HENKILÖKUVA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT NELLI KIVINEN S MIKKOLA | 18.3.2020 | KOLLEGA.FI
Yrittäjyyttä sisulla ja sydämellä

Sanna Mikkola on yrittäjä ja tilitoimiston omistaja, joka on ehtinyt urallaan kokea niin innostuksen vuodet kuin kuoleman laaksotkin. Sisukkuudella ja päättäväisyydellä yritystään luotsannut Mikkola toimii tätä nykyä yrityksen kehitysjohtajana, jolla viimein riittää aikaa myös uuden suunnitteluun ja työstä nauttimiseen.

Sanna Mikkola toimii kehitysjohtajana perustamassaan Taloushallinta Uniikissa.

Sanna Mikkola on toiminut tilitoimistoyrittäjänä jo 16 vuotta. Alalle hän ajautui puolivahingossa. Alun alkaen Mikkola olisi halunnut peruskoulun ala-asteen luokanopettajaksi.

– Hain viisi kertaa opettajankoulutuslaitokseen ja kun ei tärpännyt, päätin että nyt on yritettävä jotain muuta. Silmiini osui Riihimäen kauppaoppilaitoksen ilmoitus, jossa mainostettiin vapaaksi jääneitä laskentatoimen merkonomin opintopaikkoja, vaikka hakuaika oli jo umpeutunut, Sanna Mikkola kertoo.

Mikkola pääsi sisään ja alkoi pikkuhiljaa kiinnostua kirjanpidosta. Hän olisi kuitenkin halunnut vaihtaa markkinointipuolelle, mutta laskentatoimen opettaja sai hänen päänsä kääntymään.

– Opettajani sanoi, että saan paremman koulutuksen laskentatoimenlinjalla ja kehotti minua pysymään siellä, koska voisin myöhemmin hakeutua töihin markkinoinnin pariin. Onneksi uskoin häntä ja jäin opiskelemaan kirjanpitoa, Mikkola sanoo.

Kauppaoppilaitoksesta valmistuttuaan Mikkola hakeutuikin markkinointitehtäviin. Hän pääsi Valiolle markkinointisihteeriksi ja viihtyi tehtävässä hyvin.

– Se oli kiva paikka, johon olisin halunnut jäädä, mutta se oli äitiyslomasijaisuus. Valiolla oli juuri silloin menossa yt-neuvotteluja, joten en pystynyt jatkamaan siellä.

Talouspäälliköstä yrittäjäksi

Seuraavaksi Mikkola haki Finfood – Suomen Ruokatieto ry:n johdon sihteerin paikkaa, mutta ei saanut sitä. Yllättäen toiminnanjohtaja kuitenkin soitti Mikkolalle tehdäkseen hänelle ehdotuksen. Toiminnanjohtaja oli huomannut hakemuksesta Mikkolan laskentapuolen koulutuksen ja tarjosi hänelle yhdistyksen kirjanpitäjän paikkaa.

– Kakistelin hetken, sillä en ollut tehnyt työkseni kirjanpitoa kuin vain avustavia tehtäviä. Sanoin, että jos hän uskaltaa luottaa minuun ilman laajempaa käytännön kirjanpitokokemusta, niin sitten uskalla kokeilla. Ja niin me molemmat sitten uskalsimme, Mikkola naurahtaa.

Yhdistyksen kirjanpito oli aiemmin ollut tilitoimiston hoidossa ja Mikkola sai perustaakseen koko Finfoodin taloushallinnon. Yhdistys kasvoi kaiken aikaa ja siihen kuului monia yhdistyksiä, kuten Kotimaiset kasvikset, Kotimainen kala ja Liha-alan tiedotus.

– Se oli kuin pieni tilitoimisto. Opettelin kaiken yksin ja rohkeuteni kasvoi. Se oli minun korkeakouluni. Finfoodilla työskennellessäni aloin hahmottaa, kuinka hoidetaan monien eri tahojen asioita ja opin rytmittämään tekemisiä. Pikkuhiljaa minussa syttyi halu lähteä yrittäjäksi.

Mikkola työskenteli Finfoodilla lähes kahdeksan vuotta, kunnes perusti oman yrityksensä Taloushallinta Uniikin vuonna 2004. Aluksi Mikkola työskenteli omassa kotitoimistossa – olohuoneessaan.

