattaa toleranssiamme. Näitä asioita ei ratkaista hetkessä, vaan meidän on sopeuduttava pitkään aikajänteeseen.

Jos elämässään haluaa saada aikaan jotain merkittävää, siihen tarvitaan kärsivällisyyttä ja pitäjänteisyyttä. Näitä ominaisuuksia pidetään arvostettavina, mutta ympäristömme ei ole tukenut niitä millään lailla, päinvastoin kaikki pitäisi saada heti, yhdellä klikkauksella.

– Olemme tottuneet siihen, että asiat tapahtuvat helposti ja nopeasti ja milloin ja missä vaan. Ei kuitenkaan ole mitään palkitsevampaa kuin pitkäjänteinen työ, joka tuottaa tulosta, Pölönen sanoo.

Ylipäätään elämässä menestyminen vaatii pieniä, toistuvia tekoja päivästä toiseen. Suuretkin saavutukset ovat tapojen ja rutiinien tulosta. Kun tavoittelemme oikeita asioita, jaksamme sinnitellä vaikeinakin aikoina.

– Meillä suomalaisilla on sisua, joka on aina auttanut meitä tekemään pitkäjänteistä työtä. Nyt, kun edessämme on ennennäkemättömän vaikeita haasteita, meidän on jatkettava sinnikästä työtä yhteisen hyvän eteen ja tehtävä viisaita päätöksiä, Pölönen kannustaa.

Hyvinvointi on kaiken perusta

Vaikka hyvinvointi on meille periaatteessa itsestäänselvä asia, se ei aina näy arjessamme. Uupuminen työssä on lisääntynyt ja mielenterveysongelmista sekä masennuksesta on tullut lähes kansantauteja.

– Oman hyvinvoinnin ylläpito on taito osasta kuunnella itseään ja tietää omat rajansa. Meihin on istutettu kaikki oikeat ajatukset ja lauseet, ja osaamme sanoa tarpeen tullen, kuinka meidän tulisi hoitaa hyvinvointiamme, mutta käyttäytymisemme ja toimintamme on usein täysin päinvastaista, Pölönen toteaa.

Nopeutta ja tehokkuutta suosiva ympäristömme on pitänyt huolta siitä, että olemme koko ajan tavoitettavissa. Itsensä kuuntelu ja laadukas ajattelu eivät tähän yhtälöön ole mahtuneet.

– Ehkä tämä pysähdys saa meidät ymmärtämään, että tehokkuus ei ole tehnyt meitä yhtään onnellisemmaksi. Nyt meillä on mahdollisuus muuttaa prioriteettejamme, Pölönen sanoo.

Hyvinvoinnin lisäksi myötätunnolla on keskeinen merkitys elämässämme. Tarvitsemme taitoa olla myötätuntoisia muita kohtaan voidaksemme tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

– Myötätunto auttaa meitä oppimaan, ymmärtämään ja kehittymään sekä pääsemään lähemmäksi toista ihmistä, sillä loppujen lopuksi ihmissuhteet ovat arvokkainta elämässä. Myötätunto on myös korostunut kriisitilanteessa, jossa nyt olemme.

Myötätuntoa voi myös opetella. Jokainen voi haastaa itseään miettimään, minkälaista on olla toisen asemassa juuri tässä ajassa ja tilanteessa, joka osuu toisiin kovemmin kuin toisiin.

Uteliaisuus vie eteenpäin

Kaikki kehitys loppuu siihen, kun meitä ei enää kiinnosta, miksi ja miten asiat toimivat, eikä niistä haluta ottaa selvää. Nykymaailmassa meidän ei tarvitse tietää lamppua sytyttäessämme, mistä sähkö tulee.

– Uteliasuutta tarvitaan, jotta pystymme haastamaan vanhoja toimintamalleja. Tarvitsemme kykyä kyseenalaistaa, miksi jokin toimii niin kuin toimii, miksi tehdään niin kuin ennenkin tai mistä asia juontaa juurensa, Pölönen sanoo.

Uutta luotaessa tarvitaan myös kokeilemista, mikä ei ole meille suomalaisille luontaista, sillä emme pidä virheiden tekemisestä. Kuitenkaan mitään uutta ei synny, jos kaikki tehdään varman päälle.

– Kun yrittää ja antaa kaikkensa, tekee myös virheitä. Virheitä ei tarvitse vältellä, sillä ne kertovat, että puskemme eteenpäin. Jos meillä ei ole uteliaisuutta ja kokeilumieltä, emme voi pärjätä tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä luovuudelle ja kokeilumielelle on erityisen paljon kysyntää, jotta saisimme hyödyt ja vastuut paremmin jaettua. Pölösen mukaan olemme liikaa kiinni omissa siiloissamme, emmekä näe omien ammattiryhmiemme yli omista poteroistamme.

– Tällä hetkellä kaikki yli 70-vuotiaat ovat karanteenissa ja he tarvitsevat ruokaa. Lisäksi meillä on ravintolat, jotka on suljettu ja taksikuskit, joilla ei ole asiakkaita. Voisiko kokeilla sitä, että ravintolan omistaja tekisi ruokaa näille yli seitsemänkymmpisille ja taksit veisivät ruoat näille kotiin, Pölönen ideoi.

Silloin taksikuski voisi Pölösen mukaan nähdä itsensä enempänä kuin vain taksikuski ja ravintoloitsija enempänä kuin vain ravintolan pyörittäjänä.

– Nyt ei kannata vaipua synkkyyteen, vaan kokeilla kaikkea uutta, kun tulevaisuus on sumea. Kriisi on ainutlaatuinen mahdollisuus uuteen.

Tulevaisuuden taidoista voit lukea lisää Perttu Pölösen kirjasta Tulevaisuuden lukujärjestys. Lue Kirjablogista kirjan arvio.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.