Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Paineet ulkoisesta maailmasta – työstä tai vapaa-ajan tekemisestä, eri rooleista ja odotuksista – sekä tuntemukset sisäisestä maailmasta, saattavat kiristää mieleen kiireen tuntemuksen. Kiire on jännitteinen tila, jolla on suhde aikaan. Voimme omalla ajattelullamme, tunteillamme ja toiminnallamme vaikuttaa jännitteiseen tilaamme.

Seurasin jokin aika sitten ruuhka-aikaan ostoksilla ollessani, kuinka kaupan kassalla työskentelevä myyjä toimi. Jonot kassoilla kasvoivat silmissä ja kiireen tunne ja asiakkaiden kiukku suorastaan kihisivät ilmassa. Ihmiset vaihtoivat kärsimättöminä jalkaa odottaessaan ja hätäisimmät siirtyivät toiseen jonoon nopeamman palvelun toivossa. Itsellänikin oli kiire tapaamiseen. Myyjä työskenteli kuitenkin tyynen rauhallisesti. Ostokset siirtyivät hihnalla eteenpäin tasaiseen tahtiin. Vaikutti siltä, että myyjä oli asettanut rajan itsensä ja asiakkaiden välille eikä hän antanut kiireen tunteen tulla oman minätilansa alueelle. Toiminta näytti kiireettömältä.

Kiire kaventaa näkökulmaa

Kiireen tunne sumentaa ajatteluamme ja kaventaa näkökulmaamme, emmekä huomaa vaihtoehtoisia toimintatapoja ja mahdollisuuksia, vaikka ne olisivat nenämme edessä. Tyyni ja rauhallinen mieli avaa ajattelua ja voimme muuttaa toimintaamme meitä paremmin palvelevaksi. Päästämällä irti pakosta elämän voima saa virrata meissä vapaasti ja kiireettömästi. Sen sijaan että meidän ”pitää”, ”täytyy” ja ”on pakko”, me voimme, meidän kannattaa ja me saamme tehdä toisin tai olla jopa tekemättä. Jos se mitä teet, ei toimi, tee jotain muuta.

Joskus olemme liian kovakorvaisia mielen ja kehon viesteille. Silloin elämä saattaa päättää puolestamme ja törmäämme päin seinää voimavarojen loppumisen myötä. Viimeistään siinä vaiheessa on aika tarkastella kriittisesti omia ajatuksia, tunteita ja toimintaa. Mitkä ajatukset ovat totta? Mitä tunteita tunnistan, vai tunnistanko niitä? Mitkä tekemiset ovat tärkeitä ja tarpeellisia? Mistä voin luopua ja mitä toimivampaa voin saada tilalle?

Amerikkalainen tutkija Brené Brown totesi Nordic Business Forumissa, että ”haluamme uskoa olevamme rationaalisia ihmisiä, joilla on välillä tunteita. Todellisuudessa olemme emotionaalisia ihmisiä, jotka välillä ajattelevat.” Tyyneyden ja hiljaisuuden vaaliminen ja ahdistuksesta luopuminen on yksi hänen tienviitoistaan täydellä sydämellä elämiseen.

Hengitä mieli tyyneksi

Mieli vaeltaa herkästi ajassa menneisyydestä tulevaisuuteen eikä pysähdy nykyisyyteen. Keho sen sijaan on tässä ja nyt, se kokeen kiireen ja stressin tässä hetkessä. Siksi olisi tärkeää, että mieli ja keho löytäisivät yhteisen rytmin ja tulisivat nyt-hetkeen. Silloin löytyy kehon viisaus. Ja kun tietoinen mieli on hiljaa, syntyy yhteys ei-tietoiseen mieleen. Hengitys kytkee mielen kehoon.

Kokeile neliöhengitystä seuraavasti: kuvittele mielessäsi neliö, jonka sivuja kierrät hengityksen tahtiin. Ensimmäisellä sivulla hengitä sisään suun kautta, laske samalla mielessäsi neljään. Seuraavalla sivulla pysäytä hengitys neljään laskien. Seuraavaksi hengitä ulos ja laske taas neljään. Lopuksi pysäytä taas hengitys neljään laskien. Toista muutama kerta ja lopeta, kun mielesi on rauhallinen. Jatka hengitystä omaan tahtiin.

Tee hyviä valintoja

Toimintamme voi ohjautua pelosta käsin tai rakkautta kohti. Itselläni pelkoon liittyvä katastrofiajattelu voimistaa mielen myrskyä. Kun pelon sijaan toimintaani ohjaa rakkaus, valitsen itseni, päivän pienissä hetkissäkin.

Teemme joka päivä tuhansia valintoja, lähtien aamun rutiineista ja päättyen illan hetkiin. Olen jo lähes vuoden verran tehnyt aamuisin noin 10 minuutin meditaation ja siihen liittyvän hengitysharjoituksen, sen sijaan että ryntäisin avaamaan tietokoneen ja ryhtyisin töihin aamutuimaan, kuten tein ennen. Päivällä rauhoitan lounashetken vain ruokailua varten, jätän puhelimen ja meilien selailun myöhemmäksi. Iltaisin priorisoin unta ja aikaista nukkumaan menoa sen sijaan, että katsoisin telkkarista jonkun mieluisan ohjelman, joka kuitenkin sotkisi unirytmini. Välttelen myös somen houkutuksia ja pysyn poissa puhelimen ja läppärin sinisen valon ääreltä, joka haittaa nukahtamista. Hyvää tekevien valintojen avulla opettelen rakastamaan itseäni päivittäin ja kuuntelemaan intuitiotani.

Kiitollisuuden tunne on paras intuition herättäjä. Se saa sydämen koherenttiin tilaan, josta aivot hyötyvät eniten, erityisesti etuotsalohko. Tämä on hyvä lähtökohta luovalle työlle ja ongelmanratkaisulle. Omaan aamumeditaationi liittyy aina kiitollisuusosio ja pysähdyn kiitollisuutta tuottavien asioiden äärelle myös päivän mittaan muutoinkin. Voimme itse valita keskittymisen kiitollisuutta aiheuttaviin asioihin. Asiat, joihin keskitymme, kasvavat. Kiitollisuus puolestaan tuottaa onnellisuutta.

Omaa mieltä voi harjaannuttaa tyynemmäksi. Tuttu tyyneysrukous auttaa rauhoittamaan levottoman mielen.

”Anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita ei voi muuttaa,
ja rohkeutta muuttaa ne, joita voin,
sekä viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.”

Lue lisää aiheesta Brené Brownin kirjasta Nouse vahvempana.

Heli Tuulenmäki on osaamisen muotoilija, Kiireenkesytys-valmentaja, KTM, NLP Coach ja mentor, jonka missiona on auttaa ihmisiä onnistumaan. Hän yhdistää työssään liiketoiminnan ja mielen toiminnan menestykseksi.

Lisätietoja Tuulenmäestä löydät osoitteista
https://www.competencedesign.fi/ ja heli@competencedesign.fi
https://www.facebook.com/competencedesignoy

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.