Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Jaana Koskinen on työstään innostunut yrittäjä, joka pyörittää koulutusfirmaa yhdessä miehensä kanssa. Taloushallinnon alalla pitkään työskennellyt Koskinen nauttii saadessaan kehittää yrityksensä toimintaa, luoda vaikuttavia kursseja sekä innostaa ihmisiä oppimaan uutta.

Jaana Koskinen on toiminut Ajantieto Oy:n toimitusjohtajana viisitoista vuotta. Toimeliaana ihmisenä Koskinen aloitti kesätyöt 13-vuotiaana ja lukiossa ollessaan hän työskenteli iltaisin raudoitusalan liikkeen reskontranhoitajana.

– Olen aina ollut kova tekemään asioita itse. Jo pikkutyttönä työskentelin kassalla, vaikka en edes ylettänyt rahastamaan. Äitini onkin sanonut, että useimmin käyttämäni perussana oli ”itte”, Jaana Koskinen kertoo.

Lukion jälkeen Koskinen lähti au pairiksi Itävaltaan. Sieltä käsin hän lähetti kaverinsa kanssa hakemuksen kauppaoppilaitokseen, jossa oli eniten tietokoneita.

– Se oli meidän kriteerimme. Raumalta löytyikin ihan uusi oppilaitos. Kun palasin Suomeen vuonna 1989, lähdin sinne opiskelemaan laskentatoimea.

Vaikka oppilaitoksessa oli tietokoneita, niitä ei osattu käyttää. Tästä Koskinen läksytti omaa laskentatoimenopettajaansa. Hän halusi saada koulun käyttöön ohjelmia, joita voisi opiskella.

– Tein lopputyöni atk-laitteiston käyttöönotosta ja sen hyödyntämisestä. Samainen opettaja teki minusta myös kiltakunnan kirjanpitäjän ja sen tekemiseen käytin tietysti tietokoneohjelmaa. Työn tehostaminen ja tuottavat työtavat ovat aina olleet minulle tärkeitä.

Toimistopäälliköstä yrittäjäksi

Valmistuttuaan Rauman kauppaoppilaitoksesta vuonna 1991 Koskinen pääsi heti töihin tilitoimistoon Poriin. Hänestä tuli silloisen Tilipalvelu 2000 Oy:n (nykyinen Accountor) toinen työntekijä ja kirjanpitäjä. Koskinen eteni nopeasti toimistopäälliköksi yrityksen kasvaessa voimakkaasti.

– Kiersin ympäri Suomea perustamassa yritykselle toimipisteitä. Toimin myös taloushallinnon kouluttajana, suunnittelin koulutustoimintaa ja olin mukana laatujärjestelmän rakentamisessa.

Työn ohessa Koskinen suoritti laskentatoimen sekä rahoituksen tutkinnot ja KLT-tutkinnon.

Kahdeksan vuotta Accountorilla työskenneltyään Koskinen halusi kokeilla siipiään toisella alalla. Hän haki Satakunnan Ammattikorkeakoulun ja Satakunnan TE-keskuksen hallinnoiman ESR-projektin koordinaattoriksi.

– Se oli koulutus- ja kehittämisprojekti, jossa oli mukana noin 4000 yritystä. Tehtävässä sain kokemusta valtion ja kunnan yhteistyöstä. Järjestin kursseja ja projekteja ja toimin muun muassa maakunnan pk-yritysten ja yrittäjäyhdistysten yhteyshenkilönä.

Koskinen ehti nähdä ensimmäisen ESR-projektin kauden, mutta ei enää halunnut jäädä toiselle kaudelle ja lähti yrittäjäksi vuonna 2000.

– Ryhdyin talousalan konsultiksi. Minulla oli jo pitkä kokemus taloushallinnon, palkkahallinnon ja kannattavuuden kouluttamisesta. Tein asiakkaille erilaisia projekteja.

Yksi merkittävimmistä projekteista oli Procountor-ohjelmiston lanseeraus, johon Proha-konserni tilasi hänet konsultikseen.

– Minut ostettiin mukaan lanseeraamaan Suomen ensimmäistä selainpohjaista talousohjelmistoa. Sain työskennellä KHT Pauli Vahteran ja koodareitten kanssa. Se oli mielenkiintoinen projektikeikka.

Toimitusjohtajaksi ja omistajaksi

Itsenäisestä konsultista Koskinen siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 2002, kun hänelle tarjottiin osakkuutta koulutusyritys Ajantieto Osakeyhtiöstä. Firma oli hiljaisesti myynnissä, koska yrityksellä ei ollut jatkajaa.

– Tuleva yhtiökumppanini sijoitti yritykseen ja etsi siihen sopivaa avainhenkilöä. Minut valittiin toimitusjohtajaksi ja tulin osakkaaksi 20 prosentin osuudella.

Koskinen veti kahdeksan hengen yritystä yhdeksän vuotta, kunnes vuonna 2011 hänen miehensä Juha Koskinen kiinnostui yrityksestä ja tuli siihen mukaan.

– Ostimme koko firman ja tästä tuli perheyritys. Mieheni vetää liiketoimintayksikköä ja kouluttaa, minä puolestani toimin toimitusjohtajana.

