AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT VEIKKO SOMERPURO ISTOCK | 3.8.2016 | KOLLEGA.FI
Myötätunto vahvistaa työyhteisöä

Myötätunto on yksi tärkeimmistä inhimillisistä ominaisuuksista. Se, että näemme toisen kärsimyksen, pystymme eläytymään siihen ja tekemään jotain toisen hyväksi, vaikuttaa niin omaan kuin kanssaihmistemme hyvinvointiin ja onnellisuuteen.

Kuva: Piksel/iStock
Kuva: Piksel/iStock

Myötätunnosta ei ole totuttu puhumaan työelämän yhteydessä. Syytä kuitenkin olisi, koska myötätunnolla on suuri vaikutus työyhteisön ilmapiiriin ja käyttäytymiseen. Se, kuinka kohtelemme toisia, vaikuttaa niin menestykseemme kuin onnellisuuteemme. Työelämään liittyvissä kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että myötätunto- ja myönteisyysharjoitukset lisäävät työmotivaatiota ja tehokkuutta sekä parantavat tulosta, minkä lisäksi ne edistävät terveyttä, vähentävät stressiä ja vahvistavat myönteisiä tunteita.

– Myötätunto on syvimpiä inhimillisen kokemuksen muotoja, jossa ollaan kokonaisvaltaisesti läsnä, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta sanoo. Hakanen on tutkinut 2000-luvun alusta lähtien työuupumusta sekä työn imua. Tällä hetkellä hän on mukana CoPassion-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan myötätunnon vaikutusta työelämään.

Myötätunto koostuu Hakasen mukaan sekä tunteista että teoista ja hän vertaa sitä sillan ylitykseen.

– Kun olemme sillalla ja näemme sen toisessa päässä ihmisen, jolla on jokin hätä tai kärsimys, kuten uupuminen tai irtisanominen, havaitsemme sen ja eläydymme siihen. Myötätuntoa on kulkea sillan yli toisen luokse, jotta voimme kuunnella tai auttaa häntä, Hakanen kertoo.

Käytös vaikuttaa ilmapiiriin

Työkulttuuri, jossa otetaan ihmiset aidosti huomioon, vaatii myötätuntoa. Työpaikat ovat sosiaalisen kypsyytensä suhteen eri kehitysvaiheessa. Vähintä, mitä työpaikalla voi tehdä, on tervehtiä muita. Jos organisaatio on kehittyneempi, siellä osataan sanoa kiitos työkaverille, kun tämä on auttanut.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen on tutkinut muun muassa työn iloa ja uupumusta.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen on tutkinut muun muassa työn iloa ja uupumusta.

– Seuraavassa vaiheessa työyhteisön jäsenet kysyvät toisiltaan, mitä sinulle kuuluu. On tärkeää antaa toiselle mahdollisuus kertoa omista tunnoistaan.

Kaikilla työpaikoilla tätä ei kuitenkaan tehdä, sillä aina ei haluta kuulla, mitä ihmisillä on sanottavana.

– Neljännessä vaiheessa, kun työyhteisössä vallitsee aito myötätunnon, palvelevan johtamisen ja työntekemisen kulttuuri, siellä kysytään myös, mitä voin tehdä hyväksesi.

Hyvässä työpaikassa on psyykkisesti turvallinen ilmapiiri, joka näkyy siten, että ihminen voi olla oma itsensä eikä hänen tarvitse paeta roolien ja maskien taakse.

– Ilman myötätuntoa emme pysty olemaan kokonaisvaltaisesti fyysisesti, emotionaalisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti läsnä työssämme.

Hakanen esittää myös kysymyksen, miten tuottava ja luova ihminen voi olla, jos hän joutuu kaventamaan itsensä kapeaksi viiruksi.

– Ihminen kukoistaa, kun hänen ei tarvitse sensuroida itseään. Se ei tarkoita sitä, että kaikkia asioita pitää märehtiä. Pikemminkin päinvastoin, kun ihminen saa olla oma itsensä, myös asioiden vatvominen vähenee.

Kulttuurin muutos on päätösasia

Myötätuntoa on mahdollista vahvistaa organisaatiossa, mutta se vaatii halua ja motivaatiota. Kaikki lähtee esimiehestä, joka on roolimalli ja jonka vaikutus säteilee koko työyhteisöön.

– Myötätuntotaitoja on mahdollista oppia. Niitä ovat esimerkiksi itsensä hyväksyminen, toisten kuunteleminen, myönteisten ja kielteisten tunteiden ilmaiseminen sekä se, miten niitä pystyy vastaanottamaan ja jakamaan.

Työelämän myllerryksessä on pitkään menty rakenteet ja prosessit edellä ja inhimillisyys on jäänyt jalkoihin. Jotta ihmiset selviävät muutoksista motivoituneena ja uupumatta tarvitaan myötätuntoa.

– Organisaatiossa pitää päättää, että sen toimintatavoissa otetaan huomioon ihminen ja halutaan edistää hyvää vuorovaikutusta ihmisten välillä. Organisaatiokulttuurin muuttaminen vie oman aikansa, mutta se on mahdollista.

Organisaatio voi edistää myötätuntoa myös palkitsemalla toisten auttamista ja arvostamista.

– Palkitseminen voi olla sitä, että osoitetaan arvostusta tämänkaltaiselle toiminnalle.

