Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kesälomalla on ollut aikaa ajatella. Kun työstä on päässyt kunnolla irtautumaan, on omia tehtäviäänkin voinut tarkastella etäisyyden päästä. Loman jälkeen mieleen onkin saattanut hiipiä kaipuu johonkin uuteen.

Uramuutoksen tarve voi nousta pienestäkin tyytymättömyyden tunteesta, vaikka kaikki on periaatteessa hyvin. Tyypillisemmin urakriisin aiheuttavat tietynlaiset taitekohdat, kuten irtisanominen, opinnoista valmistuminen, alanvaihto, uupumus, tauon jälkeinen paluu työelämään tai äkillinen elämäntilanteen muutos.

– Urakriisi ilmenee yleensä kolmella tavalla. Ensinnäkin pohdit päivittäin, pitäisikö lähteä uusille urille vai jäädä nykytyöhön. Toisekseen kehosi tai mielesi oireilee esimerkiksi niska- ja selkäkipuina tai ärtymyksenä. Kolmanneksi koet oman vaikutusvaltasi oman työsi suhteen pieneksi, Riikka Pajunen sanoo.

Pajunen on toiminut yli viisitoista vuotta uravalmentajana ja onnellisen työelämän rakentajana. Hän on kirjoittanut uramuutoksen tekemisestä Omaa tehtävää etsimässä -kirjan, joka julkaistiin keväällä.

– Uudistuminen lähtee nykytilanteen kohtaamisesta. Ensimmäiseksi kannattaa miettiä, miksi työssä tökkii. Joskus elämässä voi olla ongelmia, jotka heijastuvat työhön ja silloin olo ei välttämättä parane työtä vaihtamalla, Pajunen toteaa.

Kartoita lähtötilanne

Jos muutos kuitenkin tuntuu houkuttavalta, on Pajusen mukaan hyvä tarkastella nykyistä työtään eri näkökulmista ennen päätöksentekoa, koska silloin välttää paniikkiratkaisut ja pystyy levollisin mielin tekemään oikean ratkaisun.

– Ensimmäiseksi kannattaa tarkastella omia motivaatiotekijöitä. Mikä innostaa ja inspiroi työssä? Mikä on omassa työssä parasta kaikesta huolimatta?

Toisekseen on hyvä miettiä, millainen kommunikointiyhteys on esimieheen, saako äänensä kuuluville, pysyykö puhumaan omasta tilanteestaan avoimesti ja rehellisesti.

Kolmanneksi on tärkeä pohtia, millaiset vaikutusmahdollisuudet on omaan työhön. Mihin voi vaikuttaa ja mihin ei. Ja voiko tärkeisiin asioihin vaikuttaa toimimalla itse toisin.

– Neljänneksi kannattaa miettiä onko työpaikassa mahdollisuutta työnkiertoon. Jos saisi valita jonkun muun tehtävän organisaation sisällä, mikä se olisi?

Viidenneksi on syytä analysoida omia stressitekijöitään. Omat huolenaiheet ja stressinaiheuttajat voi listata ja pohtia, voiko niihin itse vaikuttaa.

– Kuudenneksi kannattaa analysoida omat kiinnostuksen kohteensa, vahvuutensa ja arvonsa. Mitkä arvot ja asiat ovat tärkeimpiä elämässä ja työssä. Voisiko omaa osaamistaan saada hyödynnettyä enemmän?

Viimeisimpänä ja tärkeimpänä Pajunen listaa hyvinvoinnin ja jaksamisen. Huipputyössäkin voi palaa loppuun, jos ei pidä huolta jaksamisestaan. Kannattaa pohtia, antaako työ energiaa vai viekö se sitä.

– Omaa hyvinvointiaan voi arvioida asteikolla yhdestä kymmeneen. Sen jälkeen kannattaa miettiä, mitä käytännön toimia voisi tehdä, jotta hyvinvointi nousisi vaikka vain yhdellä pykälällä ylöspäin. Omaa kehoaan on myös hyvä kuunnella, sillä se kertoo yllättävän selkeästi, onko paikka itselle oikea.

