Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Sanotaan, että ystävällisyys on uusi rikkaus. Jäin pohtimaan tämän trendin todellista syvyyttä. Näen ympärilläni paljon käytöstä, joka koostuu pienistä hyvistä teoista. Olen jokaisesta hyvilläni ja se lämmittää sisintäni. Se, mikä minua jäi pohdituttamaan, mistä erottaa todellisen ystävällisyyden. Vastaukseksi nousi muutama näkökulma.

Silloin, kun ihminen on itsessään kohdannut ja oppinut omista vastuksista elämässä, hän tietää, miten paljon hyvyys ja ystävällisyys voivat saada aikaan. Koskaan ei voi tietää, mitä joku käy elämässään läpi. Ja tietämättään voit nostaa toisen pienellä sanalla tai teolla takaisin pinnalle ja luoda uskoa tulevaan. Tarvitsemme yhä enemmän toivon ja valon tuojia tähän maailmaan.

Huomioni kiinnittyi viikonloppuna, miten kassajonossa aikuinen tarjosi nuorelle pojalle, jolla oli vain muutama ostos, paikkaa edellään. Poika oli hetken hämillään ennen kuin otti tarjouksen vastaan ja siirtyi jonossa lähemmäksi kassaa. Hän sanoi jotakin, jota en kuullut, mutta hymy paljasti, että hän oli hyvillään. Itse asiassa molemmat heistä olivat mielissään. Juuri näillä pienillä teoilla voimme kaikki luoda uskoa ja toivoa hyvästä, paremmasta. Kokemukset ovat vahvoja opettajia. Mitä enemmän voimme vahvistaa hyvää sitä enemmän voimme luottaa perintöön, jonka jätämme jälkeemme.

Toinen asia, joka nousi mieleeni, ovat ihmiset, jotka kertovat hyvää muiden aikana toisista – heidän onnistumisistaan tai tekemisistään. Sellainen saa sydämeni värähtelemään suuresta ilosta. Tällaisille ihmisille muut eivät ole uhka ja he nostavat toisia ylöspäin ajattelematta hyötyä siitä. Tällaiset ihmiset eivät välttämättä ole tietoisia omasta suuruudestaan. On ihailtavaa tuntea lähipiirissään tällaisia ihmisiä.

Positiivisuus on valinta

Positiivisuus on valinta, joka on vastoin aivojemme alkukantaista primitiivistä ”koodistoa”. Henkiinjäämisemme edellytys on ollut, ja on yhä, huomata uhka ja vaara. Näemme uhan neljä kertaa nopeammin, ajattelematta sitä tietoisesti. Sen avulla olemme jääneet ihmiskuntana henkiin.

Vuonna 2018 tutkija Annemarie Landman ryhmineen tutki lentäjien työssä suoriutumista ja heidän tunteitaan. Tutkimuksen tavoitteena oli valmistaa lentäjät kohtamaan yllättäviä tilanteita. Tutkimus osoitti, miten yllättyneisyys vaikuttaa lentäjien työssä suoriutumiseen ja kuinka stressitaso vaikuttaa kykyyn tehdä oikeita ratkaisuja.

Vaikka harva meistä on lentäjä, voimme siitä huolimatta harjoittaa omaa kykyämme katsoa asioita myönteisestä näkökulmasta. Tarvitsemme jatkuvaa tietoista läsnäoloa ja tietoista ajattelua omasta primitiivisestä ”koodistosta”. Tarvitsemme tunneälykästä, oikea-aikaista ja jatkuvaa myönteisen kyvykkyyden treenaamista. Ja mikä parasta, voimme itse kukin pienin teoin huomioida lähellä olevia tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä. Sitä me ihmiset tarvitsemme – joka ikinen – siinä on ihmisyyden uusi rikkaus.

1. Voimme aina valita oman käyttäytymisemme ja ystävälliset sanat. Se ei ole vain antamista, vaan molemmat osapuolet saavat siitä. Hyvänolon hormonien määrä kasvaa elimistössämme hyvien tekoja myötä.
2. Aina on mahdollisuus kannustaa, eikä se ole itseltä pois. Jokaisella on polkunsa kuljettavana.
3. Tarvitsemme valoa ja toivoa hyvästä. Valo on kirkkaampi kuin sen vastakohta.
4. Älä luovuta koskaan! Menneet sukupolvet ovat käyneet oman tiensä. Meidän vuoromme on nyt!

Tiina Latikka on ammatticoach ja Mind Coach, joka uskoo ihmisen mahdollisuuksiin ja potentiaaliin ylittää itsensä, kun siihen annetaan mahdollisuus. Latikka on työskennellyt coachina ja työnohjaajana runsaan 13 vuoden ajan.

Lisätietoja Tiina Latikasta löydät osoitteesta https://sillanrakentajafi.wordpress.com/. Facebook ja Instagram @tiina.latikka.

Lue myös Latikan edelliset kolumnit Vilpitön ilo ja vihreä paita, Elämän puolella, Sydämen tähtikartta, Ihmisyyden ytimessä, Myötätunto ja rakkaus ovat tehokkaimpia parantajia ja Anna elämälle mahdollisuus.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.