ELÄMÄ JÄRJESTYKSEEN

Mainos
TEKSTI MIA BLANC KUVA TAPIO SAUNAMÄKI | 31.1.2024 | KOLLEGA.FI
Aristoteleen opeilla kiusaamista vastaan

Vietämme leijonanosan aikuisiästämme työelämässä, jonka laatu vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme. Arvostava ammatillinen vuorovaikutus, vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat sellaisia hyvän työn elementtejä, joista jokaisen tulisi saada nauttia työpaikallaan. Aina tilanne ei kuitenkaan ole niin ruusuinen ja ihmisten välille muodostuu viheliäisiä ristiriitoja tai kestämättömiä konflikteja. Työpaikkakiusaamisessa tilanne voi yksilön tasolla äityä sietämättömäksi.

Mia Blanc työskentelee projektiasiantuntijana ja opettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

Huolestuttavaa kyllä, kiusaaminen on Suomessa korkeammalla tasolla kuin missään muussa Euroopan maassa. Minkä täytyisi muuttua, että työelämän ihmissuhteet eivät enää aiheuttaisi kestämätöntä kuormitusta?

Työpaikkakiusaamisella laajat seuraukset

Työpaikkakiusaaminen voi saada monia muotoja ja se voi ilmetä henkisenä painostuksena, vähättelynä, eristämisenä tai suoranaisina uhkauksina. Yksi yleinen piirre on kiusaamisen systemaattisuus. Kiusaaminen voi kohdistua keneen tahansa organisaatiossa, ja se voi heijastella koulukiusaamisen rakenteita.

Kiusaamisella on laajat seuraukset sekä yksilöille että organisaatioille. Työntekijöiden hyvinvointi huononee, luovuus kuihtuu ja työilmapiiri latistuu. Lisäksi organisaation tehokkuus ja tuottavuus laskevat, koska työntekijät kärsivät psyykkisesti ja fyysisesti. Aikaa tuhraantuu valtapeleihin tai loputtomiin selvittelyihin, joista seuraa pitkiä poissaoloja tai irtisanoutumisia.

Kiusaamisen kohtaaminen koko yhteisön asia

Kiusaamisen vähentäminen vaatii jämäkkää johtajuutta sekä rohkeutta kohdata hankalat tilanteet. Esimiesten ja organisaation johdon tulisi olla valmiita puuttumaan ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa ja luomaan avoin ilmapiiri, jossa työntekijät uskaltavat ilmoittaa kiusaamisesta.

Johtaminen on parhaimmillaan palvelutehtävä, joka edistää inhimillisyyttä ja tiimityötä. Tämä on toki usein helpommin sanottu kuin tehty.  Pahasti sotkeutunutta vyyhtiä selvittävän johtajan tulisi onnistua pitämään omat rajansa sekä säilyä neutraalina ja objektiivisena, mikä varsinkin kärjistyneissä poteroasetelmissa voi olla lähes mahdotonta. Esihenkilön on aina puututtava tilanteisiin tai vähintään varmistettava, että ratkaisuja löydetään eikä ongelmia lakaista maton alle.

Johtaja ei kuitenkaan yksin voi vastata työyhteisön hyvinvoinnista tai vuorovaikutuksen laadusta. Jos sovittuja pelisääntöjä ei noudateta, olisi tärkeää, että takataskussa on valmiina prosessi ongelmatilanteisiin. Ihanteellisessa asetelmassa yhteisö kykenee arvioimaan ja korjaamaan itseään niin, että ongelmat saadaan turvallisesti ratkaistua ja vikatilanne on vain ohimenevä häiriö.

