Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Huolten kantaminen kuuluu elämään ja on useimmiten hyödyllistä, sillä monet arjen asiat vaativat huolehtimista. Haitalliseksi huolehtiminen käy siinä vaiheessa, kun huolta alkaa kantaa joka asiasta ja jää murheisiinsa vellomaan.

Niin työ- kuin yksityiselämään kuuluu paljon huolia. On kiirettä, vaikeita tilanteita, rahavaikeuksia ja vaativia päätöksiä, joita pitää tehdä. Hyvään elämään liittyy paljon tervettä ja tarpeellista huolehtimista, jota ei voi koskaan kokonaan välttää. Turha huolehtiminen on kuitenkin asia, joka syö energiaa, ja ylihuolehtivainen löytää huolia ja murheita kaikesta.

Mieli kiinnittää huomiota vähäiseenkin ongelmaan, vaikka henkilö ei edes olisi huolehtijatyyppi. Esimerkiksi jos isoon pöytäliinaan tulee pieni tahra, koko muu osa, joka on kaunis ja puhdas, menettää merkityksensä. Usein onkin kyse valinnasta, mihin suuntaamme huomiomme ja haluamme ajatustemme keskittyvän.

Huolenaiheita on monenlaista ja ne riippuvat lähinnä siitä, mitkä asiat ovat kullekin tärkeitä. Yksi tapa erotella huolia on katsoa, suuntautuvatko ne menneeseen vai tulevaan.

– Jotkut ovat jämähtäneet menneisyyteen ja miettivät jatkuvasti, miksi tein niin tai miksi tein sellaisen päätöksen ja vatvovat mennyttä. Toiset taas pelkäävät tulevaisuutta ja miettivät mitä kamalaa se tuo tullessaan, työterveyspsykologi Sanna Aulankoski sanoo.

Yksi pikakeino pysäyttää huolestuneisuutensa onkin havahtua läsnäolevaan hetkeen, sillä tässä hetkessä olemme yleensä täysin turvassa, vaikka kuvittelisimme kaikenlaista.

Huolia riittää

Ensisijaisesti huolehdimme oman elämämme asioista. Anna-Liisa Valtavaara sanoo Huolena huolehtiminen -kirjassaan, että yhteen huolehtijan päivään saattaa mahtua jopa satoja huolia. Osa turhista huolista liittyy konkreettisiin asioihin, osa itsetuntokysymyksiin, kuten siihen, mitä toiset ajattelevat meistä.

Valtavaaran mukaan jaksamiseen ja ehtimiseen liittyy paljon huolta. Tämä johtuu usein siitä, että huolehtija haalii itselleen liikaa tehtäviä ja pelkää, ettei ehdi saada ajoissa kaikkea valmiiksi.

Monelle on varmasti tuttua myös etukäteen huolehtiminen tilanteessa, jossa on menossa johonkin paikkaan. Silloin nousevat huolet esimerkiksi siitä löytääkö perille, ehtiikö paikalle ajoissa, tunteeko ketään paikalla olijaa tai onko päällä oikeanlaiset vaatteet.

Paljon huolta tuottavat etenkin perheasiat. Niin lapset, lasten perheet, puoliso sekä omat vanhemmat ovat Valtavaaran mukaan suuria huolenaiheita, joista riittää paljon murehdittavaa. Sukulais- ja perhesuhteiden lisäksi myös muutkin ihmissuhteet huolettavat. Niihin liittyy monenlaisia jännitteitä ja varautuneisuutta sekä loukkaantumisia ja pettymyksiä.

Yksi huolenaihe on kuitenkin ylitse muiden ja se on Valtavaaran mukaan terveyden menettäminen. Vielä sitäkin suurempi huoli on läheisen sairastuminen, etenkin jos kyseessä on lapsi. Myös tulevia vanhuuden vaivoja murehditaan joskus jopa vuosikymmeniä etukäteen.

Kaiken lisäksi yhä useampi on huolissaan globaaleista asioista, jotka tulevat tietoomme lähes reaaliajassa. Maailmassa riittää katastrofeja, joten murheenaiheet eivät huolestuneelta lopu.

Taakka pienemmäksi

Nykypäivänä myös työhön liittyy paljon huolta. Pelätään oman työn menettämistä, työssä mokaamista tai sitä, ettei kyetä täyttämään muiden vaatimuksia tai itselle asetettua minäihannetta.

– Sopiva määrä huolehtimista on paikallaan esimerkiksi silloin kun on uudessa tehtävässä ja opettelee asioita. Huolehtiminen laittaa ihmisen toimimaan ja ottamaan asioista selvää, Sanna Aulankoski sanoo.

Tilanne muuttuu, kun huolehtimisesta tulee jatkuvaa eikä siitä pääse eroon. Huolitaakkaansa pystyy kuitenkin keventämään.

– Ensimmäinen asia on oppia erottamaan, mihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei voi. Sen jälkeen opettelee irrottautumaan niistä asioista, joihin ei voi vaikuttaa ja laittaa energiansa niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa, Aulankoski kehottaa.

Työssä tämä voi tarkoittaa työolosuhteisiin vaikuttamista, joista Aulankosken mukaan kannattaa jutella esimiehen kanssa eli lähteä toimimaan ja tekemään asioita. Joskus tämä ei kuitenkaan onnistu ja vatvominen vain jatkuu.

