AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI JA VIDEO MARJA KASANEN KUVAT ISTOCK | 7.12.2016 | KOLLEGA.FI
Kevennä stressiä

Otaksumme helposti, että ulkoiset olosuhteet, toiset ihmiset ja tietyt asiat aiheuttavat meille stressiä. Suurin syy stressiin on kuitenkin omassa tavassamme reagoida asioihin. Tutkimalla uskomuksiamme ja muuttamalla omaa suhtautumistamme ympäröivään maailmaan, voimme vähentää huomattavasti omaa stressiämme.

Kuva cyano66/iStock
Kuva cyano66/iStock

Jokainen voi vaikuttaa stressiin, vaikka se ensi alkuun tuntuisi mahdottomalta. Syytämme stressistä esimerkiksi yllättävää tilannetta, flunssaa, irtisanomista, taloudellista ahdinkoa tai vaikeaa ihmissuhdetta, vaikka suurin syy stressiin löytyy sisältämme.

– Reagoimme asioihin pitkälti alitajuisesti. Reaktiomme perustuvat uskomuksiin, joita meillä on itsestämme ja ympäröivästä maailmasta. Suuri osa uskomuksistamme on muodostanut jo varhaislapsuudessa, stressivalmentaja Miia Huitti sanoo. Huitti on omakohtaisten kokemusten kautta perehtynyt stressiin ja uupumukseen sekä niistä selviytymiseen ja kirjoittanut aiheesta kirjan Stressikupla.

Uskomuksista valtaosa muodostuu ensimmäisen kuuden ikävuoden aikana. Tuossa vaiheessa aivomme eivät vielä pysty rationaaliseen päättelyyn ja otamme asiat sellaisenaan suodattamatta. Uskomus voi syntyä hyvin viattomastakin tapahtumasta.

– Esimerkiksi jos on lapsena koulussa vastannut väärin ja kaikki ovat nauraneet, niin seuraavien ohikiitävien minuuttien aikana saattaa syntyä alitajuinen päätös, ettei enää ikinä halua esittää mielipiteitään julkisesti. Tällainen ihminen ei aikuisenakaan välttämättä halua puhua edes työpaikan viikkopalaverissa, Huitti kertoo.

Uskomuksesta tulee helposti tosiasia ja se aiheuttaa meille muun muassa riittämättömyyttä, kärsimättömyyttä, syyllisyyttä ja anteeksiantamattomuutta. Vaikeinta onkin oivaltaa, mikä omassa ajattelussa on totta ja mikä uskomuksiin perustuva.

Riittämättömyys johtaa täydellisyyden tavoitteluun

Riittämättömyyden tunne on yksi suurimmista stressinaiheista etenkin suomalaisille. Olemme luonnostaan suorittajia ja kokiessamme riittämättömyyttä suoritamme entistä kovemmin ja pyrimme täydellisyyteen.

– Olemme jo pienenä oppineet, että tekemällä täydellisen suorituksen saa runsaasti kehuja, mutta jos vähänkin epäonnistuu, saa rangaistuksen.

Sen seurauksena lapsi oppiin nopeasti pyrkimään täydellisyyteen ja alkaa pelätä epäonnistumista. Tämä heijastuu suoraan aikuisiän toimintamalleihin.

– Meitä suomalaisia syytetäänkin usein siitä, että suunnittelemme ja hiomme tuotteitamme loputtomasti sillä välin kun rohkeammat ja huolettomammat myyvät jo tuotettaan menestyksellisesti.
Täydellisyyden tavoittelulla ja riittämättömyyden tunteella voi olla kaukaiset juuret.

Huitti kertoo eräästä naisesta, joka vasta aikuisena tajusi, ettei koskaan riittänyt äidille sen vuoksi, että perheeseen oli odotettu poikaa.

– Vaikka olisimme koko elämämme ajatelleet, ettei meistä ole mihinkään, voimme uskomustamme korjaamalla saavuttaa aivan kaiken, mistä olemme unelmoineet.

Kärsimättömyys vaikuttaa immuunijärjestelmään

Jokainen meistä tunnistaa ”kaikki, mulle, heti” -tyypin, joita työelämässä on runsaasti. Kärsimätön on jo yleensä hoitanut homman siinä vaiheessa, kun toiset vasta miettivät ja suunnittelevat.

– Kärsimättömyys osoittaa, ettemme ole tyytyväisiä elämäämme. Ärtymys, turhautuminen, viha ja epävarmuus liittyvät kaikki kärsimättömyyteen.

