Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Palautteen antaminen on keskeinen kommunikaatiotaito. Palautteen anto ei koske pelkästään esimiehiä, vaan se voi olla hyödyksi myös alaiselta esimiehelle ja työkavereiden kesken. Palautetaitoja tarvitaan niin kotona kuin ystävien seurassa, sillä myönteinen palaute on tärkeä sekä lasten kasvatuksessa että ystävien huomioimisessa. Suomalaiset eivät ole kovin hyviä palautekeskusteluissa, ja moni pelkääkin palautteen antoa ja sen vastaanottamista.

Palaute voidaan jakaa myönteiseen ja korjaavaan palautteeseen. Korjaava on lähinnä tekemiseen kuuluva palautemuoto, kun taas myönteistä voi antaa toiselle vaikka iloisuudesta, näppäryydestä tai hyvin hoidetusta työstä.

Miksi palautteen anto on sitten monelle vaikeaa? Yksi syy on tottumattomuus, johon auttaa asian harjoittelu. Palautteen antoa pitää treenata kuin lihasta, jotta tuloksia syntyisi. On myös muita asioita, jotka estävät meitä antamasta palautetta:

• pelätään vastareaktiota tai että toinen loukkaantuu
• pelätään motivaation laskua
• pelätään viestin vääristyvän
• pelätään että palaute vaarantaa ”hyvän tyypin” maineen.

Kompastuskivet puuttuvat peliin

Kompastuskivet eli pelkomallit vaikeuttavat sekä palautteen antamista että vastaanottamista. Stressi saa meidät epätasapainoon, jolloin kompastuskivet ilmestyvät tiellemme ja pysäyttävät etenemisemme. Kompastuskivet pidättelevät meitä, emmekä pysty käyttämään kaikkia mahdollisuuksiamme.

Kompastuskiviä on kaikkiaan seitsemän. Yksi niistä on yleensä meille luontainen ja painetilanteessa se alkaa helposti ohjata käytöstämme.

• Sabotointi näkyy piittaamattomuutena ja sääntöjen kiertämisenä.
• Ahneus ajaa himoitsemaan kyltymättömänä kaikkea, sillä henkilö pelkää jäävänsä ilman.
• Itsensä aliarvionti näkyy siten, ettei henkilö pidä puoliaan ja pyytelee aiheetta anteeksi.
• Ylimielisyys ärsyttää monia, sillä se näkyy arvosteluna ja minä tiedän parhaiten -käytöksenä.
• Marttyyrin tunnistaa huokauksista, valittamisesta ja suorittamisesta, josta ilo on kaukana.
• Kärsimättömyyden huomaa kiireestä, hätäilystä ja keskittymisen puutteesta.
• Itsepäisyys näkyy taipumattomina mielipiteinä, muutosten karttamisena ja haluna jatkaa niin kuin ennen.

Jos olet tasapainossa ja neutraalissa mielentilassa, sinulla on huomattavasti parempi mahdollisuus onnistua palautteen annossa, vaikka vastaanottaja olisikin pelkomalliensa vallassa. Alla esimerkkejä miten palautteen vastaanotto voi häiriintyä kompastuskivien takia.

Jos palautteen vastaanottaja on stressaantunut esimerkiksi sen vuoksi, ettei ole tottunut palautteeseen, kompastuskivet saavat aikaan seuraavia reaktioita:

• Sabotoija reagoi palautetilanteessa hällä väliä -tyyliin. Hän saattaa sivuuttaa palautteen ja sen seurauksena palautteenantajalle jää olo, että sabotoija mitätöi asian eikä se tavoittanut tätä lainkaan.
• Ahneelle ei riitä mikään. Palautteen antajaa voi hämmästyttää ahneen vaatimus runsaasta lisäpalautteesta, vaikka tämä olisi juuri saanut myönteistä palautetta.
• Itsensä aliarvioija vähättelee itseään ja jopa mitätöi omaa rooliaan. Hänen on vaikea ottaa vastaan myönteistä palautetta, koska kokee, ettei ansaitse mitään hyvää. Korjaavan palautteen osalta itsensä aliarvioija ottaa liian hanakasti vastuun virheestä eikä puolusta omaa näkemystään.
• Ylimielisyys johtaa hyvin kriittiseen palautteen käsittelyyn. Henkilö ei voi sietää kritiikkiä vaikka on itse aulis sitä jakamaan. Ylimielisen on lähes mahdotonta tunnustaa tehneensä virheen ja siksi hän pyrkii ampumaan etenkin korjaavan palautteen alas vastaväittein tai osoittamalla jonkun muun henkilön syylliseksi.
• Marttyyri kokee myönteisen palautteen vastaanottamisen vaikeana. Hän olettaa, että palautteen antajalla on taka-ajatuksia. Marttyyri arvelee, että hyvä palaute tarkoittaa työtaakan lisäämistä, sillä hän ei usko vilpittömään kehumiseen.
• Kärsimätön on levoton eikä hänen ole helppoa olla aloillaan edes palautetta vastaanottaessaan. Hän ei pysty keskittymään, vaan saattaa keskeyttää, puhua päälle tai yrittää livahtaa tiehensä. Tilanteesta tulee epämiellyttävä myös palautteen antajalle.
• Itsepäisyys aiheuttaa periaatteellista vastustusta, on palaute sitten myönteistä tai ei. Itsepäinen väittää helposti, ettei palaute pidä paikkaansa, ja tuo oman, ehdottoman näkemyksensä vahvasti esille. Itsepäisen on hyvin vaikea innostua muutoksista tai kehitysehdotuksista.

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on taitolaji, jossa voi kehittyä. Hyvin annettu palaute ottaa toisen huomioon ja luo edellytykset asioiden kehittymiselle. Sekä positiivinen palaute että rakentava palaute vaativat harjoitusta, oikeaa mielentilaa palautetta annettaessa sekä toisen henkilön arvostamista.

Vinkki: Palautetta kannattaa antaa, kun vastaanottaja on tasapainossa. Sopivaa hetkeä ei kuitenkaan pidä odottaa liian kauaa, sillä palaute on hyvä antaa aina mahdollisimman nopeasti ja luontevassa tilanteessa tekemättä asiasta liian suurta numeroa.

Lisätietoa Tasapainon Avaimet -menetelmästä löydät osoitteesta www.keys2balance.com tai ottamalla yhteyttä carita.nyberg@tasapainonavaimet.fi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.