Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Maria Kuivinen on aikaansaava ja tehokas yrittäjä ja kiinteistönvälittäjä, joka toimii unelma-ammatissaan. Organisoinnin mestariksi kehittynyt Kuivinen pyörittää tottuneesti niin omaa yritystään kuin suurperheen arkea, jossa yksikään päivä ei ole samanlainen.

Maria Kuivisesta ei koskaan pitänyt tulla kiinteistönvälittäjää. Nuoruudessaan hänen suurin unelmansa ja tavoitteensa oli tulla oopperalaulajaksi.

– Olen soittanut viulua jo 5-vuotiaasta lähtien ja lukioikäisenä haaveilin oopperalaulajan urasta. Opiskelin ensin Tampereella konservatoriossa laulua ja jatkoin opiskelua Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen puolella laulu pääaineena. Tämän rinnalla opiskelin laulua myös Stadiassa, Maria Kuivinen kertoo.

Vuonna 2006 Kuivinen pääsi opiskelijavaihtoon Wieniin opiskelemaan laulua huippuprofessorin johdolla, mikä oli hänelle unelmien täyttymys. Kuivisen piti olla Wienissä vain syyslukukausi, mutta hän sai puhuttua itselleen jatkoajan kevätlukukaudeksi. Kaksi viikkoa ennen kuin Kuivisen piti palata Suomeen, hän joutui polkupyöräonnettomuuteen.

– Olimme pyöräilemässä kavereiden kanssa vuoristossa, jossa tiet ovat todella jyrkkiä. Alaspäin ajellessamme puhelimeni putosi ja jarrutin refleksinomaisesti. Pyörä pysähtyi kuin seinään ja minä lensin sarvien yli päälleni. Minulta tuli verta silmäkulmasta, mutta pystyin näkemään. Pystyin myös liikuttelemaan itseäni, enkä siis ollut halvaantunut. Mutta leukani ei ollut paikallaan, vaan se oli murtunut kahdesta kohtaa, Kuivinen muistelee.

Paikallisessa sairaalassa Kuiviselle tehtiin konservatiivinen hoitotoimenpide eli hänen suuhunsa laitettiin ruuvit ylös ja alas, purentakisko suun väliin ja suu käytännössä ruuvattiin kiinni.

– Se oli pysäyttävä hetki. Unelmani valuivat kuin hiekka sormien välistä, sillä tajusin, että laulamisesta ei ollut enää mitään takeita. Olin kuitenkin hengissä.

Raksalta kiinteistönvälittäjäksi

Viisi viikkoa Kuivinen joutui olemaan vesipaastolla ennen kuin ruuvit poistettiin. Paranemisprosessi vei aikaa ja Kuivinen alkoi miettiä, mitä hän nyt tekisi.

– Aiemmin lauluopintojeni ohessa olin toiminut viulunopettajana, mutta sitä en enää halunnut tehdä. Menin kesäksi entisen viuluoppilaani isän hommiin rakennustyömaalle panostajan apulaiseksi.

Sitten tuli syksy ja Kuivinen tapasin lounaalla vanhan lukiokaverinsa, joka ehdotti välittäjän työtä. Kuivinen kieltäytyi jyrkästi. Kaveri kuitenkin pyysi vielä harkitsemaan uudelleen ja ehdotti lounasta viikon päähän.

– Ajattelin, että mikäs siinä, ilmainen lounas työttömälle. Yritin sen viikon aikana tosissani löytää lähes mitä tahansa uutta työtä, mutta en onnistunut. Sitten rupesin miettimään, että välittäjän työ olisi kuitenkin siistiä sisätyötä panostajan apulaisen hommiin verrattuna.

Vuonna 2007 Kuivinen aloitti Remaxilla välittäjänä. Hän oli kolmekymppinen, eikä tiennyt alasta mitään. Hyvin pian hän kuitenkin huomasi olevansa unelma-ammatissaan.

– Jokainen päivä oli erilainen ja sain itse vaikuttaa asioihin ja tehdä päätökset. Kysyin pomoltani, että kauanko kestää tietää, onko minusta ihan oikeasti välittäjäksi. Hän vastasi, että kaksi vuotta. Päätin katsoa kaksi seuraavaa vuotta, miten asiat etenisivät ja miettiä sitten tilannetta uudelleen, Kuivinen kertoo.

Vuonna 2008 finanssikriisi kuitenkin yllätti, eikä Kuivinen tehnyt yhtään kauppaa koko syksyn aikana. Hänellä oli viisi asuntoa myynnissä, eikä kukaan käynyt näytöissä.

