Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Riitta Hyppänen on monipuolinen yrittäjä, jonka missiona on työelämän parantaminen. Sekä humanistisen että liiketaloudellisen tutkinnon suorittanut Hyppänen painottaa työssään pehmeitä arvoja, jotka hän yhdistää sujuvasti kovaan bisnekseen.

Elinikäisen oppimisen puolestapuhujaksi tunnustautuva Hyppänen on toiminut yrittäjänä yksitoista vuotta. Ennen yrittäjäuraansa hän työskenteli pitkään henkilöstöjohdon tehtävissä isoissa yrityksissä. Tutkintojakin Hyppäsellä on kaksi: filosofian maisterin tutkinto yliopistolta ja MBA-tutkinto ammattikorkeakoulusta.

Alun perin Hyppäsestä piti kuitenkin tulla kuurojen lasten opettaja ja puheterapeutti.

– Kummastakaan aikeesta ei tullut totta. Lukion jälkeen asuin monta vuotta Saksassa ja kun palasin Suomeen, aloin lukea yliopistolla germaanista filologiaa eli saksan kieltä, Hyppänen kertoo.

Jo opiskeluaikanaan Hyppänen meni Siemens Osakeyhtiöön kesätöihin ja jäi sille tielle.

– Aloitin myyntisihteerinä myyntiosastolla. Opintojeni loppuvaiheessa tein Siemensille gradun jossa selvitin saksankielen osaamisen tason ja toiveet kielikoulutuksen uudelleenjärjestämiseksi.

Samassa yhteydessä Hyppänen siirtyi henkilöstöosastolle äitiyslomasijaiseksi ja aloitti HR-uransa henkilötietojärjestelmäprojektin parissa.

HR-taitoja oppimassa

Valmistuttuaan vuonna 1991 filosofian maisteriksi Hyppäsen tehtäväkenttä laajeni.

– Sain vastuulleni henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen. Siihen liittyivät myös mutkikkaat ulkomaan komennusasiat.

Tehtävä oli vaativa, sillä Siemens toimi 198 maassa. Komennusten myötä Hyppäselle tuli tutuksi kansainväliset verotus-, sosiaaliturva- ja palkka-asiat, kulttuurierot sekä ulkomaille lähtevien henkilöiden perheasiat.

– Aamupäivisin olin yhteydessä Aasian komennusmiehiin, keskipäivällä Eurooppaan ja illan suussa Amerikkaan. Komennuslaiset jakoivat ulkomaan kokemukset kanssani ja tunsin niin heidän aviopuolisonsa ja lapsensa kuin heidän ilonsa ja murheensa.

Kokemus karttui edelleen, kun Hyppänen vuosina 1994 – 1996 oli tiiviisti mukana auttamassa komennusmiehiä Siemensin tytäryhtiöiden perustamisessa ja henkilöstön värväämisessä Baltian maihin.

– Työskentelin Siemensillä lähes kaksitoista vuotta ja sain sieltä vahvan HR-osaamiseni, joita hyödynsin myöhemmissä tehtävissäni.

ICT-alalta konsultiksi

Vuonna 1999 Hyppänen aloitti Novogroupilla henkilöstöpäällikkönä. Yritys oli siihen aikaan Suomen toiseksi suurin IT-talo, jossa oli käynnissä valtavat uudistukset.

– Olin talon historian ensimmäinen henkilöstöpäällikkö. Vastuulleni kuului kaikki rekrytoinnista työsuhteiden päättymiseen. Minun aikanani tuhannen hengen yritys kasvoi yli kahteen tuhanteen.

Puolitoista vuotta myöhemmin Hyppänen siirtyi Elisaan, jossa työskenteli aluksi henkilöstöpäällikkönä ja myöhemmin henkilöstöjohtajana.

– Elisa oli juuri muuttunut Helsingin puhelinyhdistyksestä pörssiyhtiöksi ja talo oli muutoksen myllerryksissä. Ajattelutavan muutos yhdistyksestä voittoa tuottavaksi yritykseksi vaati paljon.

