TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA

Mainos
TEKSTI HANNELE ALLONEN KUVA MARJA KASANEN | 30.9.2015 | KOLLEGA.FI
Oletko sittenkin ambivertti?

Halu tyypitellä ihmisiä helppojen ja yksittäisten persoonallisuudenpiirteiden avulla näyttää tänä populaaripsykologian kukoistusaikana olevan aina vain suositumpaa. Yhdeksi uusimmista kiinnostuksen kohteista kaikille tuttujen introvertin ja ekstrovertin rinnalle on tutkimuksissa noussut vanha termi ambivertti. Carl Jung esitteli käsitteen alun perin jo 1900-luvun alkupuolella, mutta jätti sen myöhemmin, ilmeisesti liian tavanomaisena, vaille huomiota.

Psykologi Hannele Allonen on erikoistunut henkilöstökonsultointiin ja työhyvinvointiin.
Psykologi Hannele Allonen on erikoistunut henkilöstökonsultointiin ja työhyvinvointiin.

Ambivertilla tarkoitetaan ekstrovertin ja introvertin välimaastoon sijoittuvaa henkilöä. Ambivertilla on molempien ääripäiden ominaisuuksia ja hän käyttää niitä vaihtelevasti tilanteesta riippuen. Ambiversio on yleistä, sillä suurin osa ihmisistä asettuu ekstroversio-introversio-jatkumon keskivaiheilla juuri tähän ryhmään.

Ambivertti saa energiansa tasapuolisesti ihmissuhteista ja yksinolosta, kun taas puhtaille ekstro- ja introverteille vain toinen näistä on tärkeää. Tästä syystä ambivertin sosiaalinen kommunikointi on monipuolisempaa ja joustavampaa. Ambiverttiä pidetäänkin tasapainoisimpana, mukautuvaisimpana ja sopeutuvaisimpana esimerkiksi muutoksiin. Ambivertit eivät edusta ehdottomuutta tai ääripäätä missään asiassa, mikä tekee heistä miellyttäviä, toisia huomioivia ja ystävällisiä. Tämän vuoksi ambivertit ovat yleensä pidettyjä ja suosittuja, useimpien mielestä mukavia ihmisiä.

Parhaimmillaan ambiverttius on kykyä valita vaistomaisesti oikea reagointi- tai käyttäytymistyyli sosiaalisessa tilanteessa. Ambivertin mieli on joustava, mikä vuoksi osa tutkijoista pitää tällaista henkilöä henkisesti terveimpänä ja tasapainoisimpana. Toisaalta ambiverttius saattaa esimerkiksi temperamenttitekijöistä ja kokemuksista riippuen ilmentyä yhtä hyvin ailahtelevuutena, päättämättömyytenä tai epävarmuutena omasta identiteetistä. Ambivertit ovat pikemminkin sekä – että -ihmisiä kuin itsevarmoja tai ehdottomia joko – tai -tyyppejä. Totuuden nimessä on muistettava, että ambiverttius on vain yksi piirre ihmisessä eikä sen perusteella pidä tehdä liian laajoja johtopäätöksiä tai tulkintoja. Vasta kokonaispersoonallisuus, kokemuksemme ja kasvuympäristömme ratkaisevat, millaisia me itse kukin olemme yksilöinä.

Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja siten myös työelämässä ambivertin vahvuutena on kyky toimia joustavasti erilaisten ihmisten parissa ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Ambivertti pystyy usein käyttämään tasapainoisesti erilaisia kommunikointityylejä ja löytää optimaalisimman tavan edetä vaikeissakin tilanteissa. Ambivertilla on ekstrovertin tapaan riittävästi vakuuttavuutta ja esiintymiskykyä, mutta myös introvertille ominaista kuuntelutaitoa. Siinä missä introvertti voi olla liian hiljainen ja etäinen tai ekstrovertti painostava ja aggressiivinen, ambivertti huomioi vastapuolen tarpeita ja tunnetiloja ja kykenee luontaisesti saamaan toiseen aidon kontaktin ja saavuttamaan tämän luottamuksen.

Professori Adam M. Grant* on tutkimuksissaan havainnut, että menestyneimmät myyjät ovat sosiaaliselta tyyliltään ambivertteja. Tutkimusten mukaan ambivertit osaavat käyttää puhumista ja kuuntelemista oikeassa suhteessa, mikä saa aikaan sopivan vakuuttavan olemuksen, jossa ei ole liikaa innokkuutta. Tämä puolestaan johtaa useimmiten hyvään lopputulokseen eli kauppojen syntymiseen.

Ambivertin sosiaalinen tyyli toimii mitä todennäköisimmin yhtä tehokkaasti ja menestyksekkäästi myös monissa muissa työelämän tilanteissa. Tasapaino oman aktiivisuuden ja vaikuttamishalun sekä toisen osapuolen huomioimisen ja kuuntelemisen välillä on hyödyksi niin esimiestyössä, asiakaspalvelutilanteissa kuin missä tahansa neuvottelutilanteissa, joissa tarvitaan sosiaalista älykkyyttä.

Ambiverttius yhdistetäänkin usein juuri sosiaaliseen älykkyyteen, joka on osa tunneälyä. Rohkeimpia yleistyksiä lienee väite, että ambivertit ovat myös sosiaalisesti älykkäimpiä. Tämähän tarkoittaisi sitä, että suurin osa meistä olisi luontaisesti sosiaaliselta älykkyydeltään huipputasoa! Näin asia ei valitettavasti kuitenkaan ole, vaan kyse on huomattavasti monimutkaisemmasta yhtälöstä. Ambiverttiudella ja sosiaalisella älykkyydellä on paljon yhtymäkohtia, mutta ambiverttius sinänsä ei vielä takaa korkeaa sosiaalista älykkyyttä. Ambiversio on henkilön kutakuinkin pysyvä temperamenttipiirre, kun taas sosiaalinen älykkyys on taito, joka voi kehittyä läpi elämän. Vaikka ihmisellä olisi kykyä ymmärtää toisen ihmisen tarpeita ja tunnetiloja, vasta se, miten hän tätä tietoa menestyksekkäästi käyttää, tekee käyttäytymisestä sosiaalisesti älykästä. Tähän teemaan palaan seuraavassa jutussa.

*) Adam M. Grant : Rethinking the Extraverted Sales Ideal : The Ambivert Advantage, 2013

Hannele Allonen on laillistettu psykologi ja filosofian maisteri. Löydät hänestä lisätietoa osoitteesta http://www.profico.fi/. Lue myös Allosesta aiemmin kirjoitettu juttu Ihmismielen tuntija.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)