Kärsimättömyys aiheuttaa meille stressiä minkä lisäksi se vaikuttaa immuunipuolustusjärjestelmäämme. Joka kerta, kun koemme kärsimättömyyden tunnetta, heikennämme kehomme luontaista paranemis- ja toipumisjärjestelmää.

– Kun hermostumme ja tunnemme ärtymystä, altistamme itsemme sairauksille. Olenkin monesti sanonut, että kannattaa hoitaa omaa kärsimättömyyttään, jos kärsii esimerkiksi toistuvista flunssista.

Yksi tapa hillitä kärsimättömyyttä on hengittäminen. Kun muutaman kerran päivässä pysähtyy pariksi minuutiksi hengittämään syvään, mieli ja keho rauhoittuvat.

– Olen itsekin ollut hyvin kärsimätön ja impulsiivinen, ja luulin etten voi muuttaa itseäni. Kun opettelin pysähtymään ja hengittämään, huomasin muuttuvani rauhallisemmaksi.

Syyllisyys jäytää

Syyllisyys on yksi suurimmista stressinaiheistamme ja koemmekin syyllisyyttä

lukemattomista asioista, kuten tekemättömistä töistä, tehdyistä ratkaisuista, ajatuksistamme tai sanomattomista sanoista.

Kuva PeopleImages/iStock
Kuva PeopleImages/iStock

– Istuin hetken ja join kahvia, ja heti tuli syyllinen olo. Söin suklaata, voi kun tuli syyllinen olo. Katsoin televisiota, mutta onneksi oli sentään sukkapuikot käsissä, että pystyin tekemään jotain hyödyllistä samalla, Huitti luettelee syyllisyyden värittämiä ajatuksia.

Jatkuva syyllisyys on myös stressinaiheuttaja, johon totumme helposti. Emme edes huomaa, kuinka helposti otamme kaikesta syyt niskoillemme.

– Minulla itselläni oli järkyttävä syyllisyyden tunne, kun odotin kaksosia, enkä pahoinvoinniltani päässyt työhön. Ajattelin, että muut musertuvat työtaakan alle, kun en pääse tekemään omaa osuuttani.

Syyllisyys saa meidät myös puhumaan itsellemme rumasti ja itseämme piiskaten – tavalla, jolla emme koskaan puhuisi toisille ihmisille.

– Emme kovin helposti anna itsemme lupaa levätä tai edes sairastaa. Tällaisessa asiassa uskomukset voivat tulla jo sukupolvien takaa, sillä ennenvanhaa toimetonta pidettiin laiskana.

Anteeksianto vapauttaa

Anteeksiantamattomuus, katkeruus, kauna ja viha ovat tunteita, jotka stressaavat ja sairastuttavat. Anteeksianto onkin yksi tärkeimmistä asioista eheytymis- ja paranemisprosessissa.

– Anteeksianto auttaa nimenomaan itseä. Anteeksianto ei tarkoita sitä, että hyväksyy toisen väärät teot, vaan sitä, että luopuu omasta katkeruudesta ja vihasta.

Huitti kertoo, kuinka hänellä itsellään oli vaikeuksia antaa anteeksi eräälle henkilölle. Huitti kuitenkin ymmärsi, että anteeksiantamattomuus sairastuttaa ja alkoi vastahakoisesti työstää asiaa.

– Se ei tapahtunut yhdessä yössä, vaan kävin muistoja läpi viikkokausia. Anteeksianto on pitkä prosessi, joka etenee omaa tahtia. Mutta työstämisen jälkeen vapauden tunne oli ihana.

Huitti muistuttaa, että anteeksianto ja sovinnonteko ovat kaksi eri asiaa. Vaikka sovintoa ei tehtäisikään, voi aina antaa anteeksi.

– Konkreettinen anteeksipyytäminen voi olla mahdotonta esimerkiksi siksi, että toinen osapuoli on kuollut. On silti tärkeää käydä anteeksiantoprosessi läpi itsensä kanssa.

Voimme kantaa anteeksiantamattomuutta myös sukupolvien takaa. Tyypillinen tarina on perintöriita, jossa vaikkapa isoisän veli sai perinnöksi isommat maapaikat ja sen seurauksena sukulaiset eivät ole olleet puheväleissä sukupolviin.