Kiinnostuksen kohteet ratkaisevat toimialan

Siinä vaiheessa, kun lähtöpäätös on tehty, voi tulla tenkkapoo, mihin seuraavaksi ryhtyisi, etenkin jos haluaa vaihtaa alaa. Pajunen kehottaa pohtimaan uutta työtä sen perusteella, että sen tekeminen on kivaa vain sen itsensä vuoksi, tavoitteen kautta tai ongelman ratkaisun näkökulmasta.

– Esimerkiksi, mitä ongelmia näet ja haluaisit ratkaista sillä kokemuksella ja osaamisella, mitä sinulla on. Omien intohimojensa määrittelyyn voi käyttää apuna kiinnostuskarttaa.

Ideana on unohtaa vanha ura, CV ja osaaminen ja lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä. Intohimo ei ole suunnitelma, vaan tunne. Pajunen puhuu kolmen i:n periaatteesta: työn tulee olla innostavaa, inspiroivaa ja tuottaa iloa.

– Monia ihmisiä ahdistaa puhe intohimosta, koska intohimon löytäminen ei välttämättä ole helppoa. Sen sijaan, kun kerää yhteen kaikki ne asiat, jotka itseä kiinnostavat ja vetävät puoleensa, alkavat omat intohimotkin löytyä.

Kiinnostuskartan voi tehdä paperille tai tietokoneelle, esimerkiksi mindmap-ohjelmaa käyttämällä tai PowerPoint-tiedostona, johon tulostaa yhden asiakokonaisuuden per dia ja josta muodostuu kokonaisuus, kun tulostaa 16 diaa sivulle.

– Kirjoita ylös kaikki sinua kiinnostavat, ilahduttavat, motivoivat ja inspiroivat asiat. Ne voivat liittyä esimerkiksi nykyiseen työhön, aiempiin työrooleihin, ihmissuhteisiin, omaan kehittymiseen, harrastuksiin, tekniikkaan ja laitteisiin, vuorovaikutukseen, sosiaalisiin taitoihin, opintoihin, viihteeseen, kulttuuriin, politiikkaan tai henkisyyteen, Pajunen ehdottaa.

Kun listaus on tarpeeksi kattava, kannattaa karttaa katsoa ulkopuolisin silmin vaikkapa perheenjäsenen, ystävän tai uracoachin kanssa.

– Kiinnostuskartan pohjalta ideoidaan sopivimmat toimialat. Jos kartassasi on esimerkiksi paljon liikuntaa ja ravitsemista, voisit viihtyä terveys- ja hyvinvointialalla.

Vahvuudet kertovat tehtäväsi

Kun sopiva ala on löytynyt, kannattaa seuraavaksi miettiä, mitä itseä kiinnostavia tehtäviä alalta löytyy. Tämä selviää parhaiten käymällä ensin läpi omat vahvuutensa ja osaamisensa.

– Vahvuus on taito, johon liittyy intohimo. Ihminen toimii vahvuusalueellaan, kun hän tekee jotain, mistä innostuu. Meillä jokaisella on erilaisia yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka ovat tilanteesta riippuen vahvuuksia tai heikkouksia. Ideana onkin hakeutua tehtäviin, joissa omat ominaisuudet ovat vahvuuksia, Pajunen painottaa.

Vahvuuksien tunnistamisesta on lukuisia hyötyjä. Sen avulla saa muun muassa oman potentiaalinsa käyttöön, saavuttaa helpommin tavoitteensa, onnistuu useammin ja on onnellisempi ja tyytyväisempi elämäänsä.

– Kannattaa tehdä itselleen vahvuus- ja osaamiskartta, jossa käydään läpi muun muassa omat ominaisuudet, fyysiset vahvuudet, ammatillinen ydinosaaminen, luonteenvahvuudet, omat lahjakkuudet, osaamiset ja taidot sekä onnistumiset ja kohokohdat.

Ominaisuuksia ovat esimerkiksi aktiivisuus, empatia, esiintymiskyky, huolellisuus, huumorintaju, johtamistaito, järjestelmällisyys, joustavuus, kärsivällisyys, luotettavuus, paineensietokyky, myyntihenkisyys tai sopeutumiskyky.

– Osaaminen puolestaan on uniikkia pääomaa. Kenelläkään ei ole juuri samanlaisia taitoja, kuin sinulla. Aiemmat tehtävät, projektit, harrastukset ja ihmissuhteet tuovat meille itse kullekin paljon erilaista osaamista. On hyvä miettiä tarkkaan kaikki osaamisensa harrastuksia myöten.