– Vatvominen voi liittyä myös ihmissuhteisiin, jotka ovat tärkeä osa elämää. Kun meille tulee vähänkin luppoaikaa, täytämme sen hyvin äkkiä kelaamalla sosiaalisia tilanteita ja murehtimalla sanomisiamme tai tekemisiämme.

Vatvomistaan voi hillitä yksinkertaisesti sillä, että opettelee pysäyttämään tilanteen, kun huomaa, että turha kelaaminen lähtee käyntiin.

– Avain vatvomisesta vapautumiseen on siinä, että tunnistaa, milloin se alkaa ja huomaa, mistä on kyse. Silloin siihen pääse vaikuttamaan, Aulankoski sanoo.

Keinoja keventämiseen

Huolehtimisesta ei koskaan pääse kokonaan irti, eikä tarvitsekaan. Silti elämäänsä voi keventää huolehtimalla vähemmän. Asennemuutokset ovat kuitenkin aina hitaita eikä vuosikymmenten aikana muodostuneet elämäntavat vaihdu hetkessä toisenlaisiksi.

Anna-Liisa Valtavaaran mukaan muutoksen voi aloittaa pitämällä huolipäiväkirjaa. Kun kirjaa ylös kaikki päivittäiset huolensa pienestä suureen, tekee huolensa näkyväksi. Näin saa myös selville, mistä kaikesta oikein murehtii. Valtavaara kuitenkin korostaa, että huolipäiväkirjaa ei kannata pitää pitkään, sillä se on vain muutosta tukeva projekti.

Kun huoliaan on jonkin aikaa kirjannut, kannattaa tarkastella, toteutuivatko uhkakuvat ja pelot, menikö asia pieleen tai tapahtuiko pelättyä asiaa ollenkaan. Päiväkirjan avulla pystyy arvioimaan, moniko huolenaiheista on todella toteutunut ja montako jäänyt toteutumatta. Valtavaaran kirjassaan mainitsemassa huolitutkimuksessa on todettu, että vain neljä prosenttia huolista on täysin aiheellisia ja tarpeellisia.

Seuraavassa vaiheessa on hyvä tehdä rajanveto turhien ja todellisten huolien välillä huolipäiväkirjan avulla. Huoliaan seuraamalla voi huomata, että tietynlaiset huolet osoittautuvat kerta toisensa jälkeen turhiksi. Valtavaara kehottaakin tekemään tällaisista havainnoista johtopäätökset. Kaikkia turhia huolia ei kuitenkaan pysty yhdellä kertaa pyyhkimään mielestään, vaan niistä on helpompi luopua vähitellen.

Huolipäiväkirjan avulla voi myös tarkistaa, onko ottanut kantaakseen muiden huolia. Etenkin empaattinen huolehtija ottaa helposti vastuulleen huolia, jotka joku läheinen on sysännyt hänen niskaansa. Jokaisen huolen kohdalla voikin tehdä tarkistuskysymykset: Onko tämä minun huoleni? Kuka on asiasta vastuussa ja kuka voi tehdä sille jotain? Jos ei itse voi tehdä asialle mitään, murehtimista kannattaa vähentää.

Ongelmasta taidoksi

On hyvä huomata, että huolehtiminen ei ole vain ongelma, vaan myös tärkeä ajattelun taito etenkin asioita kehitettäessä. Työpaikoilla korostetaankin Aulankosken mielestä liikaa positiivista ajattelua ja lakaistaan vaikeudet turhan usein maton alle.

– Myönteisyys on sinänsä hyvä asia, mutta jos ihminen on liian optimistinen, hän ei huomaa olennaisia pulmia. Tulisikin tiedostaa, että vaikeuksien näkeminen kuuluu keskeisesti luovuuteen. Kehittäminen on pääasiassa ongelmien ratkomista eli olemassa olevien epäkohtien korjaamista ja mahdollisten uhkien välttämistä.

Huolehtiminen onkin taitolaji. Tärkeintä Aulankosken mielestä on viedä koko huolehtimisen ajattelukaari loppuun asti. Ei riitä, että erottaa turhat huolet aidoista.

– Kun on tunnistanut huolehdittava asiat, kannattaa etsiä niihin ratkaisut ja toteuttaa ne. Taidokas huolehtiminen vie asioita eteenpäin, Aulankoski toteaa.

• Huolihetki
  Varaa joka päivä vartti tiettyyn aikaan, esimerkiksi klo 14.30, jolloin annat itsellesi luvan möyriä huolissasi niin paljon kuin vaan jaksat. Voit kirjoittaa huolet paperille tai antaa niiden pyöriä päässäsi. Kun huolia nousee huolihetken ulkopuolella, sano itsellesi, että käsittelet ne vasta huolihetken aikaan.
• Pysähdy hetkeen
  Ole läsnä tässä hetkessä. Mitä vahvemmin olet läsnä juuri tässä ja nyt, sitä vähemmän ehdit murehtia menneitä ja tulevia.
• Jaa huolesi
  Etsi ystävä, jonka kanssa voit puhua huolistasi. Älä kuitenkaan sorru vellomaan murheissasi ystäväsi kanssa, vaan tsempatkaa toisianne.

Jutun lähteinä käytetty työterveyspsykologi Sanna Aulankosken haastattelun lisäksi  Anna-Liisa Valtavaaran Huolena huolehtiminen -kirjaa.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.