Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Tekniikan tohtori Leenamaija Otala on poikkitieteellinen moniosaaja. Aalto-yliopistossa ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa opettava Otala on elinikäisen oppimisen puolestapuhuja, tuottelias tietokirjailija ja organisaatioiden kehittämiseen perehtynyt yrittäjä.

Uuden oppiminen on aina kiehtonut Leenamaija Otalaa, joka on koko ikänsä tutkinut maailmaa avoimin silmin. Piirtämistä rakastavasta Otalasta piti alun perin tulla arkkitehti, mutta toisin kävi, kun hän nukkui pommiin pääsykoeaamuna.

– Olin jo pikkutytöstä lähtien haaveillut arkkitehdin urasta ja olin mielestäni taiteellinen. Kun en päässyt arkkitehtiosastolle, päätin, että minusta tulee insinööri, Leenamaija Otala kertoo.

Otala aloitti insinööriopinnot, mutta luki ohessa myös taidehistoriaa ja kävi maalauskursseilla ylläpitääkseen luovuuttaan. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi Otala työskenteli Sanoma Osakeyhtiössä muun muassa tietopalvelupäällikön tehtävissä yhteensä kymmenen vuotta, kunnes siirtyi Nokian palvelukseen 80-luvun puolivälissä.

– Toteutin luovuuttani kirjoittamalla. Ensimmäisen kirjani tein jo Sanomilla ollessani. Nokialla sain kirjoittaa pääjohtaja Kari Kairamon puheita, jotka liittyivät Suomen kilpailukykyyn, koulutukseen ja tietotekniikkaan.

Otala työskenteli Nokialla eri tehtävissä ja päätyi lopulta yrityksen koulutusjohtajaksi 80-luvun loppupuolella. Yrityksellä meni lujaa ja Kairamo, joka oli vannoutunut koulutuksen puolestapuhuja, oli perustanut eurooppalaiset suuryritysten johtajat ja yliopiston rehtorit yhdistävän ERT (European Roundtable of Industrialists) CRE (Standing Conference of University Rectors and Vice Chancellors) -foorumin.

– Sain olla mukana foorumin toiminnassa ja olin koordinoimassa Euroopan laajuista selvitystä väestön koulutustarpeista.

Otalan koulutusura Nokialla kuitenkin katkesi vuonna 1988, kun Kairamo kuoli. Otala siirtyi matkapuhelimien yrityssuunnittelujohtajaksi, mutta viihtyi talossa enää pari vuotta, kunnes muutto ulkomaille aloitti uuden jakson hänen elämässään.

Kansainvälinen ura vauhtiin

80-luvun aikana Otala oli mennyt naimisiin ja saanut kaksi tytärtä. Kolmas tytär ehti syntyä juuri ennenkuin Otala muutti professorimiehensä kanssa vuonna 1990 Frankfurtiin miehen työn vuoksi. Otalan suunnitelmissa oli rauhallinen kotiäitivuosi, mutta toisin kävi.

– ERT CRE -foorumin raportin ja kirjan julkaisemisen jälkeen ERT:n yritysjohtajajäsenet pyysivät minua tekemään aiheesta jatkoraportin. Epäröin, sillä minulla oli kolme lasta hoidettavana ja olin vieraassa maassa.

Otala kuitenkin otti työn vastaan, vaikka olosuhteet olivat hänen sanojensa mukaan absurdit. Työhuonetta Otalalla ei ollut, vaan hän työskenteli vauvan huoneessa, tietokone Artekin lasten pöydällä.

– Siellä istuin vaippojen, tuttipullojen ja muiden lastentarvikkeiden keskellä raporttia laatimassa.

Tutkimusta varten Otala lensi Eurooppaa ristiin rastiin ja kokosi materiaalia. Kaikki matkansa hän teki Helsingin kautta.

– Au pair hoiti kotona Frankfurtissa isompia tyttöjä, mutta pienimmän vein aina Helsinkiin äidilleni ja paluumatkalla koukkasin sitä kautta hakemassa vauvan mukaani.

Jatkoraportti julkaistiin Brysselissä vuonna 1992 hienossa tilaisuudessa, johon saapui lukuisia yritysjohtajia Amerikasta, kymmenittäin yliopiston rehtoreita, EU:n silloinen presidentti Jacques Delors sekä ERT:hen kuuluvat eurooppalaiset pääjohtajat.

– Se oli kiehtovaa aikaa. Sain raportista paljon myönteistä palautetta.

Väitöskirja putkeen

Seuraavaksi Otala alkoi pohtia väitöskirjan tekemistä. Raporttia tehdessään hänelle oli kertynyt runsaasti hyödyllistä materiaalia.

– Ajattelin, että jos en nyt tee väitöskirjaa, niin sitten en tee sitä koskaan. Ahersin kolme kuukautta, jonka jälkeen lähetin väitöskirjan saksalaisten, ruotsalaisten ja belgialaisten esitarkastajien luettavaksi.

Otala sai kutsuja monelta CRE:n hallitukseen kuuluvalta eurooppalaisen yliopiston rehtorilta tulla väittelemään heidän yliopistoonsa. Otala kuitenkin halusi tehdä väitöskirjan Suomeen.

– Tiesin palaavani tänne takaisin. Tulin omaan opinahjooni Teknilliseen korkeakouluun väittelemään, ja sain väitöskirjastani kiitettävän arvosanan.