– Aloin miettiä, että jos minulla olisi viiden asunnon sijasta myynnissä vaikkapa kolmekymmentäviisi asuntoa, niin olisi suurempi todennäkösyys, että joku niistä menisi kaupaksi. Rupesin soittamaan läpi oman asuntonsa myyjiä eli tein kylmäsoittoja. Se oli kova koulu ja opin paljon kantapään kautta.

Lopulta Kuivisella oli myynnissä lähes kolmekymmentä asuntoa ja vuonna 2009 kauppa lähti käymään. Kuivinen sai myytyä kaikki asunnot. Samana vuonna hänet palkittiin Remaxin Suomen ykkösmyyjänä.

– Minut palkittiin myös seuraavana vuonna. Remaxin johto kertoi, että olin ensimmäinen alan ulkopuolelta tullut, joka teki näin huikeat tulokset.

Kohti omaa unelmatoimistoa

Jo alusta alkaen Remaxilla työskennellessän Kuivinen oli toiminut itsenäisenä yrittäjänä. Myöhemmin vuonna 2011 silloinen Remaxin vetäjä perusti uudelleen Huom!:in, jonka alaisuudessa Asuntopalvelut Kuivinen Oy LKV jatkoi itsenäisenä yrityksenä.

– Elokuussa 2014 perustimme kuuden kollegan kanssa Oho Kiinteistövälityksen, jossa työskentelimme kaksi ja puoli vuotta, kunnes vuonna 2017 siirryimme aviomieheni kanssa toimimaan oman Kuivinen LKV Oy:n alla ja tekemään omannäköistä välitystoimintaa.

Siihen aikaan Kuivisilla oli liiketila Espalla, mutta Töölö viehätti molempia ja he olivat unelmoineet  toimistosta Museokadun kulmassa. Koska tila ei ollut vapaa Kuivinen havitteli Töölönkadulla sijaitsevaa toimistoa, jonka piti juuri vapautua.

– Se tilaisuus meni kuitenkin ohi ja pyysin assistenttiamme ottamaan selvää Museokadun toimiston tilanteesta. Kävi ilmi, että toimisto oli taloyhtiön liiketila, joka oli äskettäin irtisanottu.

Kuivinen soitti isännöitsijälle ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle ja sai kuulla, että tila oli ollut vuokralla isolla kiinteistönvälitystoimistolla, jonka johto ei halunnut antaa tilaa pois.

– Taloyhtiön edustaja kuitenkin kertoi, että kahdella aikaisemmalla välittäjällä oli ollut hankaluuksia vuokranmaksussa, eikä taloyhtiö halunnut enää uusia vuokrasopimusta. Sen sijaan he halusivat vuokrata sen meille. Näin saimme haaveilemamme unelmatilan itsellemme.

Uupumus opettaa

Kuivisen toimistolla työskentelee Marian lisäksi hänen miehensä Sami Kuivinen sekä assistentti. Asiakastapaamisia ja näyttöjä on pitkin viikkoa ja ainoa säännöllinen vapaapäivä on lauantaisin. Toinen vapaapäivä sijoittuu yleensä johonkin arkipäivistä.

– Moni ajattelee, että välittäjän työ on helppoa, mutta kyllä tälle työlle voi uhrata kaiken aikansa 24/7. Aiemmin tein töitä kuusi päivää viikossa, mutta kun perhe alkoi kasvaa, niin oli pakko laittaa rajat, ettei vedä itseään loppuun.

Oman hyvinvoinnin tärkeyttä on opettanut myös uupuminen, jonka Kuivinen koki runsas kuusi vuotta sitten. Kuivinen oli koko ikänsä ajatellut, että asenne ratkaisee aina. Uupuessaan hän huomasi, että hyvä asenne vaatii myös voimavaroja.

– Minulla oli siinä vaiheessa vasta kolme lasta. Vein lapsia hoitoon, tulin kotiin ja olin niin väsynyt, että makasin vain sohvalla itkemässä. Sitten pesin naamani, meikkasin ja lähdin asuntoesittelyyn tai arviokäynnille.

Kuivinen kuitenkin alkoi tietoisesti etsiä pieniä ilon pisaroita ja pakotti itsensä keksimään kolme positiivista asiaa joka päivästä. Se pakotti hänet elämään läsnäolevassa hetkessä. Kuivinen päätti antaa itselleen aikaa puoli vuotta aina vuodenvaihteeseen asti, jonka jälkeen kaikki muuttuisi.