Pajusen mukaan yksi tärkeimmistä tavoista erottautua työnhaussa on kertoa omista onnistumisistaan ja aikaansaannoksistaan käytännön esimerkein.

– Esimerkit kertovat, mitä vahvuuksia olet käyttänyt onnistuaksesi tehtävässäsi ja persoonasi jää haastattelijan mieleen. Kannattaakin ottaa tavaksi kirjata arjessa muistiin onnistumisiaan ja aikaansaannoksiaan, jolloin ne löytyvät helposti tarvittaessa.

Listaa unelmayrityksesi

Kun vahvuus- ja osaamiskartta on valmis, on aika ideoida, mihin tehtäviin omilla vahvuuksillaan sopisi ja tehdä niistä lista.

– Kun on selvittänyt kiinnostuskarttaan pohjautuvat toimialat ja vahvuus- ja osaamiskarttaan perustuvat tehtävät, voi alkaa systemaattisesti matchata tehtäviä halutulta toimialalta ja etsiä mahdollisia työpaikkoja.

Useissa yrityksissä on piilotyöpaikkoja. Kannattaakin rohkeasti tehdä oma Top 10 -lista yrityksistä ja organisaatioista, joihin haluaisi töihin, vaikka niissä ei olisi juuri sillä hetkellä avoimia paikkoja.

– Pointti on lähteä katsomaan, mikä firma tarvitsisi vahvuuksiasi ja hyötyisi osaamisestasi. Etsi hakukoneella netistä, tutki alan LinkedIn-ryhmät, työnantajien some-kanavat ja kysele alan ihmisiltä.

Etenkin alanvaihtajalle tiedonkeruuhaastattelu on hyvä keino saada lisää tietoa uudesta alasta. Haastatteluita kannattaa tehdä monta, jotta saa alasta mahdollisimman kattavan kuvan ja selville myös sen, mitä uutta osaamista se edellyttää. Haastattelu voi myös paljastaa alan arjesta asioita, jotka eivät loppujen lopuksi kiinnostakaan ja estää harhautumasta vääriin tehtäviin.

– Yksi tärkeimpiä asioita unelmatyössä on se, että saa käyttää vahvuuksiaan ja työ innostaa. Se estää myös uupumasta, sillä väsyminen johtuu usein juuri siitä, ettei saa käyttää vahvuuksiaan, Pajunen toteaa.

Kun tiedät omat vahvuutesi ja sen, mikä sinua kiinnostaa, pohdi, millainen olisi unelmatyösi. Kuvittele, että kaikki olisi mahdollista ja saisit itse päättää seuraavista osa-alueista vapaasti.

• Mitä töitä haluaisit tehdä? Millaiset työtehtävät kiehtovat sinua?
• Missä haluaisit työskennellä? Lähellä, kaukana, ulkomailla?
• Millaiset työajat sopivat sinulle? Haluatko säännöllisen työajan vai vapaat työajat?
• Millainen työympäristö sopii sinulle? Haluaisitko työskennellä kotona, toimistossa, sisällä vai ulkona?
• Millainen arvomaailma sinulle sopii? Mikä on sinulle tärkeää?
• Millaisesta työsuhteesta pidät? Halutko säännöllisen. kokopäiväisen työn, osa-aikaista työtä vai keikkatyötä?
• Millainen esimies olisi sinusta ideaali?
• Millaisesta työpukeutumisesta pidät? Haluatko työskennellä puvussa vai legginseissä ja villasukissa?
• Millaisessa organisaatiossa viihdyt? Parin hengen firmassa vai kansainvälisessä, isossa yrityksessä?
• Työn ja muun elämän tasapaino. Paljonko haluat tehdä töitä ja paljonko olla kotona perheen parissa?
• Millaisessa asemassa halut työskennellä? Esimiehenä vai asiantuntijana?

Unohda realiteetit ja mieti oma visioisi, ideaali tilanne, joka olisi sinulle paras mahdollinen. Kun olet tehnyt sen, ala hakea niitä työnantajia, jotka täyttävät mahdollisimman monet asiat listallasi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.