– Välttely ja puhumattomuus ovat voineet jatkua vuosikymmenestä toiseen ilman mitään näkyvää syytä. Tämänkaltaiset asiat vaikuttavat meissä edelleen, vaikka tapahtumasta olisi kulunut jo puoli vuosisataa.

Raha stressaa

Raha on meillä Suomessa yhäkin tabu ja se stressaa meitä monella tavalla. Rahaan liittyy paljon negatiivisia uskomuksia, jotka rajoittavat elämäämme. Koemme helposti kateutta toisten rahoista tai syyllisyyttä omasta varallisuudestamme.

PeopleImages
Kuva PeopleImages/iStock

– Vaurauteen saattaa liittyä tunteita, että se on riistämistä – eikä kukaan halua liittää sellaisia assosiaatioita itseensä. Esimerkiksi ei kehtaa ostaa kallista laukkua, kun ajattelee, että sitä pidetään pröystäilynä.

Uskomuksiaan kannattaa Huitin mukaan tutkia tarkemmin. Perheessä tai suvussa on voitu viljellä sellaisia sanontoja kuin ”raha on pahaa”, ”köyhyys on hyve”, ”raha aiheuttaa riitaa”, ”työtä tekemällä ei voi rikastua” tai ”vaurautta on vain rajallinen määrä”.

– Tulemme helposti sokeaksi omille ajatusmalleillemme. Lapsuudessa omaksutut uskomukset voivat vaikuttaa jopa siihen, millaista palkkaa saamme aikuisena työstämme.

Yhteiskunnassamme raha liitetään myös valtaan ja arvoon. Moni hyväpalkkaisesta työstä irtisanottu haluaakin pitää kiinni kulisseista, vaikka elintaso romahtaisi.

– Arvotamme ihmisiä sen mukaan, kuinka kallis auto tai kuinka hyvä palkkataso hänellä on. Kun ripustamme arvomme ulkoiseen, niin sen romahtaessa tippuu myös oma sisäinen arvomme – vaikka raha on pelkkä maksuväline.

Muutos lähtee itsestä

Moni pitää stressiä työhön liittyvänä asiana, vaikka asia ei ole niin yksinkertainen. Työssä on luonnollisesti paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa, mutta kannamme työpaikalle myös oman henkilökohtaisen stressireppumme.

– Voimme olla väsyneitä lapsen yöllisen korvatulehduksen takia tai huolissamme muistisairaan äitimme vuoksi. Kaikki nämä vaikuttavat työssä kokemaamme stressiin.

Sopiva määrä stressiä ei ole pahasta, vaan se voi jopa auttaa meitä suoriutumaan paremmin tehtävistämme. Haitalliseksi stressi muuttuu siinä vaiheessa, kun emme enää pysty palautumaan.

– Voimme uuvuttaa itsemme myös aikataulutetulla vapaa-ajalla, johon kuuluu niin harrastuksia, järjestötoimintaa kuin vapaaehtoistyötä. Suoritamme sekä työssä että vapaa-ajalla, jolloin aikaa palautumiselle ei jää tarpeeksi.

Huitti kehottaakin laittamaan rajoja omalle jaksamiselle ja aloittamaan muutoksen pienin askelin.

– Koko elämää ei tarvitse muuttaa kerralla. Aloittaa voi vaikka muutaman minuutin päivittäisellä hengitysharjoituksella.

Hiljentymisen myötä alkaa pikkuhiljaa oivaltaa, mikä saa itsen reagoimaan tiettyihin asioihin. Kun tunnistaa toistuvan kaavan, voi lähteä jäljittämään, mistä se tulee.

– Jos tekee aina samoja asioita, saa aina samoja tuloksia. Mutta jos tekee asioita vähän toisella tavalla, saakin eri tuloksia. Kun oma suhtautuminen asioihin ja itseen muuttuu, stressikin vähenee.

 

Uskomus vai tosiasia?

Uskomuksia ei ole helppo tunnistaa. Näiden neljän kysymyksen avulla voit pohtia, onko kyseessä tosiasia vai uskomus.

1. Onko ajatus totta? Onko se totta vai perustuuko se sinun tulkintaasi ja uskomukseesi?
2. Voitko aivan varmasti tietää, että se on totta?
3. Miten reagoit ja mitä tapahtuu, kun uskot tuohon ajatukseen?
4. Kuka olisit ilman tuota ajatusta? Miltä sinusta tuntuu ilman tuota ajatusta?

Lähde: Miia Huitti, Stressikupla

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)