SANA HALLUSSA

Mainos
TEKSTI TUIJA METSÄAHO KUVA PETRI TERÄVÄINEN | 3.4.2024 | KOLLEGA.FI
Kansan­tajuinen kieli edistää työhyvin­vointia

Aiheuttaako strategia-sana sinussa värinöitä? Tiedätkö, mitä sana tarkoittaa? Kielitoimiston sanakirjan mukaan strategia tarkoittaa työelämässä ”perusluonteista toimintasuunnitelmaa”. Strategialle on erilaisia määritelmiä, mutta tämä tiivistys on minusta hyvä: Strategia on organisaation suunnitelma, jolla aiotaan päästä haluttuun päämäärään ja joka sisältää konkreettisia tekoja.

Tuija Metsäaho on kansantajuisen kielen kannattaja. Hän on kiinnostunut viestinnästä, vuorovaikutuksesta, hyvinvoinnista, liikunnasta ja kirjoista.

Millaisia strategioita olet tavannut työpaikoilla? Jos olet parhaillaan työelämässä, tunnetko työpaikkasi strategian? Liian usein strategia on kirjoitettu niin hähmäisesti, että sen sisältöä on vaikea ymmärtää. Puhumattakaan siitä, että strategiaa olisi helppo noudattaa.

Entä tiedätkö jonkin työpaikan mission eli perustehtävän tai vision eli tulevaisuudenkuvan? Entä mitkä ovat organisaation arvot eli periaatteet? Jos arvoja ovat rehellisyys, yhteiskuntavastuu tai asiakaslähtöisyys, miten ne näkyvät käytännön työssä?

Eräällä työpaikalla pohjoismaiset markkinointipäälliköt olivat pohtineet viikonlopun laivaseminaarissa yrityksen arvoja. He jalkautuivat konttorille silmät innostuksesta kiiltäen ja teippasivat käytävän seinille ryhmätöiden tuotoksia, kartonkiin kirjoitettuja tussitekstejä arvoista. Nämä pitää kaikkien osata! Hämmästyneinä työntekijät lukivat sanoja, jotka eivät kirkastuneet käytännössä. Miten nämä arvot vaikuttavat minun työhöni, kysyi eräskin sihteeri.

Työntekijöiden ja johdon välille syntyy railoja, jos he eivät ymmärrä toisiaan.

Jargon eli ammattikieli sisältää tietyn erikoisalan sanastoa. Sitä käytetään, koska termit ja lyhenteet voivat kattaa monimutkaisia käsitteitä lyhyesti ja yksiselitteisesti. Tuntuu vaivalloiselta ryhtyä avaamaan käsitteitä, jos ei tarkasti itsekään osaa selittää, mitä ne tarkoittavat.

Jargonin käyttö voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ammatillisessa yhteisössä. Samalla se voi vahvistaa ammatti-identiteettiä ja erottaa tietyn ammattiryhmän muista. Käyttämällä ammattitermejä voi antaa vaikutelman siitä, että on perillä alan erityispiirteistä ja trendeistä. Jargonin käyttäjä erottuu muista, hän asettuu yläpuolelle, koska osaa enemmän kuin muut.

Kieli yhdistää – ja myös erottaa. Työntekijät eivät läheskään aina ymmärrä, mitä johtajat puhuvat. Kautta aikojen sellaiset johtajat ovat olleet työntekijöiden mieleen, jotka ovat istuneet samaan lounaspöytään ja puhuneet duunareiden kieltä.

Yhteistyökumppaneista osa saattaa puhua samaa jargonia, mutta eivät välttämättä kaikki. Millainen tunne tulee kumppanille, joka ei ymmärrä myyjän puhetta? Halutaanko tehdä kauppoja, jos on epäselvää, mitä on tarjolla tai mitkä ovat ehdot?

Kieltä voi myös mukauttaa. Mihin on kadonnut tämä viestinnän ja markkinoinnin perusohje: Huomioi vastaanottaja! Puhu kohderyhmälle niiden omalla kielellä. Asiantuntijat saavat rauhassa länkyttää jargonia keskenään. Mutta kun puhutaan suorittavalle taholle, termit ja vaikeat ilmaisut pitää avata ja käyttää kansantajuisia sanoja. Asiakkaalle viestiä pitää suunnata erityisen tarkasti. Millainen kieli heille parhaiten sopii?

Jos kuitenkin käytät jargonia, varmista, että käsittelet termejä selkeästi ja tarjoat tarvittaessa selityksen niiden merkityksestä. Sen sijaan että käytät lyhennettä “ROI” (Return on Investment), voit sanoa suoraan “sijoitetun pääoman tuotto”. Näin kaikki ymmärtävät viestisi.

Kannustan avoimeen keskusteluun ja palautteeseen. Jos huomaat, että jargonin käyttö vaikeuttaa viestintää tai aiheuttaa väärinkäsityksiä, ilmaise huolesi ja tarjoa parannusehdotuksia. Jonkun pitää olla työpaikalla se rohkea, joka uskaltaa kysyä vaikeiden käsitteiden kohdalla, mitä niillä tarkoitetaan.

Kansantajuinen kieli vaikuttaa työhyvinvointiin. Kun tahdotaan strategian mukaisesti päästä haluttuun päämäärään, ymmärrettävä kieli ohjaa meitä sinne.

Kolumnin inspiraationa on toiminut Ylen julkaisema Näin työelämän jargon on uinut yhä uusille alueille – kieli jakaa työyhteisön tyhjänpuhujiin ja tekijöihin -artikkeli, jonka asiantuntijoina ovat viestintäkonsultti Laura Niemi ja kieliasiantuntija Eeva Öörni.

Viestinnän asiantuntija Tuija Metsäaho pitää kieliaiheista blogia Elämänpuu. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri (suomen kieli) ja HSO-sihteeri.
Lue lisää: https://elamanpuu.blog/.

Tutustu myös Tuija Metsäahon maksulliseen Eloa teksteihin, ilo kirjoittamiseen! -verkkokurssiin, joka antaa eväitä työelämätekstien tekoon ja kirjoitusprosessin hiomiseen. Lisätietoja kurssista löydät osoitteesta: https://www.viestintakurssit.fi/tuote/eloa-teksteihin-iloa-kirjoittamiseen-verkkokurssi/

Lue myös Metsäahon aiemmin julkaistut kolumnit Lisää lempeyttä ja lämpöä viesteihin, Kukkakori ei ole kaikkien mieleen, Pitääkö päiväkirjat polttaa?, Tuota tekstiä vähitellen, Muutama sana espanjaksi, Vihjaamalla viesti perille, Voimalauseet käyttöön, Ennakkoluulot on ja Otsikon jälkeen tulee piste.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)