– Koulutin puoli vuotta seuraajaani Finfoodille ja samalla etsin itselleni uusia asiakkaita. Sitten vuokrasin itselleni Vallilasta työhuoneen, jossa ehdin olla vain muutaman kuukauden, kunnes tilintarkastajatuttuni Pertti Hiltunen tilintarkastusyhteisö BDO:sta tarjosi minulle töitä ja toimitilat Lauttasaaresta.

Kasvun vuodet

Lauttasaaren parinkymmenen tilintarkastajan työyhteisössä Mikkola alkoi saada asiakkaita. Toimeksiannot lisääntyivät ja Mikkola uskaltautui palkkaamaan ensimmäisen työntekijänsä. Pian Uniikilla oli jo viisi työntekijää.

Metsäpoluilla ja mökkimaisemissa käveleminen on Mikkolalle tärkeä henkireikä.

– Lopulta tilat kävivät ahtaiksi ja syksyllä 2009 muutimme nykyiin tiloihimme Alppilaan. Siinä vaiheessa tuli myös vaikeuksia, kun nuoret työntekijät yksi toisensa jälkeen jättivät yrityksen siirtyessään uusiin haasteellisempiin työpaikkoihin.

Rekrytoinnit veivät aikaa ja Mikkola joutui venymään aina, kun joku lähti ja piti saada uusi opetettua. Töitä oli liikaa ja Mikkola alkoi uupua.

– Yrityksen vaiheet menevät tietyissä sykleissä samalla draaman kaarella. Vuonna 2012 tunsin oloni todella uupuneeksi, koska minulla ei ollut ketään jakamassa vastuita.

Mikkola päätyi hakemaan ratkaisua pääomasijoittajasta ja myi tälle yli puolet yrityksestään. Sijoittaja vaatii nopeaa kasvua ja halusi kokeneemman henkilön yrityksen vetäjäksi.

– Aluksi kipuilin asian kanssa, sillä olin toiminut alusta asti yrityksen toimitusjohtajana. Lopulta luovutin ja kun uusi toimitusjohtaja aloitti ensimmäistä päiväänsä, olin jo hyväksynyt asian. Olin lopulta helpottunut, että vihdoinkin oli joku toinenkin kantamassa vastuuta kanssani.

Helpotusta ehti kestää vain muutama tunti, kun Mikkola sai puhelun, jossa lääkäri kertoi hänelle syöpädiagnoosista.

Uusia alkuja

Pysähdys oli totaalinen. Kuukauden kuluttua puhelusta Mikkola oli leikkauksessa. Siinä vaiheessa Mikkola ymmärsi, että uusi toimitusjohtaja oli taivaan lahja.

– Sain rauhassa toipua ja onneksi olin poissa pelistä vain pari kuukautta. Töihinpaluuni jälkeen ei mennyt kuin muutama kuukausi, kun toimitusjohtaja ilmoitti jättävänsä paikkansa.

Mikkola ei päässyt uuden pääomistajan kanssa yhteisymmärrykseen yrityksen jatkosta. Pattitilanne ratkesi, kun kaksi yrityksen pitkäaikaista työntekijää tuli osakkaiksi ja osti pääomasijoittajan ulos vuoden 2013 lopussa.

– Meitä oli siinä vaiheessa kolme omistajaa ja kaksi työntekijää. Saimme Uniikin jälleen kasvuun. Keskityimme vain tekemiseen, asiakastöihin, myyntiin ja tyytyväisiin asiakkaisiin, Mikkola kertoo.

Vuodet kuluivat, yritys kasvoi ja vahvisti asemiaan. Vuonna 2017 tuli kuitenkin uusi kohtalon paikka, kun molemmat osakkaat halusivat luopua omistuksistaan. Toinen halusi lähteä eläkkeelle ja toinen tekemään muita asioita.

– Siinä vaiheessa kohtasin Veli-Matti Heiskasen, jota kysyin toimitusjohtajaksi. Hän pohti asiaa ja suostui. Se helpotti työtäni valtavasti. Vihdoinkin minulla oli luottoihminen, jonka kanssa saatoin pohtia yrityksen kasvustrategiaa.

Viime kesänä Taloushallinta Uniikki yhdistyi Yrityspalvelut Sun Profit Oy:n kanssa ja yrityksen omistajat tulivat myös Uniikin osakkaiksi.

– Nyt meillä on useampi omistaja. Minun on paljon helpompi hengittää, kun en ole yksin vastuussa kaikesta.