Vuonna 1994 lopussa Otala palasi Suomeen lastensa kanssa. Hän sai dosentuurit sekä Teknillisessä korkeakoulussa (nykyinen Aalto-yliopisto) että Tampereen teknillisessä yliopistossa. Sen lisäksi Otala perusti oman yrityksensä Pro Compentence Oy:n, sillä hän halusi työskennellä joustavasti yrittäjänä.

– Nuorimmaiseni oli vielä aika pieni ja halusin olla mukana hänen koulunkäynnissään ja harrastuksissaan.

Otala toimi asiantuntijakonsulttina maanlaajuisesti ja osallistui niin kaupunkien kuin yritystenkin kehittämiseen. 90-luvun lopulla hän oli mukana Tampere Business Campus -hankkeessa, johon koottiin kymmeniä yrityksiä Pirkanmaan alueelta.

– Se oli kiehtova hanke, jossa yritysten osaamistarpeet yhdistettiin, ja oppilaitokset ja yliopistot tuottivat tarvetta vastaavaa koulutusta. Tuloksia syntyi nopeasti.

Helsingissä Otala toimi 2000-luvun puolivälissä varajohtajana ja myöhemmin johtoryhmän jäsenenä oppimisen monitieteellisessä Cicero Learning Networking -tutkimusverkostossa, jota Helsingin yliopisto koordinoi.

– Nautin yliopistolla työskentelystä, sillä humanistien ajattelutapa tieteestä ja tutkimuksesta poikkesi insinööriajattelusta.

Opetustyötä ja konsultointia

Tätä nykyä Otala toimii johtamisen yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa, jossa hän opettaa insinööriopiskelijoita. Lisäksi hän vierailee säännöllisesti luennoitsijana muun muassa Aalto-yliopistossa.

– Metropoliassa opetusaiheeni liittyvät pääasiassa johtamiseen, osaamisen kehittämiseen ja yrittäjyyteen. Päivät vaihtelevat ja välillä tunteja voi olla kahdeksasta iltayhdeksään.

Otalaa ovat aina kiinnostaneet poikkitieteelliset näkemykset. Viime aikoina hän on perehtynyt etenkin mielenhallintaan ja ajattelun laajentamiseen, joiden tiimoilta hän on tehnyt yhteistyötä tekniikan tohtori Helena Åhmanin kanssa.

– Olemme pitäneet Åhmanin kanssa Aalto-yliopistossa kursseja teekkareille aivojen ja mielen johtamisesta tietotyössä. Aihe on tosi kiehtova ja opiskelijoiden vastaanotto on ollut innostunut.

Akateemisten tehtävien ohella Otala on kaiken aikaa toiminut liike-elämässä asiantuntijana johtamisen, osaamisen kehittämisen, oppimisen ja työhyvinvoinnin parissa sekä työskennellyt hallituksissa.

– Se, mitä nykypäivänä eniten tarvitaan, on valmiutta omaksua lennossa uudet asiat. Se edellyttää, että korvienväli on hyvässä kunnossa. Johtaminen on yhä enemmän ajattelun johtamista.

Kirjoja hyllymetreittäin

Leenamaija Otala on myös tuottelias kirjailija, joka on uransa aikana ehtinyt kirjoittaa parikymmentä tietokirjaa sekä lukuisia raportteja. Kirjoissaan hän yhdistää akateemisen tutkimuksen ja käytännön tekemisen.

– Pidän kirjoittamisesta, sillä poikkitieteellistä aihetta käsitellessäni pääsen oppimaan uusia asioita.

Oman alansa ulkopuolelta Otala on perehtynyt esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, aivojen kunnon ylläpitoon sekä ihmismieleen ja ravitsemukseen.

Tällä haavaa Otala on valmistelemassa kolmea uutta kirjaa, jotka liittyvät ketterään oppimiseen, johtamiseen ja ikääntymiseen.

– Viimeisimmän kirjan tiimoilta olen opetellut muun muassa ravitsemusta ja sen vaikutusta ihmisen hyvinvointiin ja ikääntymiseen.

Urheilua ja oopperaa

Harrastuksia sosiaalisella Otalalla on runsaasti. Tennistä Otala pelaa talvikaudella kolme kertaa viikossa naisporukassa ja kesällä laji vaihtuu golfiin. Pilates on kuulunut harrastuksiin jo kauan.

Otala kertoo myös istuvansa joka viikko konsertissa, oopperassa tai teatterissa.

– Oopperaa rakastan yli kaiken. Se ei ole mitään snobbailua, vaan musiikki on minulle äärimmäisen tärkeää. Minulla on kausikortit oopperaan ja Helsingin kaupunginorkesterin konsertteihin.

Lisäksi Otala käy monenlaisissa tilaisuuksissa, kuten ravintokursseilla tai aivoluennoilla.

Otalan lempiharrastuksiin kuuluu myös kokkaaminen, josta hän nauttii lähisuvun kanssa etenkin kesäisin Hangossa.

– Asun entisessä Hangon kylpylän hotellissa, josta on tehty kesäasuntola. Siellä vietän vapaa-aikaa tyttärieni ja lastenlasteni kanssa. Nautin valtavasti isoäidin roolista.

Vaikka Otala haluaakin viettää entistä enemmän aikaa lastenlastensa kanssa, hän ei aio jäädä eläkkeelle. Opetustyötä hän suunnittelee vähentävänsä tulevaisuudessa, mutta yrittäjyyttä ja kirjoittamista hän ei aio jättää.

– Meidän ikäpolvemme ikääntyvät hitaammin ja elävät pidempään. Haluan pitää itseni ja pääkoppani kunnossa loppuelämäni, ja työnteko pitää minut virkeänä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.