Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Pauliina Aarikka toimii designtalo Aarikan taiteellisena johtajana. Ura perheyrityksessä ei ollut Aarikalle nuorena itsestäänselvyys, mutta taideopinnot ulkomailla muuttivat mielen hänen oivaltaessaan yrityksen merkityksen designmaailmassa.

Pauliina Aarikka on työskennellyt lähes kolmekymmentä vuotta Aarikan perheyhtiössä, jonka puutuotteet ja -korut ovat jokaiselle suomalaisille tuttuja. Pauliinan vanhemmat, nyt jo edesmenneet Kaija Aarikka ja Erkki Ruokonen, perustivat yrityksen jo vuonna 1954.

– Johdamme yritystä sisarusten voimin. Isosiskoni on toimitusjohtaja, minä vastaan suunnittelusta ja pikkusiskoni toimii hallituksen puheenjohtajana, Pauliina Aarikka kertoo.

Taide on aina kiinnostanut Aarikkaa, joka lähti parikymppisenä opiskelemaan taidekasvatusta Cardiffin yliopistoon Walesiin. Siellä hän opiskeli käytännön taideaineita aina valokuvauksesta kuvanveistoon sekä taiteen teoria-aineita kuten taiteen filosofiaa, historiaa, sosiologiaa ja psykologiaa.

– Lähdin Walesiin siitä innosta, että sain opiskella niin ihania aineita. Minulla ei ollut aikomustakaan tulla perheyhtiöömme töihin, Aarikka sanoo.

Kolmantena opintovuotena mieli kuitenkin muuttui, kun Aarikka alkoi nähdä perheyrityksen tuotteiden persoonallisuuden uudessa valossa.

– Näin Aarikan tähtenä designin maailmassa ja aloin arvostaa sen erilaisuutta.

Oppipojasta taiteelliseksi johtajaksi

Valmistuttuaan yliopistosta vuonna 1985 Aarikka tuli perheyritykseen töihin. Hän aloitti oppipoikana ja perehtyi kaikkiin valmistusprosessiin vaiheisiin sekä opetteli myös sorvaamista ja värjäämistä. Siihen aikaan Kaija Aarikka toimi talon ainoana suunnittelijana ja hän pyysi Pauliinan assistentikseen.

– Pääsin ikään kuin jatkokoulutukseen. Kaija oli tiukka esimies eikä päästänyt helpolla.

Pikkuhiljaa Pauliina Aarikka alkoi itsekin suunnitella ja hän teki pitkään töitä yhdessä äitinsä kanssa. Vuonna 1997 tilanne kuitenkin muuttui, kun Kaija Aarikka sairastui lihasten rappeutumista aiheuttavaan ALS-tautiin.

– Sairaus alkoi vähitellen rajoittaa Kaijan työtahtia ja vastuuni kasvoivat. Vuonna 2005 minusta tuli suunnittelutiimin vetäjä.

Taiteellisena johtajana Aarikan työtehtäviin kuuluu pääasiassa suunnittelua, mutta myös markkinointia, ideoiden hankkimista, alihankkijoiden etsimistä, tuotekuvausten hoitamista, messujen ja näyttelyiden järjestämistä sekä edustamista. Aikaa vievät myös hallinnolliset tehtävät kuten hallituksen ja johtoryhmän jäsenyys.

Korut inspiroivat

Aarikka nauttii etenkin uusien korujen ja tuotteiden suunnittelusta. Ideat hän hakee ulkomaanmatkoilta, muotinäytöksistä, netistä ja tiedotusvälineistä. Luonnokset Aarikka piirtää joko käsin tai tietokoneella.

– Teen korujen prototyypit itse. Se on kivaa työtä. Meillä on täällä Korula-niminen tila, jossa on kaikki korujen osat, värimallit ja materiaalit käytettävissä. Korulassa työskentely inspiroi minua valtavasti.

Aarikan perheyhtiö täytti tänä vuonna 60 vuotta. Iso voimainponnistus ja vuoden kohokohta oli Aarikan juhlanäyttely, joka päättyi äskettäin. Varta vasten näyttelyä varten suunniteltiin lukuisia korusarjoja, grafiikkaa, astioita, valaisimia ja eläinveistoksia. Talon omien suunnittelijoiden lisäksi tuotteita oli tekemässä muun muassa muotoilijapariskunta Aamu Song ja Johan Olin sekä lasitaiteilija Anu Penttinen.

– Viimeisinä töinään Kaija ehti suunnitella näyttelyyn neljä korusarjaa hopeasta. Hän nimenomaan vaati, että näyttely katsoisi tulevaisuuteen eikä menneeseen.

Kuudeksi kotiin

Aarikan päivät ovat kiireisiä ja hänen normaali työrupeamansa venyy iltamyöhälle. Työpaikalle Vallilaan Aarikka saapuu viimeistään kahdeksalta. Aamu alkaa tavallisesti talon muiden suunnittelijoiden tapaamisella ja päivän töiden läpikäynnillä.

– Enimmäkseen päiväni koostuu suunnittelutyöstä, mutta siihen mahtuu aina myös markkinointiin, suunnitteluun tai tapahtumien järjestämiseen liittyviä kokouksia.

Illalla Aarikka menee kuudeksi kotiin aterioimaan yhdessä perheensä kanssa, mutta jatkaa useimmiten vielä sen jälkeen työskentelyä.

– Pidän kiinni yhteisestä ilta-ateriasta, sillä muuten en näkisi poikiani viikolla ollenkaan. Iltamenot jatkuvat vielä sen jälkeen.

Viikonloppuisin Aariakka työskentelee tarvittaessa. Syyskausi on yleensä kiireisempää aikaa, jolloin töitä riittää joka viikonpäivälle.

– Työmäärä vaihtelee sesongin mukaan. Joulun jälkeen on yleensä vähän hiljaisempaa, jolloin ei tarvitse olla menossa joka päivä.

Tulevaisuus auki

Kiireestä huolimatta yrittäjyys kiehtoo Aarikkaa. Erityisen antoisana hän kokee suunnittelutyön ja siihen liittyvien ongelmien ratkomisen.

– Työni on niin monipuolista, etten varmaan koskaan kyllästy tähän. Arki-, juhla- ja hopeakorujen lisäksi suunnittelen käyttöesineitä ja joulutuotteita.

Pienessä talossa on myös viihtyisä ilmapiiri. Yrityksessä työskentelee 23 henkilöä ja kaikki tuntevat toisensa. Yhteinen kahvihetki kokoaa porukan yhteen iltapäivisin.

– Juomme iltapäiväkahvit talon nurkkahuoneessa, jota kutsutaan Nappilaksi. Siellä keskustelemme kaikesta mahdollisesta aina perheasioista tv-ohjelmiin.

Vapaa-ajallaan Aarikka hoitaa kuntoaan käymällä kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla aina kun vain ehtii. Henkisestä hyvinvoinnistaan hän pitää huolta käymällä taidenäyttelyissä ja teatterissa, ja sanoo olevansa kulttuurin suurkuluttaja.

– Taidenäyttelyissä mieli virkistyy. Taidetta katselemalla näen asiat eri tavalla ja saan myös ideoita.

Työntekoa Aarikka ei aio jättää, vaan jatkaa yrityksessään niin kauan kuin pysyy terveenä.

– Meillä on siskojeni kanssa yhteensä kahdeksan lasta. Toivomme, että joku lapsista kiinnostuu yrityksen jatkamisesta. Mahdollisuuksia on, sillä nuorin heistä on vasta 5-vuotias.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.