COACHING

Mainos
TEKSTI JA KUVA TERHI LAVONEN | 15.4.2020 | KOLLEGA.FI
Tulevaisuus tehdään tänään

Kahvinkeitin porisee ja pulputtaa. Tuoreen kahvin tuoksu leviää hiljaiseen keittiöön. Puen päivävaatteet päälleni, kampaan hiukseni. Otan höyryävän kupin käteeni ja istahdan kirjoituspöydän ääreen. Ikkunasta avautuva luontokin on jo aamupuuhissaan. Avaan tietokoneen, laitan kuulokkeet korvilleni. Uusi työpäivä on taas alkanut.

Terhi Lavonen on työnohjaaja, valmentaja ja kouluttaja, jonka intohimona on tuoda toivon turbulenssia työelämään.

Lähiviikot ovat olleet aivan toisenlaisia kuin kevätviikot koskaan aiemmin. Konttorini, työni, asiakkaani, yhteistyökumppanini, ihmissuhteeni, ystäväni, perheeni, harrastukseni – kaikki ovat nyt sulassa sovussa täällä kotonani. Suurin osa tosin ruudun välityksellä.

Jos takaraivossa ei olisi jäytävää huolta omasta sekä läheisten terveydestä ja toimeentulosta, tämä ei olisi välttämättä yhtään paha vaihtoehto olla, elää ja työskennellä. Niin kuin aina: valo ja pimeä kulkevat käsi kädessä.

Silta yli synkän virran

Elämä laittaa meidät toisinaan polvilleen. Se käskee valitsemaan. Priorisoimaan, etsimään vaihtoehtoja, keskittymään olennaiseen. Tekemään sen minkä voi, elämään päivä ja viikko kerrallaan. Se pakottaa meidät katsomaan ympärillemme ja huomaamaan hyvän. Kaiken sen, mitä emme aiemmin kiireeltämme ja suorittamiseltamme ole huomanneet. Se pakottaa olemaan kiitollinen siitä, mitä meillä on eikä vaatimaan vain jatkuvasti lisää. Sillä kun meiltä riisutaan kaikki rönsyt ja kohina, jäljelle jää tiukka ydin, se mikä ihmisyydessä ja ihmisenä olossa on parasta ja olennaista. Rakkaus, huolenpito, toisistamme välittäminen.

Nyt on se hetki, jolloin opimme kaikkein eniten itsestämme puolisona, vanhempana, ystävänä, työntekijänä – ihmisenä. Jotain uutta syntyy, kekseliäisyys lisääntyy, uskallamme tehdä toisin, huomaamme vahvuutemme, otamme vastuuta itsestämme ja toisistamme. Asiat saavat perspektiiviä. Itse olen huomannut, että monet niistä asioista, joista aikoinaan palkkatyössä valitin tai joita joskus yrittäjänä olen ällistellyt, tuntuvat tänään täältä kotikonttorilta katsottuna aivan kuin jonkun tuntemattoman ihmisen ajatuksilta.

Olen ryhtynyt rakentamaan mielessäni siltaa. Siltaa yli tämän kevään ja kesän, siltaa tulevaisuuteen. Jokainen kirja, jokainen kävelylenkki, jokainen uusi oppimani asia, jokainen verkkokohtaaminen ja jokainen uudella tavalla toteutettu työtehtävä rakentaa sitä palkki kerrallaan. Jokainen läheisilleni antamani apu ja sanomani kiitos ja kaunis sana, tekevät sillastani vahvemman ja kantavamman. Ja hetket, jotka olen omistanut itselleni, omille ajatuksilleni ja vaikka kirjoittamiselle, keventävät askeleitani.

Näinä outoina viikkoina olen kutsunut myös asiakkaitani sillanrakennustalkoisiin. Olen pyytänyt miettimään: mitkä ovat ne asiat, joita kannat ja kuljetat mukanasi yli tämän ajan kohti tulevaa? Mistä asioista koostuu voimasi ja vahvuutesi jatkossa? Mikä sinua kannattelee? Mistä on rakennettu siltasi yli synkän virran?

Pulikalla pelkoa päin

Ajattelen karjalaista mummoani. Hymyilevää, hersyvää, herkkää. Mitä kaikkea katalaa olikaan elämä mummolleni näyttänyt – menetyksiä, itkuja, hyvästejä. Ja silti elämän kolhimat kädet puuhasivat vaikka mitä hyvää ja uurteiset kasvot olivat täynnä hymyrantuja.

”Ei ole oppinut elämän läksyä se, joka ei päivittäin voita pelkoa”, R.W.Emerson on todennut. Kun mummoani pelotti, suretti, huolestutti, turhautti tai kiukutti, hän ryhtyi tekemään karjalanpiirakoita. Se piti kiinni elämässä, rutiineissa ja uskossa tulevaan.

Otan kuulokkeet pois korviltani. Laitan koneen kiinni. Kävelen keittiöön ja etsin kaapista ruisjauhot. Kaivan esiin pulikan, vyötän esiliinan solmuun, käärin hihat. Pienet lumihiutaleet leijuvat alas maahan. Auringon säteet hymyävät päivän valoa vielä hetken.

Ryhdyn tekemään karjalanpiirakoita.

Terhi Lavonen on työnohjaaja (STOry), kouluttaja, työyhteisö-intouttaja ja valmentaja.
Lisätietoja Lavosesta löydät osoitteesta www.aikatra.com ja www.covis.fi.
Twitter: https://twitter.com/aikatranterhi
Facebook: https://www.facebook.com/aikatra/

Lue myös Lavosen edelliset kolumnit Esimies ei ole turhake ja Muutos rikkoo hyvät rutiinit.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Kaipaatko tukea itsesi tai muiden johtamiseen, esihenkilö tai projektipäällikkö?

Kaipaatko uusia näkökulmia? Tökkiikö tiimisi toiminta? Tahdotko vahvistaa valmentavan johtamisen taitojasi?

Osallistu esihenkilöille ja projektipäälliköille tarkoitettuihin etäcoachausryhmiin, jossa saat yksilöcoachausta ryhmässä.

Ryhmässä (jossa max 6 henkilöä)

  • saat coachausta omissa tavoitteissasi
  • pääset sparraamaan muita
  • kehityt valmentavan johtamisen taidoissa.

Lähde mukaan innostavalle kehittymismatkalle! Ryhmiä myös uusille esihenkilöille ja projektipäälliköille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.laurasundell.fi/ryhmat/

Laura Sundell, sertifoitu business coach, DI

laura@laurasundell.fi  +358 45 657 9608

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)