Hyveet työpaikan onnellistajana

Voisiko vastaus tasapainoisempaan vuorovaikutukseen ja kiusaamisen poistoon piillä yllättävässä historiallisessa käsitteessä, hyveissä? Termi saattaa kuulostaa vanhahtavalta eikä Aristoteles välttämättä houkuttele hedonistiseen kulutusyhteiskuntaan tottunutta, yksilöllisyyttä korostavaa internetihmistä. Hyveellisyys on kuitenkin varsin modernia toimintaa, sillä se tuottaa parhaassa tapauksessa win-win-tilanteen, jossa kaikki osapuolet hyötyvät ja edustaa siksi kestävää ja vastuullista käyttäytymistä.

Organisaatioiden arvopuhe jää helposti sanahelinäksi, joka on irrallaan oikeasta työnteosta. Hyveet puolestaan edustavat konkretiaa ja ovat monesti melko yksiselitteisiä työpaikallakin, esimerkkinä kannustavuus tai keskustelevuus. Hyveitä joko toteutetaan, ja ollaan siis kannustavia ja keskustelevia, tai ei toteuteta. Hyveet toimivat niin työelämässä kuin elämässä yleensäkin.

Antti Kylliäinen on ansiokkaasti edistänyt tietoisuutta hyveiden eheyttävästä vaikutuksesta työelämässä. Kun hänen kehittämäänsä hyvekasvatusmallia kokeiltiin päiväkodeissa, huomattiin, että lapsilta niiden soveltaminen sujui hämmästyttävän luontevasti. Päiväkodin yhdessä valitut hyveet olivat reiluus ja ystävällisyys ja niitä toteutettiin muun muassa siten, että kaikki otettiin mukaan leikkeihin. Mikäli kiusaamista esiintyi, pienet hyvetyypit ympäröivät kiusaamisen kohteeksi joutuneen kaverin niin, että kiusaajan toiminta muuttui mahdottomaksi. Kun saman ryhmän lapset siirtyivät myöhemmin kouluun, joutuivat isommatkin kiusaajat luovuttamaan päättäväisen, hiljaisen vastarinnan edessä.

Jos lapsetkin siis osaavat tämän, mikseivät myös työelämän yhteisöt voisi soveltaa samanlaista tekemistä kiusaamisen nollatoleranssina. Tarvitaan rohkean päättäväistä toimintaa, välittämistä ja johdonmukaisuutta.

Yhdessä kohti parempaa työelämää

Koulukiusaamisella ja työpaikkakiusaamisella on huomattu olevan hälyttävän samankaltaisia piirteitä. Koulukiusaaminen voi jättää pysyviä arpia nuoren herkkään mieleen. Samat traumat voivat seurata henkilöä myös työelämässä.

Johtaminen ja ammatillinen vuorovaikutus kiusaamisen varjossa edellyttävät erityistä herkkyyttä ja ymmärrystä. Siksi johtajuus, avoimuus, ja tietoisuus kiusaamisen vaikutuksista ovatkin ratkaisevia tekijöitä, jotka koko yhteisön tulee sisäistää. Jokainen meistä varmasti haluaa, että tulevaisuuden työelämä on turvallinen ja kunnioittava aivan kaikille. Tuskin haluamme pysyä kiusaamistilastojen kärjessä, vaan viisaasti ja vastuullisesti näyttää hyvää esimerkkiä lapsille ja nuorille, välittää ympäröivästä yhteisöstä, viljellä hyveitä ja voida paremmin.

Mitä hyveitä teidän työpaikallanne noudatetaan ja mitä aiotte kirjata jatkossa huoneentauluun?

Lisää aiheesta voit lukea Antti Kylläisen kirjasta Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen – Hyveet työssä ja elämässä, Otava, 2012.

Mia Blanc on ohjaus- ja koulutusalan ammattilainen, työnohjaaja ja ammatillinen opettaja, joka on tehnyt pitkän uran muotikaupan yrittäjänä. Blanc työskentelee projektiasiantuntijana ja opettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Häntä inspiroivat ihmisten erilaisuuden ja verkostojen rikastava vaikutus, jatkuva uuden oppiminen sekä paremman työelämän rakentaminen.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)