ELÄMÄ JÄRJESTYKSEEN

Mainos
TEKSTI MARJA KOIVISTO KUVA NINA DODD | 27.9.2023 | KOLLEGA.FI
Miten tukea aivojen hyvinvointia?

Trendi, joka on viime vuosina kaikessa hiljaisuudessa kasvanut huolestuttavasti, on aivojen rappeumasairauksien lisääntyminen. Puhutaan jopa uudesta kansansairaudesta. Varmasti monella meistä on iäkkäämpi sukulainen tai tuttava, joka kärsii jonkinlaisesta muistisairaudesta. Kyse ei kuitenkaan ole enää pelkästään vanhuuteen liittyvästä ongelmasta, vaan se koskettaa myös työikäisiä. Herääkin kysymys, voimmeko itse vaikuttaa muistisairauden puhkeamiseen tai etenemiseen? Mikä tukee aivojen hyvinvointia?

Marja Koivisto on itsensäjohtamisen coach ja valmentaja, joka auttaa ihmisiä löytämään oman elämänsä menestystekijät.

Havaitsetko aivoja kuormittavat tekijät?

Työpaikan hyvinvointiohjelman palautumismittauksessa luvut ovat punaisella. Et ihmettele, sillä töissä on kiire eivätkä vuorokauden tunnit tahdo riittää. Muutosneuvottelut rasittavat mieltä ja lisäksi suhde esihenkilöön on hankala. Palaverien välillä selaat kännykältäsi uutisia, ystävien kuulumisia tai pelaat jonkun pelin saadaksesi stressiajatukset pois mielestä. Et muista ehditkö tällä viikolla nukkua kahdeksan tunnin yöunia kertaakaan. Liikuntakin on jäänyt vähälle. Kotiin tultuasi lysähdät sohvalle television ääreen. Harvoin tunnet olosi todella levänneeksi. Muistikin alkaa pätkiä. Tunnistatko tuttuja piiteitä edellisestä?

Pitkään jatkunut stressi ja paineinen tilanne ei tee hyvää aivojen terveydelle. Huono puoli on, että emme aina huomaa aivojen väsymistä tai tiedosta niihin kohdistuvia paineita. Joskus tulkitsemme väärin, mitä aivot tarvitsevat palautuakseen.

Negatiiviset impulssit rasittavat huomaamatta

Paineisen työelämän lisäksi saamme negatiivisia impulsseja ympäristöstämme. Media lienee huomattavin impulssien tarjoaja: ensin covid ja sitten sotatoimet lähialueilla. Lisäksi meitä huolettavat niin sähkön ja polttoaineiden hinnannousut kuin vaikkapa kohoavat korot. Se, mikä rasittaa mieltämme, rasittaa aivojamme.

Vaikka olemme tottuneet katastrofiuutisiin ja sivuutamme ne faktoina, keho-mieli-tunteet -systeemillemme ne ovat hälytyssignaaleja. Hermojärjestelmämme toimii edelleen kuten eläimillä: se skannaa huomaamattamme mahdollisia uhkia, poikkeamia ja potentiaalista hengenvaaraa ympäristöstä. Hälytyssignaalit yltävät hermojärjestelmäämme ja aivoihimme, mutta eivät aina tietoiseen mieleemme. Kun aivot toimivat ylikierroksilla, emme välttämättä huomaa kuormitustilaa, sillä mukaudumme nopeasti vallitseviin olosuhteisiin. Mitä on tehtävissä? Miten aivoja voi hoivata ja tukea, jotta ne voisivat hyvin ja säilyisivät terveinä pitkään?

Tiedosta kuormitus – ja vaikuta mihin voit

On tärkeää tiedostaa erilaiset tilanteet, jotka meitä kuormittavat. Aivot – ja koko systeemimme – nappaa informaatiota ja impulsseja ympäristöstämme ilman, että kiinnitämme siihen huomiota.

Kun esimerkiksi tv on päällä kaiken aikaa, se on ärsyke systeemillesi, vaikket kiinnittäisi siihen huomiota. Joskus kuulee väitettävän, että kännykkäpeli toimii meditaationa aivoille ja antaa tauon paineisesta työstä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Päinvastoin aivoparkamme joutuvat jumppaamaan ekstrateholla ja päätyvät ylivireystilaan, eivät rennommaksi.

Kun tuijotat näyttöpäätettä, tv-ruutua tai puhelimen näyttöä juuri ennen nukkumaan menoa, kehosi toiminnot jatkavat päivärytmissä pitkään nukahdettuasi eikä unesi ole palauttavaa.

Opettele tunnistamaan kuormittavat ärsykkeet, jos vähääkään epäilet aivojesi työskentelevän liian suuren paineen alla. Aivoja voi hoivata.

