TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA

Mainos
TEKSTI JAAKKO SAHIMAA KUVA JUSSI REKIARO | 6.11.2019 | KOLLEGA.FI
Onko johtajalla lupa olla ihminen?

Huolitellusti pukeutunut, aikaansaavan johtajan maineen omaava ja monien arvostama johtaja kävelee sisään, vetää tuolin alleen, istuutuu ja huokaisee syvään. Firmassa on tehty kovia päätöksiä ja eletty kovia aikoja, vyötä on kiristetty ja duunia paiskittu kellon ympäri. Terveys on jo koetuksella ja pitkään jatkunut tilanne kiristää tunnelmaa kotonakin. Tällaistako tämä nyt sitten on? Johtaja murtuu paineen alla kyyneliin. Onko ketään joka ymmärtää?

Organisaatiopsykogi Jaakko Sahimaa työskentelee HRM Partnersilla valmentajana ja toimii Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajana.

Ei puhuta yhdestä eikä kahdesta johtajasta, joiden kanssa olen urani aikana saanut työskennellä niin työpsykologin yksilövastaanottojen, johdon coaching-ohjelmien kuin johtoryhmien kehittämisenkin kontekstissa. Melko useasti johtajat kertovat minulle haasteista työssään ja elämässään. Johtajien henkilökohtaiset haasteet ovat usein hyvin samankaltaisia, mutta silti jokainen kantaa niitä yksin.

Vastuut ovat suuria, työmäärät valtavia, pöydällä on aina tekemätöntä työtä ja aikaa vapaa-ajalle tai palautumiselle on vaikeaa järjestää. Aikaa pitäisi riittää sekä operatiivisen toiminnan pyörittämiseen että strategisten linjojen suunnitteluun. Sisällä jäytää tunne siitä, että työnsä voisi hoitaa vielä hiukan paremmin, mutta samanaikaisesti painaa syyllisyys siitä, että perhe ja ihmissuhteet kärsivät työn kustannuksella.

Kosminen yksinäisyys taakkana

Johtaja on aina myös sekä julkisen että organisaationsa sisäisen arvostelun ja arvioinnin kohteena. Moni kenties haluaakin johtajan epäonnistuvan – harvempi tulee kiittämään johtajaa hyvin tehdystä työstä. Tarkkailun kohteena oleminen kuluttaa ja uuvuttaa. Asemastaan johtuen johtajan on usein vaikeaa löytää vertaistukea, ajatustenvaihtajaa ja sparrailijaa omasta organisaatiostaan – hallitukselle tai alaisilleen kun ei voi näyttää heikkouttaan. Johtajaeetokseemme kuuluu ajatus siitä, että johtaja on vahva, periksiantamaton ja määrätietoinen. Samaan kuvaan ei oikein tunnu sopivan heikkouksien ja haavoittuvuuden osoittaminen. Ja juuri tämä kombinaatio usein myös uuvuttaa johtajan.

”Millaisen kuvan se minusta johtajana antaisi, jos menisin avautumaan hallitukselle työhöni liittyvistä paineista? Eikö se kertoisi, että en ole tehtäväni tasalla. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Olen asemassani yksin. En voi puhua kellekään.”

Moni johtaja kertoo kokevansa kosmista yksinäisyyttä – tunnetta siitä, että vaikka on ihmisten ympäröimä, on silti täysin yksin. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan noin puolet toimitusjohtajista kertoo kärsivänsä yksinäisyydestä. Yksinäisyyden on myös todettu vaikuttavan johtajien suorituskykyyn ja johtajien suorituskyky tietysti on suoraan yhteydessä myös organisaation toimintakykyyn. Siksi olisikin tärkeää, että jokaiselle johtajalle mahdollistettaisiin foorumi, jossa käsitellä johtajatyöhön liittyviä erityispiirteitä, työn kuormitustekijöitä ja selviytymiskeinoja.

Työelämän kova ihmiskuva

Kun tarkastelee johtajia valmistavien ”kovien koulutusalojen” maailmaa, on todettava, että johtajien koulutusputkessa vallitsee melko kova ja mekaaninen ihmiskuva: sentimentaalisuus nähdään usein loogista päätöksentekoa häiritsevänä tekijänä ja inhimillisyys hautautuu helposti muiden arvojen alle.

Onneksi viime vuosikymmeninä johtamispuheeseen on enenevissä määrin mahtunut keskustelua asioiden johtamisen lisäksi myös ihmisten johtamisesta ja inhimillisestä tehokkuudesta. On alettu ymmärtää, että ihmisistä saadaan pitkässä juoksussa parhaiten tehoja irti, kun heille annetaan myös työssään lupa olla ihminen. Tämä tuntuu olevan jo hyvin ymmärretty fakta organisaatioiden HR:ssä ja työntekijöiden suhteen. Tuntuu kuitenkin, että sitä päivää, jolloin myös johtajille myönnetään lupa olla ihminen, joutuu vielä pitkään odottamaan.

Omassa työssäni olen todennut, että myös johtajat ovat ihmisiä. Myös johtajat uupuvat kuormansa alle. Myös johtajat tarvitsevat keskustelukumppania. Myös johtajat saavat tarvita apua ja tukea.

Jokaisella johtajalla tulisi olla oikeus olla aito, avoin ja haavoittuvainen. Jokaisella johtajalla tulisi olla lupa olla ihminen. Oletko sinä saanut olla?

Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa työskentelee HRM Partnersilla valmentajana. Työssään hän auttaa muun muassa johtajia omaan työhönsä liittyvissä haasteissa. Lisäksi Sahimaa pitää psykologin yksilövastaanottoa Terveystalolla ja toimii Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajana. Lisätietoja Sahimaasta osoitteessa https://www.jaakkosahimaa.fi

Lue myös Sahimaan aiemmin julkaistut kolumnit Inhimillinen tehokkuus ei synny ruuvia kiristämällä ja Mikä sinua motivoi työntekoon.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa.

  1. Ulla kommentoi 12.11.2019 klo 21.36
    Erittäin tärkeä aihe, itseä auttanut nimenomaan se,että hyväksyy oman inhimillisyyden. Hyväksyy sen,että aina ei jaksa. Toisaalta sitten ei jää siihen,vaan etsii ne foorumit jossa asioista saa puhua turvallisesti. Tästä aiheesta pitää puhua enemmän. Kiitos.
  2. Mervi kommentoi 7.11.2019 klo 17.10
    Otitpa hienon asian esille - oikeuden olla ihminen. Usein luullaan, että johtaja on Teräsmies, Batman, Äiti Teresa tai peräti Muumimamma.

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)