Kehitystyötä ja opettamista

Tätä nykyä Mikkola toimii yrityksen kehitysjohtajana. Hänen työhönsä kuuluu edelleen tiettyjen asiakkaiden kirjanpito sekä Uniikin oma kirjanpito. Päivät kuluvat palavereissa, asiakashankinnan parissa, harjoittelijoiden ohjaamisessa ja oman väen kouluttamisessa.

– Kehitän tiettyjen prosessien automatisointia ja yhdessä suunnittelemme palkkarobottia. Ylipäätään tilitoimistojen tehtävät ovat vuosien varrella muuttuneet. Asiakkaat eivät halua enää maksaa pelkästä kirjanpidosta ja alv-laskelmista, vaan vaativat tietoa ja ratkaisuja monimutkaistuviin asioihin, Mikkola sanoo.

Kun aikaa on tullut enemmän, on Mikkola alkanut haaveilla omasta Uniikki-koulusta, jonka hän haluaisi perustaa kirjanpitoalalle aikoville. Koko uransa ajan Mikkola on oman työnsä ohessa ohjannut niin harjoittelijoita kuin uusia työntekijöitä.

– Tämä kouluidea juontaa juurensa siitä, että olisin halunnut opettajaksi. Opettaminen on minulle sydämen asia. Alan osaajista on pula eikä nykykoulussa opeteta käytännön asioita. Haluaisin jakaa kaikkea sitä käytännön tietoa ja osaamista, jota minulle on kertynyt.

Työssään Mikkola nauttii etenkin siitä, että saa ratkaistua tai tehtyä jonkin vaikean asian, kuten vaativan tilinpäätöksen, tai luotua jotain uutta. Haastavimmaksi Mikkola kokee sen, että asiat muuttuvat koko ajan kovalla vauhdilla.

– Vaikka olen tehnyt tätä työtä yli 20 vuotta ja kouluttaudun jatkuvasti, minulla on koko ajan sellainen tunne, että en tiedä riittävästi. Teknisesti kirjanpito on helppoa, mutta se osaaminen onkin siinä, että tietää, miten kirjaukset vaikuttavat vaikkapa verotukseen ja osingonjakoon.

Elämä tasapainossa

Tällä hetkellä työ ja elämä ovat tasapainossa. Kun vastuunjakajien määrä yrityksessä on kasvanut, on Mikkolalla enemmän aikaa myös itselleen.

– Olen vihdoinkin alkanut hoitaa omaa hyvinvointiani. Lähden kaksi kertaa viikossa töistä viimeistään puoli viideltä, että ehdin joogaan. Se on asia, josta en tingi enkä luovu.

Hathajoogasta on tullut Mikkolalle tärkeä hyvinvoinnin lähde.

Mikkola aloitti hathajoogan harjoittamisen jokin aika sitten työntekijänsä innoittamana. Mikkola nimittäin huomasi työntekijänsä positiivisen muutoksen joogatuntien aloittamisen jälkeen.

– Olin jo aiemminkin ollut kiinnostunut joogasta, mutta en ollut vain saanut sitä aloitettua. Larissa otti minut mukaansa ja huomasin, kuinka se tekee mielelleni ja keholleni hyvää. Pari muutakin innostui vanavedessäni ja nyt meiltä käy neljä ihmistä samoilla joogatunneilla.

Toinen Mikkolan rakas harrastus on lukeminen. Hän lukee kaikkea klassikoista dekkareihin ja rakkaushömppään sekä myös ammattikirjallisuutta.

– Kesällä tärkein henkireikä sekä minulle että miehelleni on Janakkalassa sijaitseva mökkimme. Kun toukokuu koittaa, niin vietämme siellä kaiket viikonloput.

Yrityksen tulevaisuus näyttää nyt vakaalta. Talossa on täystyöllisyys ja kehitystyö on hyvällä mallilla. Resursseja on riittävästi ja uusia harjoittelijoita on talossa jatkuvasti.

– Olen innostunut työstäni ja pystyn vihdoinkin myös nauttimaan siitä. Kaikki aika ei mene vain tulipalojen sammutteluun, vaan ehdin suunnitella asioita. Ja mikä parasta, saan viettää viikonloppuni rauhassa ajattelematta työasioita.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu yhden kerran.

  1. Satu kommentoi 23.3.2020 klo 22.50
    Hienoa Sanna! Tärkeintä ei ole se kuinka monta kertaa kaadumme, vaan se, kuinka monta kertaa nousemme ylös ❤

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)