– Tuli tammikuun ensimmäinen ja toinenkin päivä, eikä mikään muuttunut. Mutta jossain seitsemännen tai kahdeksannen päivän paikkeilla töihin ajellessani huomasin, että olen taas oma itseni. Isoin oppi uupumisesta oli se, että jos ei pidä itsestään huolta, niin lopulta ei ole mitään annettavaa kenellekään eikä mihinkään.

Kiehtova työ

Kiinteistönvälittäjän työ on Kuivisen mielestä kiehtovaa, koska se on ihmisläheistä. Välittäjän roolissa saa kulkea pienen matkan toisten ihmisten rinnalla heidän suuressa elämänmuutoksessaan.

– Kyse voi olla pariskunnasta, joka on juuri löytänyt toisensa ja muuttaa yhteen, tai perheelle tulee lisää lapsia ja halutaan isompaan asuntoon tai tulee ero tai kuolema. Nautin siitä, että saan olla näissä murroskohdissa hetken ajan ihmisten arjessa ja tukemassa tai auttamassa asioissa eteenpäin.

Kuivinen kertoo olevansa pesunkestävä keittiöpsykologi, joka on monissa vesissä keitetty. Kiinteistönvälittäjänä hän joutuu välillä myös rauhanneuvottelijaksi, sillä asiakkaina on paljon eropareja.

– Riitaisakin pari rauhoittuu, kun kerron, että on kaikkien yhteinen etu saada asunto myytyä, jotta kukin pääsee tahoillaan jatkamaan omaa elämäänsä. Siinäkin tilanteessa voin olla rohkaisemassa ja tukemassa.

Kiinteistönvälittäjän työn lisäksi Kuivinen tykkää tehdä videoita ja puhujankeikkoja. Kolme vuotta sitten Kuivinen aloitti Arjen sankaritar -videoiden teon.

– Aluksi videot olivat kiinteistönvälittäjän ja suurperheen arkeen liittyviä vlogeja. Sitten aihepiiri alkoi laajeta ja puhuin muun muassa koulukiusaamisesta ja somesta. Videoita on tehty jo yli 50 kappaletta. Ne ovat olleet itselleni tärkeitä filmejä.

Arjen sankaritar on ollut viime vuoden tuumaustauolla, mutta tänä vuonna Kuivisella on jälleen tarkoitus jatkaa videoiden tekoa. Lisäksi Kuivinen aikoo tehdä myös puhujakeikkoja, kunhan koronarajoituksista päästään eroon.

– Haluan tuoda iloa, toivoa ja rohkaisua ihmisten arkeen. Niitä haluan jakaa niin Arjen Sankarittarena kuin puhujana.

Aamuhetki kullan kallis

Aikainen aamu on Kuivisen omaa aikaa ja päivän ainoa hiljainen hetki. Kuivinen herää yleensä viiden kuuden aikaan ja nauttii rauhassa yksinolosta.

– Perheeseemme kuuluu viisi poikaa, 9-vuotias, kaksi 8-vuotiasta, yksi 5-vuotias ja nuorin 3-vuotias. Meillä riittää vilinää ja vilskettä ympäri vuorokauden, minkä vuoksi ne aamun hetket ovat hyvinvoinnilleni tärkeitä.

Kuivisen harrastuksista leipominen on ykkössijalla. Monta vuotta sitten olleessaan äitiyslomalla Kuivinen perusti Marian herkkupuodin ja teki tilauksesta fantasiakakkuja.

–  Leipominen on voimauttavaa. Enää leivon vain omaksi ja perheeni iloksi, mutta olen yhä varsinainen herkkusuu ja tykkään edelleen kehitellä uusia reseptejä.

Toinen Kuivisen rakas harrastus on musiikki. Vaikka laulamisesta ei tullut uraa, Kuivinen tykkää välillä treenata laulamista.

– Olen treenannut yhdessä ystäväni kanssa, joka elää ruuhkavuosia kuten minäkin. Hän on entinen pianisti. Haluaisimme tehdä jossain välissä keikkaa, kun vain ehtisimme.

Tulevaisuudessa Kuivinen haluaisi tehdä enemmän puhujakeikkoja. Hän näkee, että motivaatiota ja positiivista ajattelua tarvitaan nyt entistä enemmän.

– Positiivisuus ei ole mitään päälleliimattua, vaan sitä, että hyväksyy olemassa olevan tilanteen ja lähtee katsomaan asioita siitä näkökulmasta. Oma mottoni on, että vaikka elämässä ei joka päivä tapahdu jotain suurta, niin joka päivä tapahtuu kuitenkin jotain ihanaa.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.