Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Työpaikan hakeminen on nykypäivänä täyttä työtä. Hyvän hakemuksen laatiminen ei yksistään riitä, vaan hakijan pitää myös tunnistaa omat taitonsa, miettiä tarkkaan työnhakustrategiansa ja uskaltautua hakemaan paikkoja yllättäviltäkin tahoilta.

Työelämässä vallitsee tällä hetkellä työnantajan markkinat. Työpaikat ovat tiukassa ja kilpailu niistä on kovaa. Yhteen paikkaan saattaa olla satoja hakijoita, jolloin erottautuminen on tärkeää.

– Hakemuksia ei kannata tehdä ennen kuin on miettinyt, mihin kaikkeen pystyy. Asioita kannattaa ajatella laajemmin, sillä omia taitojaan voi yhdistellä ja löytää aivan uudenlaisia osaamiskombinaatioita, rekrytointikonsultti Jaana Toppari sanoo. Toppari on toiminut suorahakukonsulttina kahdenkymmenen vuoden ajan ja avannut äskettäin Uuteen työhön -verkkopalvelun, joka opastaa työn hakemisessa.

Työnantajan näkökulmasta työnhaku lähtee aina tarpeesta. Kun joku firmasta lähtee eläkkeelle, äitiyslomalle tai toiseen työpaikkaan tilalle tarvitaan uusi työntekijä, jolla on tietyt taidot. Sen lisäksi työnantaja hakee usein tietynlaista persoonaa.

– Osaaminen ratkaisee. Jos kysyttyjä taitoja ei ole, on aivan turha lähettää hakemusta. Joskus aiemmin yritykset saattoivat ottaa taloon hyvän tyypin kasvamaan, mutta nykypäivänä siihen ei ole varaa, Toppari sanoo.

Hakemus tarjoaa ratkaisun

Kun firma hakee uutta työntekijää se käyttää joko omien verkostojaan, sosiaalista mediaa, omaa on line -rekrytointialustaansa, lehti-ilmoitusta tai suorahakukonsulttia.

– Työpaikkailmoitusta on osattava lukea ja tulkita siten, että ymmärtää, mihin ongelmaan työnantaja hakee ratkaisua. Tätä ratkaisua työnhakijan tulee tarjota hakemuksessaan lyhyesti ja ytimekkäästi, jotta työnantajan mielenkiinto saadaan heräämään.

Hakemuksen pitää mennä asiaan ilman turhia laverteluja. Hakemuskirjeessä ei välttämättä tarvitse esitellä omaa persoonaansa, mutta sen voi tehdä muutamalla sanalla. Myöskään ikää ei Topparin mielestä kannata mainita ellei sitä nimenomaan pyydetä.

– Rehellinen kuitenkin pitää olla. Ikää ei saa salata siten, että jättää jonkin vanhemman työtehtävän mainitsematta, jotta ikää ei pystyttäisi päättelemään. Se menee harhautuksen puolelle.

Kaikkiin työpaikkailmoituksessa esitettyihin kysymyksiin tulee aina vastata. Esimerkiksi jos palkkatoivetta ei kerro sitä kysyttäessä, voi hakemus joutua roskakoriin.

– Jos tarkkaa lukua ei halua esittää, voi joissain tapauksissa käyttää vaikkapa ilmaisua ”palkkapolitiikkanne mukainen”. On kuitenkin aina parempi kirjoittaa jokin summa.

Haastattelu vaatii harjoitusta

Seuraavassa vaiheessa onnekkaalla hakijalla on edessään haastattelut. Haastattelutilanteita on monenlaisia ja sen tyyli riippuu täysin haastattelijasta – eikä työnhakija voi vaikuttaa siihen millään tavalla. Rekrytoija voi tykätä toisesta ihmisestä, kun toinen taas nostaa karvat pystyyn.

– Haastateltava saattaa muistuttaa rekrytoijan mielestä entistä koulukiusaajaa tai päinvastoin mukavaa tyyppiä, jonka kanssa on ollut kiva tehdä töitä. Vaikka näihin mielikuviin ei voi vaikuttaa, voi haastattelutilannetta kuitenkin harjoitella etukäteen, Toppari painottaa.

Joskus haastattelussa voi olla paikalla useita ihmisiä, joilla on erilaisia rooleja. Yhdellä voi olla hiljaisen taustatarkkailijan rooli, toisella puhelias rooli, joka antaa haastateltavalle vähemmän puheaikaa, kolmannella voi olla mukavan ihmisen rooli, jolla hän saa haastateltavan puhumaan ohi suunsa tai ikävimmissä tilanteissa jollakin voi olla jopa haastateltavaa aliarvioiva rooli.

– Kannattaa etukäteen miettiä kysymyksiä ja harjoitella niihin vastauksia. On täysin luvallista pitää mukana omaa CV:tä, johon on tehnyt alleviivauksia ja reunamerkintöjä esimerkiksi omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Työnantaja kyllä ymmärtää, että ihminen jännittää haastattelutilanteessa.

On myös hyvä kirjoittaa ylös kysymykset, joita on aikonut kysyä haastattelutilanteessa. Tämä kertoo työnantajalle siitä, että ihminen on kiinnostunut ja valmistautunut haastatteluun.

Testeistä sopimusneuvotteluihin

Haastattelun jälkeen moni työnantaja haluaa lähettää hakijan testeihin. Testit ovat useimmille ihmisille stressaava tapahtuma, johon ei voi valmistautua.