Koskinen kertoo, että työn luonne ja ilmapiiri muuttuivat täysin, kun yrityksestä tuli perheyhtiö. Aiemmin kurssit oli pidetty keskustan hotelleissa, mutta pariskunta hankki yritykselle uudet tilat, joissa riitti tilaa myös koulutusten järjestämiseen.

– Koulutustarjontaamme kuuluu taloushallintoa, liiketoimintaa ja työelämätaitoja. Kursseja kertyy noin 150 vuodessa. Valtaosa niistä pidetään täällä, mutta käymme myös firmoissa kouluttamassa. Käytämme paljon ulkopuolisia asiantuntijoita ja yksi tehtäväni onkin headhantata huippuosaajia kurssien vetäjiksi.

Luovaa työtä ja juhlapöhinää

Koskisen normaali työpäivä alkaa aamulla kahdeksalta, mutta kurssipäivinä hän tulee töihin jo puoli seitsemältä. Päivät voivat venyä pitkiksi, usein kello kahdeksaan saakka illalla.

– Vastapainona pidämme viikonloput totaalisesti vapaana. Tykkään työskennellä projektimaisesti, joko ihan täysillä tai sitten nollatoleranssilla, jolloin alitajunnalla on aikaa työskennellä.

Suurin osa Koskisen työajasta menee toiminnan kehittämiseen ja markkinoinnin suunnittelemiseen. Hän huolehtii myös digitaalisten kanavien ajan tasalla pitämisestä ja firman näkyvyydestä niissä, mikä vie runsaasti aikaa.

– Koen olevani sisällön tuottaja ja luovan alan yrittäjä. Koulutustarjonnan pitää olla jatkuvasti relevanttia ja haluttua. Mikään ei tule valmiina, vaan kaikki pitää tehdä itse.

Luovuus onkin asia, josta Koskinen nauttii työssään. Tähtihetkiä Koskinen sanoo kokevansa silloin, kun onnistuu rakentamaan ihmisiä innostavan ja kaupallisesti menestyvän kurssin, jota ei ole muilla.

– Haastavinta työssäni onkin havaita hiljaiset muutokset ja olla aidosti kartalla ja ajan tasalla kaiken aikaa. Haluamme luoda koulutuksia, joilla on merkitystä ja vaikuttavuutta.

Kiireisen työnsä lisäksi Koskinen toimii myös Helsingin yrittäjänaisissa. Järjestötyöhön Koskinen lähti vuonna 2014 ja toimi aluksi hallituksen sihteerinä. Tämän vuoden alussa hän aloitti yhdistyksen puheenjohtajana ja tehtävän opettelu sekä alkuvuoden kiireet tilinpäätöksineen ovat vieneet paljon aikaa.

– Pidän monialaisessa ryhmässä toimimisesta ja kokemusten jakamisesta. Myös yhdistyksessä olen päässyt kehittämään asioita. Tänä vuonna hienointa on kuitenkin se, että yhdistys täyttää 70 vuotta. Se aiheuttaa mukavaa juhlapöhinää.

Erämaan taikaa

Vapaa-aikanaan Koskinen harrastaa miehensä kanssa luonnossa liikkumista omaan tahtiin ja silloin kun huvittaa. Määrättyyn kellonaikaan sidottuja harrastuksia Koskisella ei ole, sillä hän haluaa tehdä asioita vapaasti ilman paineita.

– Loma-aikaan menemme aina Pohjoiseen. Tykkäämme kulkea omia polkujamme. Nyt olemme lähdössä Jäämerelle vaeltamaan, sillä harrastamme talvitelttailua.

Koskinen kertoo pariskunnan vaellusretkistä Lapin erämaihin, jossa eivät kännykät kuulu ja ainoita sallittuja kulkuvälineitä ovat metsäsukset ja perässä vedettävä ahkio.

– Eräänä talvena, kun heräsimme aamulla teltassa, lämpötila oli -35 astetta. Se oli jo vähän liikaa meillekin.

Talviviikonloppuisin Koskiset käyvät luisteluhiihtämässä. Sen lisäksi Jaana käy kuntosalilla, pitääkseen kuntoa yllä vaellusta varten.

Itsensä kehittämistä Koskinen harrastaa jatkuvasti ja sanoo haluavansa oppia lisää omista kyvyistään ja rajoistaan sekä kanssaihmisistään.

– Hankimme vastikään itsellemme museokortit, jotta kävisimme näyttelyissä useammin. Mielen virikkeiden hakeminen on tärkeää, ettei kangistuisi kaavoihinsa.

Mieheltään Koskinen kertoo saaneensa hyvän neuvon, huolten ulkoistamisen, jota hän yrittää mahdollisuuksien mukaan noudattaa.

– Huolia on aina ja ne ovat eri kokoisia ja näköisiä. Huolet voi kuitenkin välillä laittaa hattuhyllylle, jossa ne pysyvät nätisti odottamassa, eikä niitä tarvitse juuri sillä hetkellä murehtia. Sen sijaan voi elää hetkessä.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.