Tue ja helli aivojasi

Ravinto

Laadukas ja riittävä ravinto on aivoillesi tärkeää. Elimistösi, ja aivosi, kuluttavat pitkään jatkuneessa stressitilassa normaalia enemmän monia suojaavia mikroravinteita, kuten B-, C- ja E-vitamiinia, seleeniä, sinkkiä, kalsiumia ja magnesiumia sekä hyvälaatuisia rasvahappoja. Tarvitset niitä pitkän stressivaiheen aikana enemmän, samalla tavalla kuin juoksijan keho tarvitsee kuluttavalle maratonille sopivan ruokavalion ja tankkauksen. Aina kaikkia ravinteita ei saa hyvälaatuisestakaan ravinnosta riittävästi. Pitkään jatkunut stressi ja paine aiheuttavat erikoistilan, joka on kaukana normaalista. Tarkista mitä kehosi tarvitsee ja huolehdi riittävästä mikroravinteiden saannista.

Lepo

Aivot tarvitsevat lepoa ja taukoja. Kahdeksan tunnin palauttava yöuni on listalla ykkösenä. Sen lisäksi palauttavat tauot, hengitysharjoitukset* ja muut minimeditaatiot päivän mittaan tukevat aivojasi. Jos päiväsi täyttyvät teams-palavereista, kannattaa taukoja ja harjoituksia tehdä useammassakin välissä. Huomion kiinnittäminen kehoon tai hengitykseen vaikkapa vain minuutiksi auttaa.

Tietoinen kävely suo sekin aivoille terveellisen tauon. Palaveriin lähteissäsi siirrä huomio jalkoihisi. Huomaa jokainen lihaksen liike, jalkapohjan rullaus, nilkan ojennus, polven nousu ja lasku. Kollegani totesi kävelyharjoituksen testijakson jälkeen: ”Aikaisemmin sapetti päivät pitkät. Nyt huomaan olevani vähemmän ärsyyntynyt, oikeastaan ihan hyväntuulinen.”

Harrasta kävelypalavereja ulkoilmassa aina kun voit. Aivot saavat raitista ilmaa, liikkuvat käsivarret pumppaavat verta aivoille. Ilmapiirikin on kävellessä otollisempi hyville tuloksille kuin neuvottelupöydän ääressä.

Lempeys

Lempeys tekee hyvää aivoille ja koko keholle. Lempeys itseä kohtaan alkaa terveistä rajoista. Kiinnitä huomiota siihen mikä uuvuttaa ja stressaa. Tärkeää on rohkeus sanoa EI. Sinulla on lupa kieltäytyä, kun et ehdi tai jaksa.

Tunnista mikä sinua energisoi ja mikä tuo sinulle iloa. Suosi näitä hyväksi havaitsemiasi keinoja ravinnon suhteen, ystävyyssuhteissa, aktiviteeteissa ja levon osalta. Opettele tunnistamaan kehosi impulssit ja viestit. Kehosi kertoo mitä se tarvitsee, kun herkistyt kuuntelemaan.

Tuet omaa hyvinvointiasi pitkälle tulevaisuuteen, kun annat aivoillesi ravintoa, lepoa ja lempeyttä sekä aikaa palautumiseen ja uudistumiseen.

*) Tässä kolmen minuutin mittainen palauttava hengityksen havainnointiharjoitus, jota voit hyödyntää vapaasti vaikka monta kertaa päivässä:  https://www.instagram.com/reel/CwfqDmsIuEd/?utm_source=ig_web_copy_link&igshid=MzRlODBiNWFlZA==

Marja Koivisto on itsensäjohtamisen coach, valmentaja ja kouluttaja, jonka erikoisalueita ovat muun muassa vuorovaikutustaidot, tunnetyöskentely sekä hiljaisen tiedon ja piilossa olevan eksellenssin esiin nostaminen. Koivisto on Terveystuotetukut ry:n toimitusjohtaja ja hän on peruskoulutukseltaan KTK ja EMBA.

Koivisto on kehittänyt Onnistumisen reseptit -menetelmän, joka auttaa ihmisiä löytämään hyvän elämän menestystekijät ja näkemään itsensä uudesta perspektiivistä. Koivisto on kirjoittanut kuusi kirjaa, jotka kaikki käsittelevät henkilökohtaisen kasvun teemoja eri perspektiiveistä. Koiviston uusin tietokirja Onnistumisen reseptit julkaistiin elokuussa 2022. Lue Kirjablogista kirjan arvio: Löytöretki omien erityistaitojen ääreen.

Lue myös Marja Koiviston edelliset kolumnit Mitä haluat työhön ja elämään jouluun mennessä? ja Kolme tärkeää kysymystä sekä hänestä kirjoitettu henkilökuva Jatkuvan kehityksen polulla.

Lisätietoja Marja Koivistosta löydät seuraavista kanavista:
www.marjakoivisto.com
https://www.instagram.com/marjakoivisto/
https://www.facebook.com/marja.koivisto.3
https://www.facebook.com/marjakoivistoexecutivecoach
https://www.linkedin.com/in/marjakoivisto/

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)