SANA HALLUSSA

Mainos
TEKSTI EEVA HEINONEN KUVA JOHANNA AMNELIN | 14.10.2015 | KOLLEGA.FI
Tiedän, mitä ajattelet!

Olen pari kertaa törmännyt tyyppiin, joka tietää, mitä ajattelen. Tai luulee tietävänsä, käsittämättä ollenkaan, että ajatus siitä, mitä hän luulee minun ajattelevan, syntyikin itse asiassa hänen omassa päässään. Tilanteet ovat äärettömän absurdeja, sillä usein käy niin, ettei moinen ajatuskulku ole pälkähtänyt alkuperäisen ajattelijan päähän alkuunkaan. Erityisesti jos yrität olla hauska. Jos kerrot tai kirjoitat jotain, mikä sinua itseäsi naurattaa tai jota voit tarkastella hellän humoristisesti, niin eiköhän joku jo hermostu.

Eeva Heinonen on monitoiminainen, joka on työskennellyt mm. asiantuntijana palvelualalla. Sen lisäksi hän miettii maailman menoa ammattijärjestäjän ominaisuudessa.
Eeva Heinonen on monitoiminainen, joka on työskennellyt mm. asiantuntijana palvelualalla. Sen lisäksi hän miettii maailman menoa ammattijärjestäjän ominaisuudessa.

Näin tapahtuu, koska me väritämme maailmaa omien suodattimiemme kautta. Siirrämme asenteitamme ja tunteitamme toisiin ihmisiin ja tilanteisiin, joihin ne eivät alun perin ole alkuunkaan kuuluneet. Saatamme vielä pitää tätä täytenä totena, jonka kiistäminen nähdään yrityksenä pettää tai valehdella. Toinen on siinä sitten ihmeissään, että mistä tämä toinen tempoo näitä ajatuksiaan. No, omasta päästään tietysti.

Mutta menepäs sanomaan. Yritäpä korjata toisen ajateltua totuutta ja koettua vääryyttä kertomalla, ettet ymmärtänyt, että se voidaan ylipäätään tulkita tuolla tavalla. Aivan, vastapuoli ei usko. – Näinhän sinä sanoit, mutta minä tiedän, mitä sinä tarkoitit.

Jos aina tietää, mitä toinen tarkoittaa riippumatta siitä, mitä hän sanoo, voi olla varma, ettei tietäjä yleensä tiedä vastapuolen tarkoittavan mitään hyvää. Ja siinä meillä on sitten soppa taas valmiina. Välillä tuntuu, ettei ylipäätään mitään voi sanoa niin, ettei joku tulkitsisi sitä väärin. Että itse asiassa yhteisymmärryskin voi olla samanlaista väärinkäsitystä kuin erimielisyys. Että loppupeleissä meillä on aina vain tulkinta siitä, mitä toinen oikeasti sanoi tai tarkoitti.

Tullaan taas niihin suodattimiin, tapaa tarkastella maailmaa, arvoihin, jotka ovat tekemistemme takana. Olen pohtinut viime aikoina paljon erityisesti syytöstä syyllistämisestä. Tämä piti tarkistaa psykologilta. Hän selitti minulle, että myös syyllisyys on tunne, joka syntyy ihmisen omassa päässä. Kun sitten toinen sanoo jotain, mikä laukaisee syyllisyyden tunteen, osa meistä kokee, että toinen tekee sen tahallaan.

Mutta syyllistäminen onkin taito, jossa pitää olla taitava. Jos oikeasti haluaisi syyllistää toisia, siis herättää näitä syyllisyyden tuntoja, pitää tuntea toinen aika hyvin. Se, mikä aiheuttaa syyllisyyttä sinulle, ei tee sitä minulle ja päinvastoin. Keskustelussa yleensä kuulee, miten ei saa syyllistää äitejä tai opettajia tai johtajia tai työntekijöitä tai milloin ketäkin milloin mistäkin aiheesta. Tätä käytetään yleensä vasta-argumenttina silloin, kun paheksutaan jotain äitien, opettajien, johtajien, työntekijöiden tai milloin kenenkin tekemistä. Kyllä paheksua saa. Jos toinen tekee asioita, joita ei voi hyväksyä, sen voi kyllä kertoa. Myymälävarkaan kiinniottaminen ei ole varkaan syyllistämistä, se on varkaan kiinniottamista. Jos varas tuntee syyllisyyttä, se on oikeastaan hyvä juttu. Ainakin, jos se johtaa siihen, ettei tämä tee sitä toistamiseen.

Eeva Heinonen on työskennellyt asiantuntijana palvelualalla, minkä lisäksi hän toimii ammattijärjestäjänä ja luennoi aiheesta kansalaisopistoissa. Lue Heinosesta kertova juttu Monitoiminainen vauhdissa.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Mainosta tekstillä tässä mainospaikassa!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun haluat erottua joukosta, saavuttaa uutta yleisöä ja saada asiasi helposti perille. Kokeile nyt ja kysy tarjoustamme!

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu yhden kerran.

  1. Kirsi kommentoi 15.10.2015 klo 08.11
    Olipa hyvä ja osuva kirjoitus. Tunnen tuon ihmistyypin ja hänestä on jatkuva riesa. Yritä siinä sitten luoda vuorovaikutusta, kun pitää kulkea koko ajan kuin heikoilla jäillä: kaikki sanomiset tulkitaan jotenkin kummallisesti, päinvastoin kuin olin tarkoittanut ja lisäksi negatiivisesti. Sitten suututaan ja ei suostuta kuuntelemaan, mitä sanoja oikeasti tarkoitti. Mistä näitä ylitulkitsijoita oikein tulee?

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)