Työyhteisön kannattaa myös tarkastella omia arvojaan ja uskomuksiaan, sillä ne ohjaavat ihmisten toimintaa.

– Yhteisillä tavoitteilla ja arvoilla luodaan edellytykset myötätunnolle. Esimerkiksi, saako työyhteisössä ilmasta tunteitaan vai otetaanko töihin mukaan vain aivot ja tunteet pitää jättää narikkaan.

Asioiden jakaminen lähentää

Myötätunto rakentuu työyhteisössä sitä helpommin, mitä paremmin ihmiset tuntevat toisensa. Nykyajan monimuotoisissa tehtävissä, jossa työskennellään ajasta ja paikasta riippumatta, ihmiset kohtaavat toisensa entistä harvemmin – ja silloinkin usein tiukkatahtisissa, asiaan keskittyvissä palavereissa.

Kuva: Wavebreak/iStock
Kuva: Wavebreak/iStock

– Aiemmin työpaikoilla oli sellaista huokoisuutta, että voitiin mennä työpäivän jälkeen lasilliselle. Ihmiset tunsivat toisensa paremmin ja asioista oli luontevampaa jutella.

Hakanen kuitenkin korostaa, että myötätunto ei tarkoita tunnetiloissa vellomista, vaan ideana on auttaa toista eteenpäin kuuntelemalla tai jollain konkreettisella tavalla.

Myötätuntoisessa ilmapiirissä ihmiset voivat jakaa niin hyvät kuin huonot uutiset toisilleen. Tosin tutkimukset kertovat, että uupumuskin voi tarttua, sillä olemme empaattisia läheisiämme kohtaan.

– Tekemässämme työparitutkimuksessa havaitsimme, että kun työkaverien välillä oli runsaasti myönteistä vuorovaikutusta, he ottivat osaa toistensa murheisiin ja uupumukseen. Tämä lisäsi toisen osapuolen työuupumuksen todennäköisyyttä eli se tarttui. Tämä ei kuitenkaan aidosti uuvuta toista, vaan on pikemminkin sosiaalinen kokemus.

Suurempana uupumisriskinä Hakanen pitääkin sitä, että ihminen joutuu työskentelemään tunnekylmässä ja kireässä ilmapiirissä ja kaventamaan itseään.

– Parasta lääkettä hyvinvointiin on se, että teemme toisille hyvää. Sen on todettu lisäävän paitsi toisten, myös omaa onnellisuuttamme. Myötätunnossa piilee suuri voima.

 

Kehitä myötätuntotaitojasi

Myötätuntotaidot ovat keskeisiä hyvinvointitaitoja, jotka vaikuttavat onnellisuutemme. Taitoja harjoittelemalla voit tehdä elämästäsi lempeämpää.

  • Hyväksy tosiasiat
    Hyväksyminen on asioiden ottamista sellaisena kuin ne ovat – ilman kontrollia. Tarkastele tilannetta läsnä olevana ja myötätuntoisesti. Tosiasioiden hyväksyminen on taito, joka auttaa kohtaamaan hankalatkin tilanteet rakentavasti.
  • Eläydy toisten asemaan ja auta
    Myötätunto on kyky tunnistaa toisen ihmisen tunne ja asettautua hänen asemaansa. Auttaessasi toista ihmistä unohdat itsesi ja laajennat ajatteluasi kohti muita ihmisiä.
  • Hyväksy itsesi
    Myötätunto itseä kohtaan lisää joustavuutta ja tyytyväisyyttä sekä auttaa näkemään mahdollisuuksia elämässä. Kohdista itseesi hyväksyvää ystävällisyyttä äläkä kritisoi itseäsi.
  • Anna anteeksi sinua loukanneelle
    Anteeksi antaminen tarkoittaa hyväksyvää suhtautumista sinua loukannutta ihmistä kohtaan, vaikka tämän tekoa ei hyväksyisikään. Anteeksianto edistää hyvinvointia ja auttaa rakentamaan katkenneita ihmissuhteita.
  • Anna anteeksi itsellesi
    Hyväksy itsesi kaikista virheistä huolimatta. Hylkää tuomitseva asenne ja tunne myötätuntoa itseäsi kohtaan. Anteeksianto auttaa ihmistä rakastamaan ja nauttimaan elämästään.
  • Luovu kielteisyydestä
    Päästä irti ajatusmalleista, jotka hankaloittavat elämääsi. Vaikka kielteisiä ajatuksia ei voi torjua, voi kuitenkin luopua siitä, että ne hallitsevat mieltä. Tämä tapahtuu korvaamalla ikävät ajatukset myönteisillä. Positiivisten ajatusten avulla voit laajentaa elämääsi ja hyvinvointiasi.
  • Ole ystävällinen muille
    Ystävällisyys on arjen myönteisyyttä ja toisten huomioon ottamista. Ole avoin ja hyväntahtoinen toisia kohtaan, myös tuntemattomia kohtaan. Ystävällisyys vahvistaa ihmissuhteita, avaa uusia yhteyksiä ja auttaa selviytymään paremmin elämän haasteista.

Lähde: Maaretta Tukiainen, Hyvän mielen taidot, PS-kustannus 2016

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Mainosta tekstillä tässä mainospaikassa!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun haluat erottua joukosta, saavuttaa uutta yleisöä ja saada asiasi helposti perille. Kokeile nyt ja kysy tarjoustamme!

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)