Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Äskettäin uutisoitiin näyttävästi saksalaisten ja sveitsiläisten tutkijoiden tuloksia, joiden mukaan pessimistit elävät optimisteja kauemmin. Mitä ihmettä, meillehän on viimeiset vuodet toitotettu positiivisen ajattelun ja asenteen merkitystä. Mistä tässä oikein on kysymys?

Monissa aiemmissa tutkimuksissa optimistisella ajattelulla on osoitettu olevan erilaisia hyödyllisiä seurauksia: optimistien on osoitettu olevan sinnikkäämpiä ongelmanratkaisijoita, syvällisempiä opiskelijoita ja taitavampia itsensä johtajia. Optimismi auttaa menestymään työssä ja urheilussa, masentumisriskikin on optimisteilla pienempi kuin pessimisteillä. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että kun ajattelee oman lasinsa olevan puoliksi täynnä, on helpompi olla tyytyväinen elämäänsä ja kestää siihen kuuluvaa ahdistusta.

Ja nyt tutkijat väittävät, että kannattaisikin olla pessimisti, ainakin jos haluaa elää pitkään. Voisikohan pessimismiä itsessään kehittää?

Optimistisen ajattelun ja asenteen kehittäminen ainakin on mahdollista. Optimismi ei ole ihmisen ominaisuus tai pysyvä luonteenpiirre, vaan tapa ajatella. Optimistisesti ajattelevat rakentavat mielessään positiivisia odotuksia tulevaisuudelle, tekevät suunnitelmia ja asettavat tavoitteita. Tällainen toiminta antaa potkua toimia suunnitelmien mukaan ja lisää onnistumisen todennäköisyyttä. Onnistuessaan optimisti tulkitsee tuloksen olevan seurausta hänen omista vahvuuksistaan. Tämä positiivinen tulkinta vahvistaa itseluottamusta ja itseään vahvistava kehä on valmis: itseensä luottava ihminen uskaltaa asettaa taas entistäkin korkeampia tavoitteita ja suunnata rohkeasti kohti uusia haasteita. Epäonnistuessaan optimisti voi turvautua ulkoiseen selitysmalliin: selittää tapahtumia vaikkapa huonolla tuurilla ja suojata näin itsetuntoaan kolauksilta.

Tällaista optimistista ajattelua on mahdollista kehittää. Yksi erittäin hyvä tapa on opetella nauttimaan omista aikaisemmista onnistumisista ja palata oikein säännöllisesti kelliskelemään hyvissä fiiliksissä, joita on kokenut kun hommat ovat menneet putkeen. Toinen hyvä käytäntö on suunnitelmallisuuden lisääminen. Sananlaskukin sanoo, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kolmanneksi keinoksi lisätä optimistista ajattelua sopii muiden ihmisten kehuminen. Kun keskittyy myönteiseen läheisten ihmisten kanssa, sekä kotona että töissä, luo positiivista ilmapiiriä ja puhetta sekä vähentää stressiä. Hyvän antaminen toisille palautuu myös itselle.

Ja mistä uutisoinnissa olikaan kysymys? Myyvästä otsikoinnista. Tutkijat osoittivat, että vanhoilla ihmisillä, jotka arvioivat tulevaisuutensa ylenpalttisen optimistisesti, oli suurempi riski kuolla ja saada terveysongelmia. Tutkimus osoitti, jälleen kerran, että liika on liikaa – jopa optimismissa.

Annamari Heikkilä on laillistettu psykologi ja filosofian tohtori. Löydät hänestä lisää tietoa sivulta http://psykologinenpaaoma.fi/