Marraskuussa 2003 Hyppänen päätti katsoa maailmaa toisesta näkökulmasta ja siirtyi seniorikonsultiksi Suomen Palkitsemiskeskukseen.

– Se oli tärkeä vaihe urallani, sillä aiemmin olin työskennellyt isoissa organisaatioissa, joissa sisäiset asiakkaat olivat oven takana jonossa. Nyt minun piti itse löytää asiakkaat.

Työnsä ohella Hyppänen myös opiskeli ja suoritti ensimmäisten joukossa kolmivuotisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

– Luin yrittäjyyttä ja liiketoimintaa ja valmistuin vuonna 2005. Tutkinto antoi vauhtia oman yrityksen perustamisajatuksille.

Oma firma pystyyn

Kesällä 2005 Hyppänen perusti oman yrityksensä CM & HR Consultingin. Muutos isojen talojen puitteisiin tottuneelle Hyppäselle oli suuri ja alkuun oppimista oli paljon.

– Pääni toimi kuin pörssiyhtiössä ja minulla oli aina kuukauden toisena päivänä kaikki kirjanpitoaineisto kasassa. Osasin kyllä seurata taloudellisia tunnuslukuja, mutta itse kirjanpito ei onnistunut ihan noin vain.

Alanvaihtoa yrittäjäksi Hyppänen ei ole katunut hetkeäkään. Yrittäjänä hän saa toteuttaa itselleen tärkeitä arvoja liiketoiminnassaan.

– Eniten pohdin aina sitä, että pystyn varmasti olemaan hyödyksi asiakkaalle. Myös työn merkityksellisyys ja oikeudenmukaisuus ovat minulle tärkeitä arvoja.

Hyppäsen työ koostuu pääasiassa kouluttamisesta, kehittämisestä ja kirjoittamisesta, ja normityöpäiviä on kolmenlaisia.

– Koulutuspäivänä olen liikkeellä jo ani varhain, sillä haluan olla ajoissa perillä ja valmistella asiat ennen esitystä. Panostan läsnäoloon ja vuorovaikutukseen, enkä halua, että mikään käytännön asia häiritsee esitystäni.

Hyppäsen iltarutiineihin kuuluu yhteydenpitoa ja viestittelyä sekä valmistautumista seuraavaan päivään.

Villasukkapäivänä Hyppänen omistautuu kokonaan kirjoittamiselle ja sulkeutuu muulta maailmalta.

– Kolmas tyypillinen työpäiväni on tapaamispäivä, jossa kohtaan monia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Näissä tapaamisissa keskustelemme ja kehitämme uutta.

Omistautumista luottamustoimille

Työn lisäksi Hyppäsellä on luottamustehtäviä ja erityisen aktiivisesti hän on ollut mukana henkilöstöjohdon järjestö Henry ry:ssä.

– Olen toiminut yhdistyksessä lähes 20 vuotta. Aluksi olin henkilöstöjohtamisen laatuarviointityöryhmässä ja myöhemmin vuodesta 2008 alkaen Henkilöstöteko-kilpailun työryhmän jäsenenä.

Henkilöstöteko-kilpailuun osallistuu vuosittain lukuisia organisaatioita, joista kolme valitaan jatkoon. Näistä kolmesta finalistista yksi voittaa Henkilöstöteko-kilpailun ja saa rahaa työhyvinvoinnin edistämiseen.

– Uutena työryhmän jäsenenä pääsin kehittämään ja uudistamaan prosessia. Työryhmää laajennettiin ja minusta tuli sen puheenjohtaja.

Lisäksi Hyppänen pyydettiin hallitusvaliokuntaan, joka valitsee Henryn hallituksen ehdokkaat syykokoukselle.

Viime vuoden marraskuussa Hyppänen yllättyi täysin, kun hänet palkittiin Henryn kunniajäsenyydellä järjestön vuotuisessa tapahtumassa.

