COACHING

Mainos
TEKSTI KATJA KOKKO KUVA ENNAGRAPHY | 31.1.2024 | KOLLEGA.FI
Kohtaa kauniimmin, kommunikoi paremmin

Olen viime aikoina pohtinut mentalisointia, mielentämistä. Siinä kun tuntuu monella olevan enemmän tai vähemmän osaamisvajetta.

Katja Kokko on ura- ja työhyvinvointivalmentaja sekä ratkaisukeskeinen työnohjaaja, joka auttaa ihmisiä löytämään itsensä näköisen elämän.

Mentalisointi tarkoittaa yksilön kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Hyvä mentalisointikyky auttaa säätelemään omia tunnetiloja, luo vakautta ihmissuhteisiin ja parantaa niin perheen sisäistä kuin kollegoiden välistä kommunikointia. Se on asettumista toisen asemaan, toisen kokemusten ja tunteiden ymmärtämistä. Se on sitä, että pohditaan syitä omaan tai toisen toimintaan. Mentalisaatio lisää kykyämme olla vastuullisempia sanomisissamme ja käyttäytymisessämme.

Asetu toisen nahkoihin

Epäonnistumisen huomaa siitä, että vuorovaikutuksessa toisten kanssa tapahtuu jotakin kummallista ja epätyydyttävää – asiat menevät omituisella tavalla pieleen. Kun jaksaa pohtia tilannetta, voi saada kiinni siitä, miten erilaisesta kulmasta toinen asiaa lähestyy, ja osata paremmin asettua toisen nahkoihin.

Mentalisointi tarvitsee pysähtymistä, keskittymistä hetkeen. Moni suosii someviestintää sen yksinkertaisuuden ja pintapuolisuudessaan helpon kommunikoinnin vuoksi – mutta juuri silloin mentalisoinnin kyky heikkenee. Someviestinnässä jää kehittymättä monia taitoja, joita aito vuorovaikutus ja kohtaaminen kehittävät. Onneksi moni meistä myös osaa säädellä ja rajata viestintäänsä, osa jopa poistua kanavista ja keskittyä ihmissuhteissaan pääosin vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen läsnäolon kautta. Laadukas kohtaaminen peittoaa sometykkäilyt mennen tullen.

Mentalisointikykyään voi aina parantaa

Mentalisointikykyä on onneksi mahdollista parantaa koko elämänsä ajan. Turvallisissa ihmissuhteissa voi jutella omista ja toisen tunteista ja reaktioista. Voi saada ja ottaa vastaan myös palautetta siitä, miten toiset kokevat oman toiminnan. Mentalisointia voi parantaa myös vaikkapa lukemalla kaunokirjallisuutta. Lisäksi voi kääntyä osaavan ammattilaisen puoleen ja saada ohjausta ja valmennusta omiin kipupisteisiinsä, jotka liittyvät mentalisoinnin taitoihin.

On tärkeää osata pyytää anteeksi tilanteita, joissa oma mentalisointi ei syystä tai toisesta toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Itsetietoisuus siitä, mikä sai käyttäytymään huonosti toista ihmistä kohtaan, auttaa pyytämään anteeksi. Usein taustalta löytyy kuormitusta ja väsymystä.

Joskus kyseessä on vakavampia lapsuudenaikaisia laiminlyöntejä ja puutoksia, jolloin ihmisen kyky pohtia toisen mieltä jää puutteelliseksi. Silloin tunteidensäätelykyvyssä on usein puutetta muutenkin. Ihminen saattaa kärsiä heikosta empatiakyvystä koko elämänsä ajan.

Mentalisointia kannattaa harjoitella

Mentalisointi on tärkeä kyky, jota kannattaa harjoitella. Ihmissuhteet kohenevat, liiallinen someviestiminen vähenee, aidot kohtaamiset alkavat kiinnostaa lisääntyneiden taitojen myötä ja jopa yksinäisyyden kokemukset saattavat helpottua. Yhteistyö paranee, riitatilanteet ratkeavat helpommin ja stressikin hellittää, kun on yhteydessä omaan mieleensä. Ja kun on yhteydessä omaan mieleen, ei kaipaa mitään ylimääräistä draamaa elämäänsä – ja osaa sujuvasti väistää hankalat tilanteet.

Mentalisoinnissa on jotain samaa kuin tietoisuustaidoissa, joissa pyritään saamaan kosketus omiin ajatuksiin, tunteisiin ja kehon kokemuksiin. Läsnäoleva ihminen, jolla on mentalisoinnin taitoja, ei jää muilta huomaamatta. Meille jää hyvä fiilis, kun olemme kohdanneet arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta. Sen sijaan tunnistamme olotilan, jossa toinen ei jaksa mielentää, vaan haluaa saada asiaan kuin asiaan nopean ratkaisun, käyttäytyy kärsimättömästi, vaatii ja joskus jopa uhkailee. Silloin mentalisointia kannattaa harjoitella.

Aina on varaa parantaa vuorovaikutusta. Ja aina voi kohdata kauniimmin.

Mentalisaatioharjoitus

  • Harjoittele läheisesi tai työtoverisi kanssa; kuuntele häntä ja kuulostele samalla omia tunteitasi ja reaktioitasi.
  • Kuuntele, mitä itsessäsi tapahtuu. Mieti mitä toinen mahdollisesti kokee ja tuntee.
  • Anna toiselle tilaa.
  • Puhu rauhallisesta ja jäsentyneestä olotilasta käsin.
  • Mieti, millaisia sanoja käytät.
  • Huomaa, miten vuorovaikutus paranee.

Katja Kokko on ura- ja työhyvinvointivalmentaja, työkykykoordinaattori, ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry) ja on peruskoulutukseltaan KTM. Kokko työskentelee tällä hetkellä uravalmentajana ja työnohjaajana  Tampereen Sarka Oy:ssä ja opiskelee NLP:tä. Kokko on työskennellyt aiemmin IT-alan tukkuriliiketoiminnassa HR-päällikkönä ja -johtajana sekä konsulttina ja yrittäjänä. Kokon osaamis- ja kiinnostusalueita ovat työyhteisöjen kehittäminen, työhyvinvointi, uravalmennus, kirjoittaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Lisätietoja Kokosta löydät osoitteista:
https://www.linkedin.com/in/katja-kokko-5698425/ 
katja.kokko@hrwell.fi

Lue myös Kokon aiemmin julkaistut kolumnit Pieninä palasina maailmallaHerkän ääni kantaa kauas, Loputtomasti lämpöä, Mitä jäljelle jää, Kanna itsesi, Tilaa levollisuudelle ja Älä hylkää herkkyyttäsi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)