– Vaikka testitilannetta ei voi harjoitella etukäteen, siihen kannattaa mennä avoimin mielin ja hyvin levänneenä, Toppari toteaa.

Testitulosten perusteella psykologi laatii yhteenvedon, joka on hänen näkemyksensä testattavasta henkilöstä.

Parhaassa tapauksessa psykologi näyttää vihreää valoa ja tilanne etenee sopimusneuvotteluihin.

– Sopimusneuvotteluissa ei tänä päivänä ole paljon neuvotteluvaraa. Tarjokkaita on paljon ja jos hakijan palkkatoive on liian korkea, työnantaja helposti keskeyttää neuvottelut ja ottaa seuraavan.

Virheistä sakotetaan

Yleisin syy, miksi päteväkin hakija voidaan raakata, on se, ettei tämä pysty tuomaan itseään esille haastattelutilanteessa. Parin sanan töksähtävät vastaukset kysymyksiin millainen olet ja mitkä ovat heikkoutesi, eivät riitä.

– Haastattelutilanne on hyvin latautunut joko-tai -tilanne, joka ymmärrettävästi jännittää. Siitä huolimatta omaa jännitystään pitäisi pystyä hallitsemaan.

Toinen ääripää on ekstrovertti, joka puhuu niin paljon, ettei haastattelija saa suunvuoroa.

Oman haasteen työnhakuun tuo ikä. Työnantajan näkökulmasta vain 35 – 40-vuotiaat ovat ihanteellisia työnhakijoita. Kolmekymppinen voi työnantajan silmissä näyttää liian nuorelta, vaikka olisi kuinka pätevä ja yli viisikymppinen liian vanhalta.

– Vaikka kolmekymppisellä olisi hyvät kirjatiedot, jonkin verran kokemusta ja asenne kohdallaan, saattaa työnantaja pitää henkilöä kaikesta huolimatta liian nuorena.

Yli viisikymppisetkin pärjäävät työmarkkinoilla, mutta joutuvat Topparin mukaan tekemään huomattavasti enemmän töitä työpaikan saamiseksi kuin nuoremmat.

– Pahinta on katkeroituminen, joka näkyy pieninä mikroilmeinä esimerkiksi haastattelussa. Ei pidä lannistua, vaan sitkeästi uskoa itseensä. Olen itse saanut sijoitettua useita viisi- ja kuusikymppisiä hyviin työpaikkoihin viime vuosina.

Piilotyöpaikat esiin

Nykyaikana puhutaan paljon itsensä brändäämisestä, joka ei ole suomalaisille kovin helppoa. Osaamistaan voi kuitenkin tuoda esille esimerkiksi LinkedInissä ja vapaamuotoisemmin Facebookissa. Myös erilaisiin ammatillisiin ryhmiin kannattaa liittyä, sillä niissä saattaa liikkua tietoja avoimista työpaikoista, jotka eivät päädy julkiseen hakuun.

– Osaamistaan voi tuoda esille myös ammatillista blogia kirjoittamalla ja tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa, Toppari ehdottaa.

Harrastukset ovat luonteva tapa verkostoitua. Jos toimii harrastuksen parissa vaikkapa hallitus- tai vastuutehtävissä, tutustuu helposti eri aloilla toimiviin ihmisiin.

– Kun sitten on hakemassa uutta työpaikkaa, voi mainita harrastuskaverille, että miettii työpaikan vaihtoa ja kysyy tietäisikö tämä jotain sopivaa firmaa, jossa olisi tarvetta omalle osaamiselle.

Toppari varoittaa, että hyvien tapojen mukaan työtä ei saa koskaan pyytää suoraan yhteistyökumppanilta. Ihmiset kyllä ymmärtävät vihjeen ja tarjoavat työpaikkaa, jos sellainen on tarjolla.

– Kannattaa myös seurata itseä kiinnostavien firmojen sivuja, sillä niissä on usein myös työpaikkoja tarjolla. Kaiken kaikkiaan oma-aloitteisuus ja sitkeys auttavat työnhaussa.

• Verkostoidu
  Mitä enemmän kontakteja, sen paremmat mahdollisuudet.
• Mieti työnhakustrategiasi
  Mitä myyt ja kenelle. Yhdistele osaamistasi ja mieti, voitko hakea töitä laajemmalta alueelta, oman alasi ulkopuolelta.
• Etsi piilotyöpaikat
  Seuraa firmojen verkkosivuja, rekrytointifirmojen sivuja, LinkedIniä, kysy kavereiltasi. Liity ammatillisiin ryhmiin.
• Satsaa hyvään hakemukseen ja CV:hen, sillä ne ovat pääsylippu haastatteluun.
  Käy hakemuksessa suoraan asiaan, älä lavertele turhia. Iän voi jättää hakemuksesta pois, ellei sitä nimenomaan kysytä.
• Harjoittele haastattelutilannetta
  Mieti kysymyksiä etukäteen ja harjoittele niihin vastauksia.
• Usko itseesi
  Jos et itse usko itseesi, ei kukaan muukaan tee sitä.
• Älä anna periksi
  Jos onnistuit saamaan edellisenkin työpaikan, miksi et voisi onnistua uudelleen.

Jaana Toppari on rekrytointikonsultti, joka on toiminut alalla kaksikymmentä vuotta. Toppari on kehittänyt työnhakijoille suunnatun Uuteen työhön -verkkopalvelun, joka löytyy osoitteesta www.uuteentyohon.fi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.