– Olin todella otettu kunnianosoituksesta. Aiemmin se on annettu lähinnä pitkäaikaisille hallituksen jäsenille tai merkittävän akateemisen uran tehneille.

Käytännönläheisiä kirjoja

Hyppänen haluaa myös jakaa hyviä käytäntöjä, minkä vuoksi hän kirjoittaa kirjoja. Niiden avulla hän haluaa parantaa työelämää.

– Intohimoni on työelämän kehittäminen ja koska en ehdi puhua kaikkialla, niin kirjoitan.

Hyppäsen ensimmäinen kirja syntyi tarpeeseen, kun hän ensimmäisten joukossa suoritti ammattikorkeakoulututkintoa ja huomasi, että siihen ei ollut tarjolla sopivia oppikirjoja.

– Kirjani Esimiesosaaminen liiketoiminnan menestystekijänä -kirja valmistui vuonna 2007. Se sai hyvän vastaanoton ja on toiminut suosittuna oppikirjana, pääsykoekirjana, kurssikirjana ja oheislukemistona.

Hyppäsen toinen kirja Työhyvinvointi johtaa tuloksiin syntyi Henryn luottamustoimen ohella. Henkilöstöteko-kilpailun arviointityötä tehdessään hän näki lukuisia hyviä yrityksiä ja niiden loistavia käytäntöjä. Suurin osa niistä kuitenkin jäi piiloon, sillä vain kolme parasta pääsee parrasvaloihin.

– Kirjasta tuli loppujen lopuksi Henry ry:n 10-vuotisjuhlakirja, johon poimin vuosien 2000 – 2009 voittajien sekä muidenkin esimerkillisten organisaatioiden oppimistarinoita.

Kolmas kirja lähti tarpeesta ehkäistä työelämän kurjistuminen, joita yt-neuvotteluiden ja lomauttamisten huono hoitaminen aiheutti.

– Näin, miten firmoissa tehtiin kaikki mahdolliset virheet ja kuinka huonolla kohtelulla ihmiset menivät rikki. Tiukka tilanne -kirjalla halusin tarjota vaihtoehtoja sekä saada yritykset toimimaan mahdollisimman inhimillisesti.

Kissankehräystä ja hyötyliikuntaa

Hyvinvointiaan Hyppänen hoitaa terveillä elämäntavoilla ja hyötyliikunnalla. Hän on myös tarkka siitä, mitä pistää suuhunsa.

– Teen itse ruokaa ja mielellään oman maan tuotteista. Kävelen paljon ja vältän istumista aina, kun se on mahdollista.

Hänen lempiharrastuksiin kuuluvat brittikissat, puutarhanhoito ja remonttihommat.

– Lapset ovat jo muuttaneet omilleen, joten elän mieheni ja kahden kissan kanssa keskellä remonttia.

Armollisuutta itseään kohtaan Hyppänen myöntää välillä kaipaavansa. Hän yrittää elää niin kuin opettaa, mutta tasapainoilu oman itsen kanssa ei ole helppoa.

– Olen vaativa itseäni kohtaan. Haluan olla niin monessa mukana ja tehdä asiat sataprosenttisesti, mutta eihän se aina onnistu.

Työnsä kannalta Hyppänen pitää tärkeänä sitä, että hänellä on aikaa tehdä ajattelutyötä joka päivä.

– Haastan itseäni kehittymään, tekemään asioita eri tavalla ja kokeilemaan uusia asioita.

Hyppäsen tulevaisuuden suunnitelmissa työllä on tärkeä osuus. Hän näkee digitalisaation luovan uusia mahdollisuuksia, joista emme edes vielä tiedä paljoakaan.

– Haluan mennä uutta päin. Erityisen iloinen olen siitä, että humanistinen ajattelu on alkanut tulla entistä näkyvämmäksi. Onnistumisessahan on kyse taidosta kohdata ihminen.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.